Ovatko opiskelulääkkeet hyödyllisiä?
Opiskeluun tarkoitetut lääkkeet voivat tuntua helpolta ratkaisulta, kun edessä on iso urakka. Vaikka ne kyllä piristävät ja terävöittävät mieltä, vaikutustapa ei ole aina opiskelun kannalta hyödyllinen. Tässä käymme läpi suosituimmat “study drugs” -valmisteet, niiden haetut vaikutukset sekä mahdolliset sivuvaikutukset, ja arvioimme, kuinka käyttökelpoisia ne todellisuudessa ovat useimmille.
Olipa edessä tenttirupeama tai työpöydällä kasvava tehtäväpino, olisi houkuttelevaa, jos voisi vain nielaista pillerin ja hoitaa kaiken läpi poikkeuksellisella tehokkuudella. Monet yrittävätkin tätä niin sanottujen opiskelulääkkeiden avulla – eli smart drugien – ja lopputulos vaihtelee.
Toiset vannovat niiden nimeen, mutta toisten mielestä ne heikentävät keskittymistä, sotkevat kykyä suoriutua monimutkaisista tehtävistä ja tekevät olon muutenkin hieman epämukavaksi. Mutta mitä opiskelulääkkeet oikeastaan ovat, ja mitä ne todella tekevät? Tässä katsomme asiaa tarkemmin ja pohdimme, kannattaako niitä ylipäätään käyttää.
Mitä ovat opiskelulääkkeet?

Opiskelulääkkeet eivät ole mikään virallinen lääkeryhmä. Kyse on pikemminkin sateenvarjotermistä erilaisille aineille, joita käytetään – usein laittomasti – opiskelun tukena. Varsinkin yliopistokampuksilla nämä aineet yhdistetään siihen, että ne parantavat keskittymistä ja pidentävät aikaa, jonka ihminen jaksaa pysyä skarppina. Useimmiten kyse on jonkinlaisista piristeistä, vaikkei tämä päde aivan aina.
Opiskelulääkkeitä saatetaan käyttää myös työelämässä, joskin se on harvinaisempaa. Nimestään huolimatta vaikutus näkyy tyypillisesti niin, että yksinkertaisiin ja puuduttaviin tehtäviin on helpompi tarttua – mutta monilla ihmisillä ne voivat samalla heikentää vaativaa ajattelua ja muistia.
Mihin tarkoitukseen opiskelulääkkeitä määrätään?

Alkuperäiset niin sanotut opiskelulääkkeet olivat Adderall ja Ritalin – kaksi amfetamiinijohdannaista, joita määrätään ADHD:n hoitoon. Ajatus menee usein näin: jos ne auttavat ADHD:stä kärsiviä keskittymään, niiden pitäisi auttaa ketä tahansa keskittymään, eikö?
Todellisuus on kuitenkin monimutkaisempi. ADHD:ssä dopamiinin perustaso on tavallista matalampi, mikä voi tehdä keskittymisestä vaikeaa. Piristeet lisäävät dopamiinin määrää aivoissa, mikä voi auttaa ADHD:stä kärsiviä pääsemään tilaan, jossa keskittyminen on helpompaa. Neurotyypillisillä ihmisillä dopamiinin perustaso on yleensä riittävä, ja sen nostaminen voi itse asiassa hankaloittaa oppimista.
Anirasetaamia puolestaan määrätään esimerkiksi dementiaa sairastaville tai aivohalvauksen kokeneille, koska sen ajatellaan tukevan muistia ja kognitiivista toimintaa. Modafiniilia – toista tunnettua opiskelulääkettä – määrätään narkolepsian hoitoon, sillä se on piriste, joka lisää valveillaoloa.
Vaikka opiskelulääkkeet eroavat toisistaan, niitä yhdistää se, että niitä määrätään parantamaan tai vahvistamaan kognitiivista toimintaa jollakin tavalla.
Mitä erilaisia älylääkkeitä on olemassa?

Seuraavaksi käydään läpi joitakin yleisimpiä saatavilla olevia älylääkkeitä. Olet todennäköisesti kuullut osasta näistä – ja saatat olla käyttänytkin joitakin.
Huom: Kaikki tässä mainitut vaikutukset viittaavat toivottuihin vaikutuksiin silloin, kun lääkettä käytetään lääkärin määräämällä tavalla. Jos lääkkeitä käytetään muussa yhteydessä, vaikutukset voivat poiketa huomattavasti.
Adderall

Adderall on tunnettu ADHD-lääke ja tuotemerkki valmisteelle, joka koostuu neljän amfetamiinisuolan yhdistelmästä. Sitä on määrätty Yhdysvalloissa yli 34 miljoonaa kertaa, ja sen suosio on valtava – monien mielestä jopa liiallinen. Koska lääkettä on Yhdysvalloissa ja Euroopassa melko helposti saatavilla, sitä käytetään yleisesti niin opiskelun tukena kuin suorituskyvyn tehostajana myös fyysisissä suorituksissa.
Kun sitä käytetään pieninä annoksina ADHD:n hoitoon, riippuvuuden riski on yleensä verrattain pieni, eikä sen pitäisi vaurioittaa aivoja tai hermostoa. Suuremmilla annoksilla tilanne ei kuitenkaan ole sama.
Vaikutukset
-
Lisääntynyt vireystila
-
Muutokset seksuaalisessa halukkuudessa
-
Parantunut kognitiivinen kontrolli
-
Parempi vastustuskyky väsymystä vastaan
-
Lisääntynyt voima ja kestävyys
Mahdollisia haittavaikutuksia:
-
Ahdistus
-
Suun kuivuminen
-
Keskittymisvaikeudet
- Unettomuus
Anirasetaami

Anirasetaamia käytetään opiskelun tukena melko harvoin, koska sitä on huomattavasti vaikeampi hankkia. Yhdysvalloissa FDA ei ole hyväksynyt sitä, mutta Euroopassa sitä on saatavilla dementian ja aivohalvauksen hoitoon. Näissä käyttötarkoituksissa sen on todettu parantavan muistia ja kognitiivista suorituskykyä.
Vaikutukset
-
Parantunut muisti
-
Tehostunut oppiminen
Mahdollisia haittavaikutuksia ovat:
-
Ärtyneisyys
-
Ahdistus
- Unettomuus
Metyylifenidaatti (Ritalin, Concerta)

Adderallin ohella tunnetuimpia niin sanottuja opiskelulääkkeitä on Ritalin, jota myydään myös nimellä Concerta. Molemmat ovat metyylifenidaattia sisältäviä valmisteita. Kuten Adderall, myös tämä lääke on monin paikoin melko helposti saatavilla, minkä vuoksi se on suosittu opiskelijoiden ja muiden keskuudessa, jotka saattavat hakea niin sanotuista älylääkkeistä apua suorituskykyyn.
Vaikutukset
-
Lisääntynyt vireys
-
Kohonnut seksuaalinen halukkuus
-
Parempi kognitiivinen kontrolli
-
Kasvanut fyysinen suorituskyky
Mahdollisia haittavaikutuksia:
-
Unettomuus
-
Ärtyneisyys
-
Ahdistus
- Sydämentykytys
Lisdeksamfetamiini

Lisdexamfetamine, jota myydään muun muassa tuotenimillä Vyvanse ja Elvanse, on toinen stimulantti. Sitä määrätään ADHD:n sekä ahmimishäiriön hoitoon, sillä se voi vähentää ruokahalua.
Vaikutukset
-
Lisääntynyt vireystila
-
Parempi kognitiivinen hallinta
-
Parantunut fyysinen suorituskyky
Mahdollisia haittavaikutuksia:
-
Unettomuus
-
Ärtyneisyys
-
Ahdistus
- Sydämentykytys
Modafiniili

Modafiniili lisää vireyttä ja valppautta, minkä vuoksi sitä käytetään ensisijaisesti narkolepsian hoitoon. Sitä käytetään myös yleisesti opiskelun tukena, mutta tutkimusten mukaan hyödyt korostuvat etenkin univajeessa olevilla — hyvin levänneillä vaikutukset ovat selvästi rajallisemmat (Minzenberg ja Carter, 2008).
Vaikutukset
-
Lisääntynyt vireystila
-
Parempi keskittymiskyky
-
Tehostuneet kognitiiviset toiminnot
-
Parempi muisti
Mahdollisia haittavaikutuksia:
-
Ahdistus
-
Päänsärky
-
Pahoinvointi
- Hermostuneisuus
Kofeiini

Viimeisenä muttei vähäisimpänä on ehkä suosituin ”opiskelulääke” — sellainen, jota moni meistä ei edes ajattele lääkkeenä: kofeiini. Kofeiini on stimulantti, ja sen vaikutukset ovat pitkälti samankaltaisia kuin muilla tämän listan vaihtoehdoilla: se voi lisätä vireystilaa ja tukea keskittymistä. Suurin ero on saatavuudessa: sitä saa kahviloista ja ruokakaupoista ilman lääkärin reseptiä. Vaikka se ei juuri siksi tunnu joidenkin mielestä yhtä ”erikoiselta”, arjessa se tekee kofeiinista myös erittäin kätevän valinnan.
Vaikutukset
-
Lisääntynyt vireystila
-
Parempi keskittymiskyky
-
Enemmän energiaa
Mahdollisia haittavaikutuksia:
-
Ahdistus
-
Hermostuneisuus
-
Vaikeus keskittyä
-
Ärtyneisyys
- Päänsärky
Pitäisikö opiskelulääkkeitä käyttää?

Jos sinulla ei ole diagnosoitua vaivaa, joka heikentää kognitiivista suorituskykyäsi, pärjäät todennäköisesti ilman opiskelulääkkeitä — tai voit yksinkertaisesti pitäytyä kahvissa. Tehosta ei ole varmaa näyttöä, ja monilla käyttäjillä nämä aineet voivat lisätä ahdistusta ja hajottaa keskittymistä.
Useimmat opiskelulääkkeet ovat voimakkaita psykoaktiivisia stimulantteja, ja niitä pitää myös käsitellä sen mukaisesti. Ne eivät ole taikapillereitä, jotka tekisivät meistä älykkäämpiä — ne aktivoivat hermostoa ja kiihdyttävät aivojen toimintaa. Se ei kuitenkaan automaattisesti tarkoita, että työskentely olisi tehokkaampaa.
Ajattele asiaa kuin autolla ajamista: on olemassa optimaalinen nopeus, jolla pääset perille ripeästi ja hallitset tilanteen. Kun menet sen yli, meno alkaa helposti tutista. Vaikka stimulantit voivat auttaa joitakuita, oppimiseen tai vaativaan suoritukseen paras pohja on silti levännyt, selkeä ja päihteetön mieli.
Mitä riskejä ja haittavaikutuksia opiskelulääkkeisiin liittyy?

Opiskelulääkkeisiin liittyy aina tiettyjä riskejä, sillä ne ovat useimmiten piristäviä stimulantteja. Edellä mainittujen haittavaikutusten lisäksi niihin liittyy myös väärinkäytön mahdollisuus — monet niistä ovat kuitenkin amfetamiinijohdannaisia. Lievimmillään tämä voi heikentää oppimista, ja pahimmillaan se voi johtaa estoja murtavaan käyttäytymiseen tai riippuvuuden kehittymiseen. Riskit korostuvat erityisesti silloin, jos sinun täytyy ajaa autoa tai tehdä jotain muuta, jossa voit vaarantaa myös muut.
Lisäksi jos sinulla on taustalla mielenterveyden tai fyysisen terveyden ongelmia, nämä aineet voivat laukaista oireita yllättävillä tavoilla — joissain tilanteissa seuraukset voivat olla jopa hengenvaarallisia. Ja jos käytät mitä tahansa reseptilääkkeitä, olipa kyse mielenterveydestä tai fyysisestä terveydestä, älä yhdistä niihin opiskelulääkkeitä: yhteisvaikutukset voivat olla haitallisia.
Opiskelulääkkeet: apu vai haitta?

Useimmille ihmisille opiskelulääkkeet ovat tarpeettomia. Ne eivät todellakaan ole niitä älyä parantavia yhdisteitä, joiksi monet ne mielessään toivovat. Useimmiten niiden vaikutus muistuttaa lähinnä ”turboahdettua” kofeiinia: niistä voi olla joskus pientä lisäpotkua, mutta niillä ei muututa neroksi.
Jos huomaat niiden toimivan sinulla poikkeuksellisen hyvin, taustalla voi olla diagnosoimaton ADHD, sillä osa ADHD:sta kärsivistä reagoi tällaisiin stimulantteihin selvästi. Muussa tapauksessa panosta kunnon yöuniin ja juo vettä!
- Minzenberg, Michael J, Carter, & Cameron S. (2008, June). Modafinil: A Review of Neurochemical Actions and Effects on Cognition - https://www.nature.com
-
3 min
26 June 2023
Taikasienten käyttö opiskelussa: auttaako se oikeasti?
Kun tenttikausi lähestyy, moni saattaa harkita erilaisten päihteiden käyttämistä opiskelun tukena. Mutta voiko niitä hyödyntää tavalla, joka oikeasti auttaa? Tässä artikkelissa perehdymme...
-
5 min
29 June 2021
Miten kofeiini vaikuttaa opiskeluun?
Mietitkö, miten kofeiinilla saat opiskelusta kaiken irti? Olet oikeassa paikassa! Kuten kaikilla päihteillä, myös kofeiinilla on oma optimaalinen määränsä, jolla hyödyt ovat todennäköisimmillään....
-
5 min
12 January 2020
Kattava opas psykedeelien kognitiivisiin vaikutuksiin
Monet tietävät, että psykedeelit voivat vaikuttaa siihen, miten ajattelemme ja miltä meistä tuntuu. Alla käymme läpi psykedeelien eri kognitiiviset vaikutukset ja tarkastelemme tarkemmin sekä...
-
3 min
31 August 2017
5 ainetta, jotka voivat parantaa keskittymistä,...
Oletko kyllästynyt siihen, että istut työpöytäsi ääreen ja huomaat tylsistymisen kasvavan samalla kun huomio karkaa johonkin internetin perukoille? Tämä lista aineista voi auttaa kääntämään...
-
4 min
11 August 2017
Kannabiksen käytön hyvät (ja huonot) puolet...
Kannabiksen käytön on pitkään oletettu heikentävän muistia, oppimista ja henkistä suorituskykyä. Tuoreemmat tutkimustulokset kuitenkin osoittavat, ettei tämä päde aina. Monet käyttävätkin...
-
1 min
15 November 2014
Peyoten käytön pitkäaikaisvaikutukset aivoihin
Peyotea on käytetty enteogeenisissä rituaaleissa jo tuhansien vuosien ajan – mutta miten tällainen käyttö vaikuttaa aivoihin?
