Kannabiksen käytön hyvät (ja huonot) puolet opiskelussa tai treenissä

Pilvessä ajamisen lisäksi kannabiksen maailmassa harva aihe herättää yhtä paljon kiistaa kuin se, miten se vaikuttaa henkiseen suorituskykyyn. Psykoaktiivinen kannabis vaikuttaa selvästi aivoihin – mutta kuinka paljon? Samat ominaisuudet, jotka tekevät kannabiksesta toimivan hoitovaihtoehdon vakaviin vaivoihin, saavat osan huonosti perillä olevista käyttäjistä varpailleen. Opiskelun ja liikuntaharjoittelun yhteydessä kuulee paljon kokemuskertomuksia siitä, että kannabis voisi tehostaa tekemistä, mutta yksiselitteisiä vastauksia ei vieläkään ole.

Kiistasta huolimatta kysymys pysyy: auttaako vai haittaako marihuana opiskelua ja kognitiivista toimintaa? Asiaa voi tarkastella monesta kulmasta, ja vaikka varmaa tutkimusnäyttöä on rajallisesti, muutama yleinen linjaus on silti mahdollista tehdä.

Yleisohjeena voidaan sanoa, ettei kehittyvien aivojen kanssa kannabista tulisi käyttää. Lasten ja nuorten on syytä pidättäytyä kannabiksesta. Teinejä kannattaa myös varoittaa psykoaktiivisten kannabinoidien pitkäaikaisista vaikutuksista ennen aikuisikää, sillä ne voivat häiritä aivojen kehitystä.

Nuorten kannabiksen käyttöä koskevat tutkimukset ovat löytäneet yhteyksiä sen välillä, että hyvin menestyvät nuoret käyttävät kannabista harvemmin kuin verrokit, joilla koulutus- ja opiskelumenestys on heikompaa. Yllättävää kyllä, laajat laillistamistoimet näyttävät joissain yhteyksissä vähentävän nuorten käyttöä, koska aineen ympärillä oleva stigma hellittää ja asiasta puhutaan avoimemmin.

Tämän jälkeen varmuus alkaa kuitenkin horjua.

Kannabis voi heikentää oppimista myös aikuisilla. Toisaalta ei ole selvää näyttöä siitä, että kannabis heikentäisi pitkäkestoista muistia tai kykyä käsitellä ja omaksua uutta tietoa pysyvästi. Lisäksi tietyissä tilanteissa kannabis voi jopa ruokkia luovuutta ja parantaa tuottavuutta sekä suorituskykyä. Alla perehdymme tarkemmin kannabiksen käytön plussiin ja miinuksiin opiskelussa ja harjoittelussa.

Akateemiset testit ja pilvi

Sitä, heikentääkö kannabis koetuloksia, on tutkittu jo ainakin puoli vuosisataa. Ei yllättäen näyttö on ristiriitaista. Kannattaa muistaa myös, etteivät kaikki kannabiksen vastustajat nojaa väitteissään ja “tutkimuksissaan” aina kovin vahvaan faktaan. Yleisellä tasolla useimmat kuitenkin ovat sitä mieltä, ettei minkään psykoaktiivisen aineen käyttö juuri ennen koetta ole todennäköisesti hyvä idea. Kognitiiviset vaikutukset vaihtelevat suuresti yksilöstä toiseen. Kannabiksen lyhytaikainen heikentävä vaikutus on laajasti havaittu, ja se voi aiheuttaa akuutteja ongelmia esimerkiksi kaavan muistamisessa tai osuvan kielikuvan keksimisessä.

Kannabiksen pitkäaikainen vaikutus yleiseen henkiseen toimintakykyyn on kuitenkin aivan eri asia. Tähän kuuluu akateeminen ja ammatillinen suoriutuminen sekä erittäin kuormittava henkinen ja fyysinen suoritus. Näillä osa-alueilla on vakuuttavaa näyttöä siitä, että kannabis voi joissakin tapauksissa jopa parantaa tuottavuutta ja keskittymistä. Tällaiset havainnot haastavat sitkeän stereotypian “hitaasta pilviveikosta” tai sohvaperunasta.

Tässä kiistellyssä aiheessa on myös muita olosuhteita, jotka on syytä huomioida. Lääkekannabis voisi tietyissä tilanteissa helpottaa oppimista perinteisessä koulutusympäristössä. Kun kipu ja ahdistus saadaan pois yhtälöstä, myönteisiä vaikutuksia alkaa näkyä monessa.

Totuus on, ettei tieteellistä näyttöä ole vielä riittävästi, jotta ymmärrettäisiin, miten erityisesti THC vaikuttaa oppimiseen tai minkäänlaiseen suoriutumiseen. Poliittisen ja sosiaalisen paineen vuoksi kannabistutkimusta tehdään usein muilla kuin ihmisillä, joten tuloksia ei voida varmuudella yleistää sataprosenttisesti. Esimerkiksi kannabinoidien vaikutukset vammaisiin henkilöihin on alue, joka hyötyisi suuresti lisätutkimuksesta, mutta jota ei toistaiseksi ole kartoitettu riittävästi.

Pitäisikö minun...

Kaiken empiirisen ja vertaisarvioidun näytön lisäksi on hyvä muistaa yksi asia: kannabiksen käyttö on ennen kaikkea henkilökohtainen valinta. Käytä sitä harkiten ja vastuullisesti. Vaikka alla listaamamme ohjeet eivät ole missään nimessä lopullinen totuus, niitä voi pitää hyvänä lähtökohtana omien päätösten tekemiseen.

Kannattaako käyttää kannabista ennen opiskelua?

Tämä on erittäin yksilöllinen kysymys, sillä siihen vaikuttavat sekä oma sietokykysi että se, miksi käytät kannabista. Asiaa voi tarkastella monesta kulmasta. Jotkin kannabislajikkeet voivat selvästi sumuttaa ajatuksia ja lisätä rauhoittavaa vaikutusta sekä couch-lockia. Se ei yleensä ole paras lähtökohta opiskelulle.

Toisaalta joissakin opinnoissa pieni annos etukäteen voi joidenkin mielestä auttaa. Filosofiaa opiskeleva saattaa kokea kannabiksen tukevan eksistentiaalisten teemojen pohdintaa, mutta matematiikassa vaikutus voi olla päinvastainen. Taas kerran: kaikki riippuu ihmisestä. Epävarma? Jätä väliin.

Käyttääkö kannabista opiskelun jälkeen?

Sitten on vielä kysymys siitä, kannattaako kannabista käyttää opiskelun jälkeen. Onneksi jointin polttaminen pitkän lukurupeaman päätteeksi ei saa sinua “unohtamaan” oppimaasi. Päinvastoin se voi hyvinkin auttaa rentoutumaan! Monissa tapauksissa kannabis voi jopa helpottaa opitun jäsentämistä ja yhdistelemistä.

KÄYTTÄÄKÖ KANNABISTA HETI ENNEN KOETTA?

Suora vastaus? Todennäköisesti ei.

Entä mikroannostelu?

Microdosing kerää nyt vauhtia yhtenä tämän hetken kuumimmista kannabistrendeistä. Käytännössä moni kannabista lääkinnällisesti käyttävä toimii juuri näin, etenkin jos aine otetaan suun kautta. Tällä tavalla annostelu on helpompi hallita, ja samalla voidaan vähentää mahdollisia ikäviä sivuvaikutuksia. Kannabiksen mikroannostelu perustuu silti yhä pitkälti oletuksiin, eikä sitä ole tutkittu riittävästi terveillä koehenkilöillä. Silti tulevaisuus näyttää lupaavalta: kehitteillä voi olla kannabislajikkeita, jotka lisäävät henkistä vireyttä ilman, että ne väsyttävät tai sinkauttavat mielen psykedeeliselle kiertoradalle.

Fyysiset testit ja kannabis

Siirryttäessä yhtä lailla kiistanalaiseen aihepiiriin, kannabinoidien vaikutus fyysiseen suorituskykyyn herättää jatkuvasti keskustelua. Yhä useampi urheilija käyttää kannabinoideja, myös THC:tä, sekä harjoittelun tukena että palautumisessa. Esimerkiksi pitkänmatkanjuoksijat kertovat, että kannabis auttaa keskittymään, pidentää jaksamista ja helpottaa kivun sietämistä.

Myös extreme-lajien harrastajat, kuten lumilautailijat ja kalliokiipeilijät, mainitsevat kannabiksen tuoman itsevarmuuden, kun edessä on iso fyysinen haaste. Yhdysvaltalaisessa amerikkalaisessa jalkapallossa taas pelaajat ovat herättäneet huomiota puhumalla kannabiksen käytöstä osana hoitoa ja kivunhallintaa.

Kannabis kuuluu kuitenkin yhä aineisiin, joita testataan rutiininomaisesti kansainvälisissä opiskelija- ja ammattilaistason dopingtesteissä. Testejä tehdään sekä harjoituskaudella että ennen kilpailuja. Jos kannabiksen väitetään parantavan kestävyyttä ja suorituskykyä, se voi heijastua myös muuhun keskusteluun. Kannabinoidit nimittäin voivat pysyä elimistössä pitkään vielä senkin jälkeen, kun päihtymys on jo ohi. Siksi testeissä voidaan havaita kannabiksen käytön merkkejä päiviä – tai jopa viikkoja – viimeisen henkäyksen jälkeen.

KANNABIS VOI LISÄTÄ TUOTTAVUUTTA JA ENERGIAA

Toisessa ääripäässä ovat ne, jotka vannovat kannabiksen nimeen keinona lisätä motivaatiota, tuottavuutta ja oppimista. Moni kertoo, että käyttäminen työn tai opiskelun ohessa auttaa sulkemaan taustastressin pois ja keskittymään siihen, mitä on juuri nyt tehtävä.

Toisten mukaan se avaa samalla hetkellä useita ajatuspolkuja ja helpottaa luovaa ongelmanratkaisua. Kuten aiemminkin, kyse on hyvin yksilöllisestä kokemuksesta. Silti nämä kertomukset kyseenalaistavat käsityksen, että kannabiksen käyttö olisi automaattisesti suora tie köyhyyteen ja epäonnistumiseen. Ne haastavat myös stereotypioita siitä, miten kannabis vaikuttaa aivojen toimintaan ja fyysiseen suorituskykyyn. Kannabinoidit sitoutuvat luonnostaan endokannabinoidijärjestelmän reseptoreihin, mikä voi tietyissä tilanteissa tukea luovuutta ja joillakin auttaa pääsemään jopa huippusuorituksen tilaan.

Parhaat lajikkeet poltettavaksi opiskelun tai työn aikana

Yleisesti ottaen sativa-lajikkeet tuntuvat usein indicaa energisemmiltä ja saavat olon virkeämmäksi sekä tekemisen meiningissä pysyväksi. Valinnanvaraa riittää, ja eri vaihtoehtojen kokeileminen kuuluu olennaisena osana homman hauskuuteen. Tässä muutama ehdotus inspiraatioksi.

DURBAN POISON

Eteläafrikkalainen Durban Poison on sativa, jonka makuprofiili on poikkeuksellisen omaleimainen ja herkullinen. Lakritsi- ja anikseen vivahtavat sävyt nostavat mielialaa ja tuovat lisää energiaa, mutta THC-pitoisuus pysyttelee noin 8–9 %:ssa. Tämä tekee siitä sopivan valinnan kannabiksen sävyttämään lukusessioon – vaikutus tuntuu, mutta et mene täysin överiksi.

Durban Poison kasvaa melko korkeaksi, joten se sopii erinomaisesti ulkotiloissa ja kasvihuoneessa kasvatettavaksi. Kukinta-aika on sativaksi nopea – vain 8–9 viikkoa! Lopputuloksena on homeenkestävä sato, joka tuottaa runsaat ja laadukkaat kukinnot.

SUPER SILVER HAZE

Tämä lajike kuuluu maailman suosituimpiin. Hazen, Skunkin ja Northern Lightsin hybridiyhdistelmä tarjoaa voimakkaan, selkeän euforisen ja ennen kaikkea aivoihin painottuvan nousun. Kuten useimmat sativat, Super Silver Haze kasvaa mielellään korkeaksi ja tekee helposti “pilvenpiirtäjiä”. Se sopii silti myös sisätiloihin. Sisällä kasvatettuna sato on tyypillisesti noin 450–550 grammaa neliömetriltä. Ulkona sato voi kasvaa huomattavasti suuremmaksi, riippuen kasvuolosuhteista ja mahdollisista rajoitteista.

JACK HERER

Kannabisaktivisti Jack Hererin kunniaksi nimetty, sativapainotteinen huippuhybridi tarjoaa noin 20% THC:tä ja voimakkaan, selkeästi henkisen vaikutuksen. Haze- ja Red Skunk -perimä näkyy sekä tehossa että ulkonäössä: se kasvattaa runsaat ja näyttävät kukinnot. Kukat muistuttavat isoja vihreitä popcorneja, joiden pinnalla on oransseja emejä ja hieno, tomusokeria muistuttava kuorrutus. Kukkien runsas pihka tekee noususta miellyttävän ja pitkäkestoisen, mikä on monille myös lääkinnällisessä käytössä plussaa. Jack Herer on napannut voittoja ja sijoituksia peräti 11 Cannabis Cupissa — eikä syyttä.

Steven Voser

Steven Voser on itsenäinen kannabisjournalisti, jolla on yli kuuden vuoden kokemus kirjoittamisesta kaikesta kannabikseen liittyvästä: miten sitä kasvatetaan, miten siitä saa parhaan irti sekä millainen on alan nopeasti kasvava liiketoiminta ja sitä ympäröivä hämärä oikeudellinen kenttä.

Lue koko esittely