Mikä on entourage-efekti?

Jos kannabis on sinulle tuttu juttu, tunnet todennäköisesti THC:n ja CBD:n—toinen päihdyttää, kun taas toista hyödynnetään usein kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin tukena. Totuus on kuitenkin se, että kannabis ja sen yhdisteet ovat hämmästyttävän monimutkainen kokonaisuus. Tämä vaatimaton kasvi, jota pidetään mahdollisesti ihmiskunnan vanhimpana viljelykasvina, sisältää lukemattomia aktiivisia yhdisteitä, joilla jokaisella on oma vaikutusmekanisminsa ja potentiaalia tuottaa uudenlaisia vaikutuksia.

Lisäksi tutkimus viittaa siihen, että kannabiksen yhdisteet, kuten THC ja CBD, sekä terpeenit, voivat toimia yhdessä (eli olla vuorovaikutuksessa) tavoilla, jotka voivat muuttaa, voimistaa tai tasapainottaa niiden vaikutuksia. Tätä ajatusta kutsutaan entourage-ilmiöksi, ja se saattaa olla avain kannabiskasvin yksilöllisten vaikutusten ymmärtämiseen. Tässä artikkelissa perehdymme entourage-ilmiöön (teoriaan, joka juontaa juurensa 1990-luvulle) ja tarkastelemme, miten sen periaatteet voivat auttaa meitä tekemään fiksumpia valintoja kannabiksen käytössä.

Entourage-ilmiö — yksi kannabiksen suurista arvoituksista

Termin "entourage effect" (entourage-ilmiö) lanseerasi edesmenneenä kannabistutkimuksen suunnannäyttäjänä pidetty tohtori Raphael Mechoulam. Häntä pidetään yhtenä kaikkien aikojen merkittävimmistä alan tutkijoista, sillä hän eristi ja tutki huolellisesti yhdisteitä, kuten THC:tä, CBD:tä ja monia muita. Vuonna 1998 Mechoulam, Shimon Ben-Shabat ja joukko muita tutkijoita havaitsivat, että glyseroli – rasvahappojen rakenteellinen rakennusosa – voi voimistaa 2-AG:n toimintaa. 2-AG on yksi kehon luonnostaan tuottamista keskeisistä kannabinoideista (Ben-Shabat et al., 1998).

Vaikka tämä yksityiskohta ei ehkä nosta kulmakarvoja seuraavissa illanistujaisissa, se oli iso asia Mechoulamille ja hänen tiimilleen – ja myös niille kannabistutkijoille, jotka jatkoivat heidän viitoittamaansa työtä. Tutkimus osoitti käytännössä, että endokannabinoidien vaikutus voi muuttua muiden yhdisteiden läsnäolon vuoksi; tässä tapauksessa niinkin yksinkertaisen aineen kuin glyserolin. Juuri tästä havainnosta syntyi entourage-ilmiön teoria. Yhä tänäkin päivänä se on kiistatta yksi kannabista koskevan keskustelun kuumimmista ja kiistellyimmistä aiheista.

CBD ja terpeenit — matka THC:n tuolle puolen

Siitä lähtien, kun THC tunnistettiin vuonna 1964 hasiksen keskeiseksi ainesosaksi (Gaoni & Mechoulam) ja CB1-reseptori sen tärkeimmäksi biologiseksi kohteeksi (Devane ym., 1988), THC:tä on pidetty ikään kuin ”porttina” kannabiskasvin ja sen poikkeuksellisten ominaisuuksien ymmärtämiseen. Ajatus on houkutteleva: kun tunnet kasvin pääyhdisteen, sinulla pitäisi olla varsin hyvä käsitys siitä, miten kasvia kannattaa käyttää parhaan vaikutuksen saavuttamiseksi, eikö niin? Jospa kannabis olisi näin yksinkertainen.

Ben-Shabatin ja Mechoulamin havainto loi pohjan teorialle, jonka ydin kuuluu suunnilleen näin: kannabiksessa esiintyvät kannabinoidit ja ihmisen endokannabinoidijärjestelmä voivat toimia yhdessä — keskenään ja/tai muiden yhdisteiden kanssa — ja tuottaa vaikutuksia, jotka voimistuvat, vaimenevat tai muuttuvat. Yhtäkkiä pelkän THC:n tutkiminen ei enää näytäkään kovin riittävältä tavalta ymmärtää kasvia, jossa on valtava määrä omalaatuisia kemiallisia komponentteja.

Vuonna 1998 muotoiltu entourage-efekti on siitä lähtien ollut kannabistutkijoiden ja harrastajien puheenaihe. Toisaalta tutkijat, kuten tri Ethan Russo, ovat julkaisseet laajoja katsauksia (Russo, 2011; Russo & Guy, 2006), joissa tarkastellaan, miten kannabinoidit, terpeenit ja muut kannabiksen yhdisteet voivat vuorovaikuttaa sekä kasvissa että ihmiskehossa. Esimerkiksi artikkelissa “Taming THC…” Russo viittaa tutkimuksiin, joiden mukaan alfa-pineeni (terpeeni, joka antaa kannabikselle raikkaan pihkaisen tuoksun) saattaa auttaa säilyttämään asetyylikoliinia — yhdistettä, joka tukee muistijälkien muodostumista. Tästä Russo päättelee, että pineenipitoinen kannabis voisi vaikuttaa lyhytkestoiseen muistiin ja keskittymiseen vähemmän haitallisesti.

Entourage-efekti ei kuitenkaan ole pelkkä oletus. Uudempi tutkimus osoittaa kirjaimellisesti, että kannabinoidit, terpeenit ja muut kannabiksen yhdisteet voivat toimia synergisesti. Yksi tunnetuimmista esimerkeistä on CBD:n kyky lieventää joitakin THC:n ikäviä sivuvaikutuksia (minkä vuoksi sekä viihdekäyttäjät että potilaat kertovat käyttävänsä CBD:tä, kun olo tuntuu ”liian päihtyneeltä”). Vaikuttamalla kannabinoidireseptoreihin CBD käytännössä vähentää elimistön altistumista THC:lle ja voi helpottaa kannabikseen toisinaan liittyviä epämiellyttäviä tuntemuksia, kuten paranoiaa tai voimakasta sedaatiota. Tämän vuoksi Ethan Russo on vahvasti puoltanut sekä CBD:n että THC:n käyttöä kliinisissä yhteyksissä (2006).

Viime aikoina myös australialaiset tutkijat ovat onnistuneet osoittamaan entourage-efektin toiminnassa. Anderson ym. (2021) vertasivat hiirillä kannabidiolihapon (eli CBDA:n, esiaste-molekyylin, josta CBD muodostuu) annostelua kahdella tavalla: eristettynä sekä muiden kannabinoidien kanssa (täyden spektrin hamppuekstraktina). Tutkimuksessa havaittiin, että täyden spektrin uutetta saaneiden hiirten verenkierrossa oli 14 kertaa enemmän CBDA:ta kuin hiirillä, joille annettiin pelkkää eristettyä CBDA:ta.

”Hamppuekstraktit tarjoavat luonnollisen tavan lisätä CBDA:n imeytymistä verenkiertoon suolistossa olevien kuljetusproteiinien kautta tapahtuvan kannabinoidien vuorovaikutuksen avulla”, toteaa Lambert Initiative for Cannabinoid Therapeutics -hankkeessa työskentelevä apulaisprofessori Jonathon Arnold, yksi tutkimuksen pääkirjoittajista. ”Tutkimuksemme osoittaa, että eri kannabinoidit vaikuttavat toistensa pitoisuuksiin plasmassa — kyse on siitä, mitä kutsumme ‘farmakokineettiseksi entourage-efektiksi’” (Strom, 2021).

Navigointia tuntemattomilla vesillä

Vaikka entourage-vaikutuksen teoria juontaa juurensa 1990-luvulle, ilmiön koko kuva on yhä kesken – ja tämän monimutkaisen käsitteen ymmärtämiseksi tarvitaan lisää tutkimusta. Ajatus siitä, että kannabiksen yhdisteet toimivat yhdessä ja että juuri tämä synergia on avain kasvin vaikutusten selittämiseen, herättää nimittäin myös paljon kriittisiä kysymyksiä.

"Suuri yleisö on omaksunut entourage-vaikutuksen ajatuksen, mutta dataa on hyvin vähän", sanoo kannabistutkija ja neurobiologi Margaret Haney Columbian yliopistosta Scientific American -lehden haastattelussa. "Kannabiskentällä voidaan sanoa mitä tahansa – ja niin myös tehdään. En vastusta marihuanaa. Haluan tutkia sitä huolellisesti. Tiedämme, että se voi vaikuttaa kipuun ja ruokahaluun, mutta valtaosa siitä, mitä asiasta kerrotaan, perustuu anekdootteihin ja markkinointiin" (Chen, 2017).

Valitettavasti tällaisen tutkimuksen tekeminen ei ole mikään pikkujuttu. Entourage-vaikutusta selvittävät tutkijat törmäävät muun muassa seuraaviin haasteisiin:

• THC:n ylivalta: Useimmat kannabislajikkeet on jalostettu tuottamaan runsaasti THC:tä, vaikka saatavilla on myös CBD-pitoisia lajikkeita. Silti valtaosa nykykannabiksesta sisältää vain häviävän pieniä määriä toissijaisia kannabinoideja (kuten CBG, CBC, THCV ja CBN). Tämä vaikeuttaa näiden yhdisteiden tutkimista, vaikka juuri niissä voi piillä olennaista tietoa siitä, miten kannabis tuottaa sille tyypilliset vaikutukset.
• Rahoitus: Kaikki tieteellinen tutkimus edellyttää rahoitusta, ja huumausaineeksi luokitellun kasvin tutkimiseen sitä voi olla vaikea saada.
• Lainsäädäntö: Kannabiksen ja sen ainesosien kunnollinen tutkimus vaatii pääsyä laadukkaisiin kasveihin tai kasvimateriaaliin sekä mahdollisuutta käsitellä näytteitä. Tämä ei ole aina mahdollista, koska kannabis on edelleen tiukasti valvottu aine suuressa osassa maailmaa. Ovet avautuvat tutkijoille vähitellen, mutta juridisia esteitä riittää yhä.

Entourage-vaikutus: usein kysytyt kysymykset

Entourage-ilmiö puhuttaa yhä kannabiksen ystäviä. Sekä viihdekäyttäjillä että lääkekäyttäjillä riittää kysymyksiä siitä, miten se voi vaikuttaa kannabiskokemukseen. Alla käymme läpi joitakin yleisimpiä kysymyksiä entourage-ilmiöstä.

Miltä entourage-ilmiö tuntuu?

THC-pitoinen kannabis (samoin kuin uutteissa tai öljyissä esiintyvä puhdas THC) tunnetaan vahvasta, päihdyttävästä noususta, joka voi tuntua joistakin liian intensiiviseltä – etenkin jos kannabis on uutta tai jos on erityisen herkkä sen vaikutuksille. Kun kannabiksessa on merkittäviä määriä myös muita kannabinoideja, kokonaisvaikutusta kuvataan usein tasapainoisemmaksi: se on miedompi, vähemmän “yliajavaksi” koettu ja harvemmin yhtä voimakkaasti päihdyttävä. Tämä on yksi keskeisistä syistä siihen, miksi eri kannabislajikkeet voivat tuntua niin erilaisilta.

Tuleeko entourage-vaikutuksesta pilveen?

Se, aiheuttaako entourage-ilmiö THC:hen liitetyn “pilven”, riippuu täysin siitä, millaisille yhdisteille altistat kehosi. Toisin sanoen: jos käytät täyden spektrin öljyä, jossa on runsaasti THC:tä, vaikutus tuntuu hyvin todennäköisesti päihdyttävänä. Jos taas käytät hamppua (kukintona tai uutteen muodossa), jossa korostuu jokin muu kannabinoidi – esimerkiksi CBD – ja THC:tä on vain häviävän vähän, et välttämättä koe päihtymystä (tämä riippuu kuitenkin sietokyvystäsi). Kannabis, jossa THC, CBD ja muut yhdisteet ovat lähempänä tasapainoa, päihdyttää yleensä, mutta vaikutus on usein kokonaisuutena tasaisempi ja “pyöreämpi” kuin valmisteilla, joissa THC on selvästi hallitseva.

Kuinka kokea entourage-ilmiö

Yksi helpoimmista tavoista tunnistaa entourage-efekti käytännössä on käyttää THC:tä ja CBD:tä yhdessä. Jos THC:n vaikutukset ovat sinulle tuttuja, tiedät myös, että suuret annokset voivat aiheuttaa ikäviä tuntemuksia, kuten:

• Ahdistusta
• Negatiivista vatvomista
• Paranoiaa
• Depersonalisaatiota
• Kannabiksen aiheuttamaa psykoosia (joissakin tapauksissa)

Kun otat CBD:tä THC:n kanssa, voit mahdollisesti ehkäistä osaa näistä haittavaikutuksista ja saada sen, mitä monet kuvailevat “tasapainoisemmaksi” päihtymykseksi. Tutkimusten mukaan CBD voi hidastaa anandamidin hajoamista. Anandamidi on keskeinen elimistön oma endokannabinoidi, jonka elinikä on yleensä lyhyt ja joka sitoutuu luontaisesti kannabinoidireseptoreihin. Kun anandamidia on elimistössä pidempään, se voi siten vähentää THC:n mahdollisuuksia sitoutua samoihin reseptoreihin ja pienentää altistustamme THC:lle (Niesink & van Laar, 2013). Lisäksi CBD:n kyky vaikuttaa 5-HT1A-serotoniinireseptoreihin voi osaltaan selittää yhdisteen ahdistusta lievittävää vaikutusta – ja mahdollisesti myös sitä, miksi se voi vaimentaa THC:n aiheuttamaa ahdistusta ja pelkoreaktioita (Russo et al., 2005).

Toinen tapa tutkia entourage-efektiä itse on etsiä aktiivisesti lajikkeita, joiden kannabinoidiprofiili on tasapainoisempi. Vaikka useimmat kannabislajikkeet on jalostettu sisältämään runsaasti THC:tä, tarjolla on myös vaihtoehtoja, joissa profiili on monipuolisempi. Lajikkeita, joissa on sekä THC:tä että CBD:tä, on yleensä melko helppo löytää, ja osa siemenpankeista myy myös kannabinoideiltaan runsaita lajikkeita, kuten CBG:tä, THCV:tä ja muita. Vaihtoehtoisesti voit tutustua full-spectrum-kannabistinktuuroihin ja -uutteisiin – ne ovat toinen mahdollinen tapa kokea entourage-efekti. Monien käyttäjien mukaan useita kannabinoideja sisältävä kannabis tuntuu kokonaisuutena tasaisemmalta kuin lajikkeet, joissa THC on selvästi hallitseva.

Lopuksi: entourage-efekti – kannabiksen suurin mysteeri

Entourage-ilmiö on teoria, jonka israelilainen Raphael Mechoulamin johtama tutkimusryhmä kuvasi ensimmäisen kerran 1990-luvun lopulla. Hypoteesin ydin on, että kannabinoidit käyttäytyvät eri tavoin silloin, kun niiden rinnalla on muita yhdisteitä, kuin silloin, kun ne ovat eristettyinä. Siitä lähtien, kun kannabiksen kannabinoidien ja terpeenien mahdollinen yhteisvaikutus nousi esiin, tutkijat ja harrastajat ovat halunneet ymmärtää, miten tämä voi vaikuttaa kannabiksen käyttöön sekä viihde- että lääkekäytössä. Voisiko entourage-ilmiö esimerkiksi auttaa viihdekäyttäjiä lieventämään osaa THC:n ei-toivotuista sivuvaikutuksista? Entä lääkekäyttäjille: onko se avain kannabiksen terapeuttisen potentiaalin syvempään ymmärtämiseen – tai jopa keino parantaa jointista saatavaa kokemusta? Valitettavasti emme vielä tiedä vastauksia kaikkiin näihin kysymyksiin, mutta entourage-ilmiötä koskeva tutkimus etenee, ja tulokset vaikuttavat vähintäänkin lupaavilta.

Steven Voser

Steven Voser on itsenäinen kannabisjournalisti, jolla on yli kuuden vuoden kokemus kirjoittamisesta kaikesta kannabikseen liittyvästä: miten sitä kasvatetaan, miten siitä saa parhaan irti sekä millainen on alan nopeasti kasvava liiketoiminta ja sitä ympäröivä hämärä oikeudellinen kenttä.

Lue koko esittely