Mikä on endokannabinoidijärjestelmä?

Oletko koskaan pohtinut, miten kannabis vaikuttaa kehossa? Vastaus on monimutkainen – ja samalla hämmästyttävän kiinnostava. Itse asiassa järjestelmää, jonka kanssa se on vuorovaikutuksessa, kutsutaan sitä kuvaavalla nimellä: endokannabinoidijärjestelmä (ECS).

ECS on koko kehoon ulottuva kanavien, reseptorien ja entsyymien verkosto. Sitä löytyy aivoista ja hermostosta aina immuunijärjestelmään, lisääntymisjärjestelmään ja paljon pidemmälle. Sen tehtäviä on lukuisia, ja monia niistä ymmärrämme yhä vain osittain. Keskeisimpiin kuuluu endokannabinoidisignalointi, joka toimii ikään kuin koko kehon kattavana viestintäkanavana. Mutta rooli ei rajoitu siihen – järjestelmä vaikuttaa paljon syvemmin.

Seuraavaksi käymme läpi kaiken olennaisen ihmisen endokannabinoidijärjestelmästä.

Mikä endokannabinoidijärjestelmä oikein on?

Vuonna 1988 Allyn Howlett ja William Devane löysivät rotan aivoista ensimmäisen kannabinoidireseptorin. Pian sen jälkeen vastaavat reseptorit havaittiin myös ihmisillä. Eristettyä THC:tä käytettiin tämän jälkeen kartoittamaan tarkemmin, missä kannabinoidireseptorit sijaitsevat aivoissa. Kun tietyt reseptorit deaktivoitiin rotan aivoissa, pystyttiin tunnistamaan CB1-reseptori reseptoriksi, johon THC sitoutuu ja jonka kautta sen vaikutukset syntyvät.

Vuonna 1992 selvisi, että kehossa on kokonainen endokannabinoidien ja kannabinoidireseptorien verkosto, joka yhdessä muodostaa endokannabinoidijärjestelmän. Yksi löydöksen keskeisistä oivalluksista oli se, että keho tuottaa kannabinoideja myös itse – ja juuri siksi reseptoreita ylipäätään on olemassa. Kehon omia kannabinoideja kutsutaan endogeenisiksi kannabinoideiksi eli endokannabinoideiksi; “endo” tarkoittaa “sisäpuolella”. Ensimmäinen löydetty endokannabinoidi oli anandamidi, jota kutsutaan myös “autuuden molekyyliksi”. Sana “ananda” tulee sanskritista ja tarkoittaa autuutta.

Vuonna 1993 löydettiin toinen kannabinoidireseptori, CB2. Vuonna 1995 Raphael Mechoulam tiimeineen tunnisti toisen endokannabinoidin, 2-arakidonoyyliglyserolin (2-AG). Endokannabinoidijärjestelmää on löydetty myös muilta eläimiltä, hyönteisiltä ja jopa kasveista.

Tämä monimutkainen järjestelmä nimettiin kannabiksen mukaan – kasvilla oli ratkaiseva rooli sen löytämisessä.

Miksi homeostaasi on tärkeää

ECS:n rooli on valtava, eikä sitä vieläkään ymmärretä läheskään kokonaan. Silti moni tutkija on tullut siihen tulokseen, että sen keskeisimpiä tehtäviä on homeostaasin ylläpitäminen (Zou & Kumar, 2018). Homeostaasilla tarkoitetaan elimistön tasapainotilaa eli “dynaamista tasapainoa”. Se on tärkeä, koska se pitää kehon prosessit toiminnassa oikein ja johdonmukaisesti.

Aivoissa endokannabinoidit toimivat retrogradisina viestinviejinä. Tämä tarkoittaa, että signaali kulkee vastaanottavalta hermosolulta takaisin lähettävälle solulle. Näin endokannabinoidit säätelevät saapuvan välittäjäaineen määrää: jos sitä on liikaa, ne ikään kuin “käskevät” sitä rauhoittumaan, jolloin tasapaino palautuu. Tämä on yksinkertainen esimerkki siitä, miten ECS vaikuttaa homeostaasiin.

Endokannabinoidijärjestelmä vs. hormonijärjestelmä

Umpieritysjärjestelmä (endokriininen järjestelmä) nojaa pitkälti kilpirauhaseen ja lisämunuaisiin. Se on sekin kehon viestijärjestelmä, mutta sen toimintatapa poikkeaa hieman ECS:stä. Umpieritysjärjestelmän kohteena ovat ennen kaikkea elimet, ja viestintä tapahtuu hormonien avulla (samaan tapaan kuin endokannabinoidijärjestelmä käyttää endokannabinoideja). Siinä missä ECS tuottaa endokannabinoideja solukalvoissa ja ne viestivät lähialueen soluille, umpieritysjärjestelmä vapauttaa hormoneja verenkiertoon, josta ne kulkeutuvat eri elimiin.

Hyvä esimerkki tästä on sympaattinen vireystila eli niin kutsuttu taistele tai pakene -reaktio. Tämä tuttu pelkovaste — johon liittyy sydämen sykkeen ja hengityksen kiihtyminen, hikoilevat kämmenet ja joskus vapina — syntyy, kun lisämunuainen vapauttaa adrenaliinia verenkiertoon. Adrenaliini viestii oikeille elimille, että nyt on aika siirtyä ylikierroksille, ja näin nämä fyysiset reaktiot käynnistyvät.

Mitä endokannabinoidijärjestelmä säätelee?

ECS:n vaikutuspiirin väitetty laajuus on todella hämmästyttävä. Kun ottaa huomioon, miten vähän siitä on tiedetty vielä aivan viime aikoihin saakka, on yllättävää, että se näyttää olevan tekemisissä niin monien mielen ja kehon toimintojen kanssa.

Seuraava lista ei ole missään nimessä kattava, mutta toimintoja, joihin ECS:n ajatellaan vaikuttavan, ovat muun muassa uni (Corroon & Felice, 2019), immuunivaste (Toguri, Caldwell & Kelly, 2016), kipu (Toczek & Malinowska, 2018) sekä stressi (Ruehle et al. 2012).

Miten endokannabinoidijärjestelmä toimii?

ECS on paljon enemmän kuin pelkät reseptorit ja endokannabinoidit – vaikka juuri ne ovat sen toiminnan kannalta keskeisimmät palaset. Lisäksi endokannabinoidit eivät ole ainoita molekyylejä, jotka voivat olla vuorovaikutuksessa tämän sisäisen järjestelmän kanssa. Seuraavaksi käymme ECS:n jokaisen osan läpi tarkemmin.

Endokannabinoidit

Kuten jo todettiin, endokannabinoidit toimivat ECS:ssä viestimolekyyleinä. Tällä hetkellä vain kaksi niistä tunnetaan ja ymmärretään hyvin: N-arakidonyylietanoliamiini (anandamidi) sekä 2-arakidonyyliglyseroli (2-AG).

Anandamidilla on poikkeuksellisen laaja vaikutusalue. Se toimii keskushermostossa (CNS) CB1-reseptorien täysagonistina ja ääreishermostossa (PNS) CB2-reseptorien osittaisagonistina. Sen tehtävien koko kirjo ei ole vielä täysin selvä, mutta nimitys anandamidi juontaa juurensa autuuden ja rauhallisuuden tunteisiin, joita sen vapautuminen voi aiheuttaa – mahdollisesti siksi, että sillä saattaa olla rooli aivojen palkitsemisjärjestelmässä. Anandamidilla on myös jonkin verran affiniteettia elimistön vanilloidi-reseptoreihin. Uudemmissa havainnoissa on lisäksi todettu, että anandamidi sitoutuu myös TRPV1-reseptoriin, mutta palaamme tähän pian.

2-AG puolestaan on sekä CB1- että CB2-reseptorien täysagonisti. Anandamidin tavoin sen tarkkoja tehtäviä ei vielä tunneta täysin. Itse asiassa ei edes tiedetä, kumpi – anandamidi vai 2-AG – on ensisijainen viestijä ECS:ssä. Tiedossa kuitenkin on, että 2-AG:ta esiintyy aivoissa suurempina pitoisuuksina.

Muita endokannabinoideja (tai mahdollisia endokannabinoideja) ovat:

• 2-arakidonyyliglyseryylieetteri (noladiinieetteri)
• N-arakidonoyylidopamiini (NADA)
• Virodhamiini (OAE)
• Lysofosfatidyyli-inositoli (LPI)

Aineenvaihduntaentsyymit

Koska endokannabinoideja tuotetaan tarpeen mukaan eri toimintojen säätelyyn, ne on myös hajotettava, kun ne ovat hoitaneet tehtävänsä. Tässä astuvat kuvaan metaboliset entsyymit.

Rasvahappoamidi-hydrolaasi (FAAH) on entsyymi, joka pilkkoo anandamidia. Vaikka CBD vaikuttaa endokannabinoidijärjestelmään monin tavoin, yhden keskeisimmistä vaikutusmekanismeista ajatellaan olevan FAAH:n toiminnan estäminen. Tällöin anandamidin hajoaminen hidastuu.

Monoasyyliglyserolilipaasi (MAGL) puolestaan hajottaa 2-AG:tä. FAAH:n ja MAGL:n yhteisvaikutuksen kautta endokannabinoidijärjestelmä säätelee itse itseään, mikä mahdollistaa sen, että se voi tehokkaasti ohjata monia kehon toimintoja ja prosesseja.

Kannabinoidireseptorit

Tällä hetkellä tunnistetaan kaksi hyväksyttyä kannabinoidireseptoria: CB1 ja CB2. CB1-reseptoreita on eniten aivoissa ja keskushermostossa, kun taas CB2-reseptoreita esiintyy runsaimmin ääreishermostossa sekä immuunijärjestelmän soluissa. Yhdessä ne kattavat käytännössä suuren osan elimistöstä.

TRP-kanavat

Transient receptor potential (TRP) -kanavilla on oma roolinsa myös ECS:ssä. Näitä ionikanavia löytyy monien eläinsolujen plasmamembraanista, ja erityisesti TRPV1-reseptori (vanilloidi) herättää kiinnostusta ECS:n yhteydessä.

Sekä anandamidi että CBD vaikuttavat TRPV1:een, mikä on synnyttänyt keskustelua sen luokittelusta. Yleisesti TRP-kanavat nähdään osana laajennettua endokannabinoidijärjestelmää, mutta joidenkin tutkijoiden mukaan TRPV1 kuuluu siihen olennaisena osana (Iannotti & Vitale, 2021).

Fytokannabinoidit

Tarkkaan ottaen fytokannabinoidit eivät kuulu endokannabinoidijärjestelmään (ECS). Niillä voi kuitenkin olla siihen niin merkittävä (ja laajalti tunnettu) vaikutus, että otamme ne mukaan tähän. Sana ”fyto” tarkoittaa yksinkertaisesti ”kasvia” – eli fytokannabinoidit ovat kasvien tuottamia kannabinoideja. Kannabis ei ole ainoa kannabinoideja tuottava kasvilaji, mutta se tuottaa niitä ylivoimaisesti eniten ja kaikkein monipuolisimmalla kirjolla.

Tähän mennessä on eristetty yli 120 erilaista fytokannabinoidia. Näistä vain harvoja tunnetaan vielä perusteellisesti. Se, mikä rooli kannabinoideilla on itse kannabiskasvin elämässä, on yhä osin epäselvä, mutta niiden arvellaan muun muassa suojaavan kasvia saalistajilta, lisäävän sietokykyä auringonvaloa vastaan ja palvelevan muitakin puolustus- ja sopeutumistehtäviä.

Kiinnostavaa kyllä, kannabinoidit syntyvät kasvin pinnalla sijaitsevissa rauhasissa, joita kutsutaan trikoomeiksi – ja niitä on erityisesti kukinnoissa. Itse asiassa trikoomeissa mitattavat kannabinoidipitoisuudet olisivat muulle kasvikudokselle myrkyllisiä, minkä vuoksi ne ”pidetään” erillään kasvin pinnalla.

Ihmiskehossa nämä kannabinoidit ovat vuorovaikutuksessa endokannabinoidijärjestelmän kanssa ja voivat synnyttää monenlaisia vaikutuksia aina hienovaraisista selvästi havaittaviin.

Miten endokannabinoidijärjestelmään voi vaikuttaa

On siis selvää, että endokannabinoidijärjestelmää voidaan säädellä kasvikannabinoideilla. Se, onko tämä hyvä ajatus, riippuu ihmisestä toiseen, eikä vuorovaikutuksista tiedetä vielä riittävästi, jotta voitaisiin sanoa tarkasti, millaisen vaikutuksen yksittäinen kannabinoidi aiheuttaa tai voisiko siitä olla hyötyä. Tästä huolimatta pyrimme selittämään parhaamme mukaan mahdollisia vaikutusmekanismeja.

THC

Delta-9-tetrahydrokannabinoli (THC) on kannabinoidi, joka aiheuttaa päihtymystilan eli sen, että "nousemme pilveen". Se kuuluu harvoihin kannabinoideihin, joilla on selvästi huumaava vaikutus – ja onneksi se on samalla myös yksi kannabiskasvin runsaimmin esiintyvistä yhdisteistä.

THC vaikuttaa jäljittelemällä anandamidia ja sitoutumalla CB1-reseptoreihin. Toisin kuin anandamidi, THC ei kuitenkaan hajoa helposti FAAH-entsyymin vaikutuksesta. Siksi sen vaikutus on anandamidia voimakkaampi ja kestää pidempään.

Kaikista tunnetuista tavoista muokata endokannabinoidijärjestelmän (ECS) toimintaa THC on sekä voimakkain että yleisin.

CBD / CBDA

Kannabidioli (CBD) ja sen esiaste kannabidiolihappo (CBDA) ovat nousemassa THC:n rinnalle kilpailemaan suosituimman kannabinoidin paikasta.

Viime vuosina CBD-markkina on kasvanut räjähdysmäisesti. Vaikka tutkimus on vielä varhaisessa vaiheessa, se on jo nostanut esiin useita mahdollisia yhteyksiä endokannabinoidijärjestelmäämme (ECS). CBD ei kuitenkaan näytä aktivoivan kannabinoidireseptoreita (CB1 ja CB2) perinteiseen tapaan, vaan se vaikuttaa pikemminkin antagonistin tai käänteisagonistin tavoin. Käytännössä se voi estää samaa reseptoria, johon THC pyrkii sitoutumaan (CB1).

Tämän vaikutusmekanismin vuoksi CBD:tä (kannabiksen toiseksi yleisintä kannabinoidia) voidaan pitää THC:n vaikutuksia ainakin jossain määrin “tasapainottavana” tekijänä (Niesink & van Laar, 2013). Vaikka tämä suhde ei ole vielä täysin selvä, on esitetty, että viihdekäyttöön tarkoitettujen lajikkeiden korkeampi CBD-pitoisuus voisi tehdä niistä useammalle sopivampia.

Klassisten endokannabinoidireseptorien lisäksi CBD:n uskotaan – kuten aiemmin mainittiin – olevan vuorovaikutuksessa myös TRPV1-reseptorien kanssa, jotka ovat kiinnostavia jo itsessään.

CBD-öljy (Zamnesia) 5%

309

Loppu varastosta

27,50 €

CBD-öljy (Zamnesia) 5%

(309)

Loppu varastosta

27,50 €

CBN

Kannabinolia (CBN) esiintyy kannabiskasvissa yleensä vain hyvin pieniä määriä. Sen pitoisuus kasvaa, kun THC alkaa hajota. Näin voi käydä luonnollisesti, kun kukintoja jätetään kypsymään kasviin, dekarboksylaation (kuumentamisen) seurauksena tai silloin, jos kuivaus ja kypsytys tehdään huolimattomasti.

CBN:n ajatellaan vaikuttavan endokannabinoidijärjestelmään (ECS) samantyyppisesti kuin THC, mutta se sitoutuu molempiin reseptoreihin heikommin. Toisin kuin THC, CBN:ää ei kuitenkaan pidetä päihdyttävänä – ainakaan yksinään.

THCV

Tetrahydrokannabivariinia (THCV) esiintyy kannabiksessa myös vain hyvin pieninä pitoisuuksina, ja yhdisteestä tiedetään yhä melko vähän. Sen uskotaan kuitenkin olevan yksi harvoista muista kannabinoideista, joilla saattaa olla psykoaktiivisia vaikutuksia. Asiasta kiistellään edelleen, ja tarvitaan lisää tutkimusta, jotta voidaan varmistaa, onko näin (Abioye ym., 2020).

THCV toimii CB1-reseptorin käänteisenä agonistina / selektiivisenä antagonistina. Syy siihen, miksi sen psykoaktiivisuudesta on vaikea vetää varmaa johtopäätöstä, liittyy THCV:n yleensä mataliin pitoisuuksiin kannabiksessa. Sen vaikutusten tutkimiseksi ainetta täytyy eristää ja uuttaa erittäin suuria määriä, ja vasta sen jälkeen sitä voidaan antaa tutkimushenkilöille. Joidenkin anekdoottisten kokemusten mukaan THCV on sittenkin psykoaktiivinen ja sen vaikutus koetaan THC-humalaa lyhytkestoisemmaksi sekä selväpäisemmäksi.

CBG / CBGA

Cannabigerolihappo (CBGA) on kannabiksen niin sanottu esiastekannabinoidi, josta muut kannabinoidit saavat alkunsa. Se reagoi erilaisten entsyymien kanssa ja haarautuu eri “perheisiin”, joista muodostuu lopulta erilaisia kannabinoideja (CBD, THC, CBG jne.).

CBG:n vaikutuksista on toistaiseksi vain vähän tutkimustietoa. Sen tiedetään kuitenkin vaikuttavan CB1- ja CB2-reseptoreihin sekä toimivan 5-HT1A-serotoniinireseptorin antagonisti­na.

CBC

Cannabikromeeni (CBC) on kannabinoidi, josta tiedetään toistaiseksi yllättävän vähän. Sen verran kuitenkin tiedetään, että se ei päihdytä, eikä se näytä vaikuttavan CB1- tai CB2-reseptoreihin perinteisellä tavalla. Sen sijaan CBC:n uskotaan olevan vuorovaikutuksessa TRPV1- ja TRPA1-kanavien kanssa ja siten vaikuttavan siihen, miten elimistö hajottaa endokannabinoideja, kuten anandamidia ja 2-AG:tä.

Pitäisikö sinun olla huolissasi kliinisestä endokannabinoidivajeesta?

Kun ymmärrys endokannabinoidijärjestelmästä (ECS) on viime vuosina kasvanut, keskustelu on vilkastunut myös käsitteestä ”kliininen endokannabinoidien puutostila (CECD)”. Teoria lähtee ajatuksesta, että liian matala endokannabinoiditasapaino (ns. endokannabinoiditonuksen lasku) voisi olla elimistölle haitallinen ja jopa altistaa sairauksille. CECD:tä onkin yhdistetty kroonisiin vaivoihin, kuten ärtyvän suolen oireyhtymään, migreeniin ja fibromyalgiaan (Russo, 2016). Koska ECS vaikuttaa laajasti moniin kehon toimintoihin, tämän järjestelmän häiriöt tai toimintahäiriöt voivat heijastua kielteisesti terveyteen.

Ennen kuin kuitenkaan tartut kannabikseen saadaksesi ”lisää kannabinoideja” kehoosi, on hyvä muistaa, että vaikka tällainen tila olisikin olemassa, sitä tunnetaan yhä varsin puutteellisesti. Jos koet kannabiksen tukevan hyvinvointiasi, se on toki positiivista – mutta näin hatarasti määriteltyyn ilmiöön ei kannata ryhtyä tekemään omadiagnooseja. Tutkimus CECD:stä kuitenkin etenee, ja tutkijat pyrkivät selvittämään lisää ECS:n roolia sekä näiden vaikeasti hoidettavien oirekokonaisuuksien taustaa.

Max Sargent

Max on kirjoittanut yli vuosikymmenen ajan ja siirtynyt viime vuosina kannabis- ja psykedeeliaiheiseen journalismiin. Hän on kirjoittanut muun muassa Zamnesialle, Royal Queen Seedsille, Cannaconnectionille, Gorilla-siemenille, MushMagicille ja muille, ja hänellä on kokemusta alan monipuolisista osa-alueista.

Lue koko esittely