Kannabinoidit eivät ole yksinomaan kannabiksessa

Kannabis on pysynyt kannabinoidipohjaisten hoitojen keskiössä, koska se sisältää runsaasti näitä ainutlaatuisia yhdisteitä. Kannabinoidit vaikuttavat elimistömme endokannabinoidijärjestelmän (ECS) kautta ja voivat synnyttää hyvin erilaisia vaikutuksia. THC:hen liitetty tajuntaa muokkaava, ruokahalua herättävä nousu tai CBD:n rauhoittavat ja terapeuttiset ominaisuudet ovat vain kaksi esimerkkiä. Kannabinoideja tunnetaan itse asiassa yli sata erilaista, ja vaikka ymmärrämme tarkasti vain muutaman toimintaa, jokaisella näyttää olevan omat erityiset kykynsä.

KANNABINOIDEJA EI OLE VAIN KANNABIKSESSA

Onneksi on olemassa useita muitakin kasveja ja aineita, jotka eivät ainoastaan sisällä kannabinoideja, vaan myös muita yhdisteitä, jotka toimivat kannabinoidien tavoin ja ovat siksi vuorovaikutuksessa endokannabinoidijärjestelmämme (ECS) kanssa. Saatat yllättyä kuullessasi, että näitä yhdisteitä voi löytyä omasta keittiönkaapista tai kasvaa luonnostaan puutarhassasi. Vaihtoehtoisten kannabinoidilähteiden merkitys on suuri: kannabinoideista on tulossa yhä tavallisempi osa tiettyjä hoito-ohjelmia, ja ne voivat myös auttaa vastaamaan kliinisen endokannabinoidien puutostilan (CECD) haasteeseen.

Vaihtoehtoisten kannabinoidilähteiden merkitys

Vaikka kannabis sisältää eniten kannabinoideja – etenkin verrattuna muihin kasveihin – se ei ole helpoimmin saatavilla oleva raaka-aine. Mielipiteet kannabiksesta jakautuvat yhä, ja suurimmassa osassa maailmaa sen kasvattaminen ja sadonkorjuu on edelleen laitonta. Myös kannabinoideihin liittyvää tutkimusta on vaikea tehdä, koska kannabis luokitellaan laittomaksi. Tämä hidastaa merkittävästi kannabinoideihin perustuvien hoitomuotojen kehittämistä.

Kannabinoiditutkimuksen merkitys on kaksijakoinen. Ensinnäkin kannabinoideja pidetään lupaavana hoitovaihtoehtona muun muassa syöpään, Parkinsonin tautiin, Crohnin tautiin, IBS:ään, niveltulehdukseen, masennukseen ja moniin muihin vaivoihin. Koska moniin näistä hoidoista liittyy usein lievempiä haittavaikutuksia kuin joihinkin lääkkeisiin, kiinnostus luonnollisempia vaihtoehtoja kohtaan kasvaa jatkuvasti.

Toiseksi on esitetty, että monet krooniset sairaudet saattavat liittyä siihen, ettei elimistö tuota riittävästi endokannabinoideja. Jos tämä osoittautuu paikkansapitäväksi, kliinistä endokannabinoidivajetta voitaisiin hoitaa täydentämällä tilannetta ulkoisilla kannabinoideilla. Kannabiksessa ja muissa kasveissa esiintyvät fytokannabinoidit ovat tähän lähestymistapaan erityisen sopivia ehdokkaita.

Nämä kasvit stimuloivat endokannabinoidijärjestelmää (ECS)

Joidenkin näistä kasveista tai aineista löytäminen voi olla muita hankalampaa, mutta pääosin ne ovat kaikki laillisia. Lisäksi ne sisältävät yhdisteitä, jotka voivat olla tavalla tai toisella vuorovaikutuksessa endokannabinoidijärjestelmän (ECS) kanssa.

KEITTIÖNKAAPISTA

Suklaa (kaakaopuu, Theobroma cacao)

Kuinka usein raskas työpäivä saa sinut kurottamaan lähintä suklaapatukkaa? Käy ilmi, ettei suklaan (erityisesti tumman suklaan) rauhoittava ja lohduttava vaikutus ole pelkkä kansantarina. Vuonna 1996 tehty tutkimus esitti, että suklaa ”saattaa sisältää lipidejä, jotka ovat kemiallisesti ja farmakologisesti sukua anandamidille”. Anandamidi on endokannabinoidi, josta käytetään usein nimeä ”hyvän olon molekyyli” sen tuottaman luonnollisen euforian vuoksi. Lisäksi on viitteitä siitä, että kaakaon muut yhdisteet vaikuttavat FAAH-entsyymiin.

Rasvahappoamidi-hydrolaasi (FAAH) on elimistön tuottama entsyymi, jonka tehtävänä on ehkäistä anandamidin kertymistä. Kun FAAH:n toimintaa estetään ja anandamidin hajoaminen hidastuu, ”hyvän olon molekyyli” säilyy pidempään – ja suklaan luonnollisesta noususta voi nauttia voimakkaammin.

Mustapippuri (Piper nigrum)

Kun kaivat hieman syvemmälle keittiönkaappiin, löytyy vielä yksi aine, joka voi vaikuttaa endokannabinoidijärjestelmään (ECS). Mustapippuri ei teknisesti sisällä kannabinoideja, mutta se sisältää terpeeniä nimeltä beeta-karyofylleeni (BCP). Terpeenit ovat yhdisteitä, jotka antavat kannabikselle ja monille muille kasveille niiden tuoksun. Niillä on myös havaittu olevan omia, mahdollisia terapeuttisia hyötyjä.

Beeta-karyofylleenillä on esimerkiksi potentiaalisia tulehdusta lievittäviä vaikutuksia, koska se sitoutuu CB2-reseptoreihin. Myös muut terpeenit, kuten myrseeni, ovat osoittaneet kykenevänsä tuottamaan rauhoittavia vaikutuksia rottamalleissa tehdyissä tutkimuksissa.

PUUTARHASSA

Punahattu (Echinacea)

Puutarhoissa, kukkapenkeissä ja ikkunalaudoilla yleisesti viihtyvä punahattu (Echinacea) kasvatetaan useimmiten näyttävien kukkiensa takia. Kun kaunopunahatun vie kuitenkin mikroskoopin alle, paljastuu kasvista aivan toisenlainen puoli: se sisältää yhdisteitä, joita kutsutaan kannabimimeeteiksi.

Kannabimimeetit eivät ole molekyylitasolla samoja kuin kannabinoidit, mutta ne voivat silti aktivoida elimistön endokannabinoidijärjestelmää samankaltaisella tavalla. Punahattua on käytetty vuosisatojen ajan flunssan ja väsymyksen rohdoksena, ja osan sen tehosta ajatellaan liittyvän siihen, että se auttaa säätelemään immuuni- ja tulehdusjärjestelmien toimintaa.

LUONNOSSA

Maksasammal (Radula marginata)

Maksasammal erottuu edukseen siksi, että sitä nauttimalla voi kokea THC:tä muistuttavia vaikutuksia (tosin huomattavasti miedompina). Kyse ei kuitenkaan ole itse THC:stä, vaan sitä muistuttavasta yhdisteestä nimeltä perrottetinene. Sen uskotaan sitoutuvan CB1-reseptoreihin samaan tapaan kuin THC, mutta maksasammal tarjoaa yhden selkeän edun – se on toistaiseksi yhä laillinen.

Sähköpäivänkakkara (Acmella oleracea)

Hammassärky osuu lähes jokaisen kohdalle jossain vaiheessa. Ennen nykylääketieteen aikaa helpotusta haettiin monenlaisista luontaiskeinoista. Sähkökukka oli suosittu valinta, sillä sitä pureskellessa suuhun leviää puuduttava, kihelmöivä tunne.

Cambridge University on sittemmin tutkinut kasvia ja todennut sen sisältävän yhdisteitä nimeltä N-isobutyyliamidit. Niiden ajatellaan sitoutuvan CB2-reseptoreihin ja auttavan näin säätelemään kipua ja tulehdusta. Toiveena on, että sähkökukan ominaisuuksia hyödyntämällä siitä voidaan kehittää luonnollinen vaihtoehto synteettisille kipulääkkeille.

Maailma on täynnä muitakin kasveja

Yllä mainitut kasvit ovat vain pintaraapaisu lajeista, joista löytyy kannabinoideja tai kannabinoideja muistuttavia yhdisteitä. Mitä enemmän opimme kannabinoideista, sitä tärkeämpää on tunnistaa myös vaihtoehtoiset lähteet. Kun ottaa huomioon, että osa näiden kasvien yhdisteistä toimii kehossa samaan tapaan kuin kannabinoidit (eli on kannabimimeettejä), on tulevaisuuden kannabinoidipohjaisten hoitojen kannalta oleellista ymmärtää tarkasti, miten ne vaikuttavat ja mistä niitä voi löytää. Jos opimme jäljittelemään ja hyödyntämään kannabimimeettien ominaisuuksia, tulevaisuuden hoitokeinojen kirjo voi olla yllättävänkin laaja.

Luke Sholl

Luke Sholl on kirjoittanut kannabiksesta, kannabinoidien hyvinvointipotentiaalista ja luonnon myönteisestä vaikutuksesta jo yli kymmenen vuoden ajan. Hän on työskennellyt useiden kannabinoideihin keskittyvien julkaisujen kanssa ja tuottaa monipuolista digitaalista sisältöä, jota tukevat vahva tekninen osaaminen sekä perusteellinen taustatyö ja tutkimus.

Lue koko esittely