Mitä kannabis tekee aivoillesi

Vaikka kannabista on käytetty ihmisten toimesta tuhansien vuosien ajan, vasta viimeisen noin 20 vuoden aikana olemme alkaneet ymmärtää kunnolla, miten se vaikuttaa meihin. Kannabis on toki ollut käytössä niin sanotussa modernissa yhteiskunnassa jo vuosikymmeniä, mutta poliittinen pelottelu ja ahneus ovat pitkään estäneet tutkimusta sen todellisista vaikutuksista.

Jos et halua kahlata läpi lukuisia tieteellisiä tutkimuksia, jotka nykyään avaavat tarkasti, miten kannabiksen yhdisteet ovat vuorovaikutuksessa kehomme kanssa, kokosimme selkeän yleiskatsauksen. Käymme aivan perustasolla läpi, miten kannabis vaikuttaa aivoihimme.

Kaikki liittyy reseptoreihin

Kannabiksen yhdisteet pystyvät vaikuttamaan kehossamme, koska meillä on endokannabinoidijärjestelmä. Se on reseptoriverkosto, joka on ikään kuin rakennettu sitoutumaan kannabinoideihin – kuten niihin, joita kannabiksessa esiintyy. Omien, elimistön tuottamien samankaltaisten yhdisteiden lisäksi kannabis on käytännössä ainoa luonnollinen lähde, josta ihmiset ovat löytäneet kannabinoideja; tästä juontuu myös nimi endokannabinoidijärjestelmä. Järjestelmä löytyy meiltä kaikilta – aivan kuin olisimme kehittyneet hyödyntämään kannabista!

Vaikka keskitymme tässä aivoihin, endokannabinoidijärjestelmä ulottuu koko kehoon, ja sen reseptoreita on lähes kaikkialla, missä keskushermosto vaikuttaa. Siksi kannabiksen eri kannabinoideilla on erilaisia vaikutuksia eri puolilla kehoa. Reseptorit jaetaan kahteen pääluokkaan: CB1-reseptoreihin, joita on runsaasti aivoissa, sekä CB2-reseptoreihin, joita esiintyy muualla kehossa.

Verestä aivoihin

Nyt kun olemme käyneet läpi, miten kannabiksen yhdisteet vaikuttavat aivoissa, on aika katsoa, mitä siitä käytännössä seuraa. Kuvitellaan, että poltat jointin: kun vedät savua henkeen, kannabinoidit, kuten THC, kulkeutuvat keuhkojen kautta suoraan verenkiertoon. Sieltä ne siirtyvät nopeasti aivoihin, missä kannabinoidit alkavat sitoutua reseptoreihin.

NÄLKÄ: KAIKKI ON KIINNI MIELESTÄSI

Yksi kannabiksen aivoihin kohdistuvista tunnetuimmista – ja monien rakastamista – vaikutuksista on nälän tunteen ”huijaus”, eli tutummin munchies. THC sitoutuu hypotalamuksessa sijaitseviin CB1-reseptoreihin. Hypotalamus on aivojen alue, joka säätelee ruokahalua, ja kun reseptorit aktivoituvat, aivot alkavat lähettää keholle viestejä siitä, että nyt on nälkä ja ruokaa tarvitaan lisää. Todellisuudessa keho ei kuitenkaan ole sen nälkäisempi tai ravinnon tarpeessa kuin normaalistikaan – kannabinoidit vain saavat mielen tulkitsemaan tilanteen niin. Terveellä ihmisellä tämä voi näkyä korkeintaan parina lisäkilonakin, mutta painonnousun kanssa kamppaileville vaikutus voi olla erittäin hyödyllinen. Näin on esimerkiksi silloin, kun ruokahalu on heikentynyt kemoterapian vuoksi tai syömishäiriön yhteydessä.

AIKA: KOKO ELÄMÄ SILMÄNRÄPÄYKSESSÄ

Toinen kannabiksen aivoihin kohdistuva vaikutus on ajantajun vääristyminen. Kuten moni on kokenut itsekin, kannabis voi tuntua henkisesti piristävältä. Tämä liittyy siihen, että kannabis vaikuttaa aivojen dopamiinijärjestelmään: tämä hyvän olon välittäjäaine on yksi tärkeimmistä syistä siihen, miksi marihuanan polttaminen tuntuu niin miellyttävältä, mutta samalla se voi saada tapahtumat näyttämään todellista nopeammilta. Yhdessä kannabiksen välittömään muistiin kohdistuvan vaikutuksen kanssa (katso alta) tämä voi saada tunnit tuntumaan minuuteilta — ja minuutit venymään tunneiksi.

MUISTI: TAPAHTUIKO TÄMÄ OIKEASTI?

Viimeinen merkittävä kannabiksen aivovaikutus liittyy sen kykyyn hämärtää ja heikentää muistia. Ei kuitenkaan syytä huoleen: vastoin joidenkin väitteitä yhden jointin polttaminen ei tuhoa muistia pysyvästi, mutta se voi selvästi heikentää sitä niin kauan kuin olet pilvessä. Syynä on se, että hippokampuksessa – aivojen alueella, joka liittyy erityisesti lyhytkestoiseen muistiin – on poikkeuksellisen paljon CB1-reseptoreita. Kun THC ja muut kannabinoidit sitoutuvat näihin reseptoreihin, lyhytkestoisen muistin toiminta häiriintyy tilapäisesti. Vaikka tämä ei yleensä ole kannabiksen käytön pysyvä seuraus, sillä toiminta palautuu vaikutuksen hiipuessa, se havainnollistaa hyvin, miksi jotkin lajikkeet – kuten Amnesia Haze – ovat saaneet nimensä!

Yhdistetään kaikki ihmiskunnan hyväksi

Vaikka yksittäiset vaikutukset voivat kuulostaa joko houkuttelevilta tai täysin päinvastaisilta, kokonaisuutena niissä on paljon potentiaalia auttaa apua tarvitsevia. Ne myös selittävät pitkälti, miksi kannabis tuntuu niin hyvältä.

Emme ole vielä varsinaisesti käsitelleet sitä, mitä kannabis tekee keholle, mutta jo pelkästään se, miten kannabis vaikuttaa aivoihin, antaa paljon osviittaa sen mahdollisuuksista. Tässä on viisi vaivaa, jotka tutkimusten mukaan voivat hyötyä siitä, miten kannabis vaikuttaa aivoihin.

Steven Voser

Steven Voser on itsenäinen kannabisjournalisti, jolla on yli kuuden vuoden kokemus kirjoittamisesta kaikesta kannabikseen liittyvästä: miten sitä kasvatetaan, miten siitä saa parhaan irti sekä millainen on alan nopeasti kasvava liiketoiminta ja sitä ympäröivä hämärä oikeudellinen kenttä.

Lue koko esittely