Blog
LSD
8 min

Opas LSD:n vaikutuksista mieleen ja kehoon

8 min

LSD eli ”happo” on yksi tunnetuimmista ja voimakkaimmista psykedeelisistä aineista, ja se toimii jo mikroskooppisen pieninä annoksina – gramman miljoonasosina. Mutta mitä aivoissasi oikeastaan tapahtuu, kun otat blotterin?

Lysergihapon dietyyliamidi (LSD), jota puhekielessä kutsutaan usein nimellä ”happo”, on tunnetuin ja tutkituinta psykedeelien kärkijoukkoa. Se vaikuttaa jo erittäin pieninä annoksina—jopa noin 20 mikrogrammasta alkaen—ja voi käynnistää muuntuneita tietoisuuden tiloja sekä monenlaisia psykedeelisiä vaikutuksia. Täysimittainen LSD-matka voi sisältää visuaalisia ja auditiivisia hallusinaatioita sekä johtaa autuuden tunteisiin, syviin oivalluksiin ja hengellisiin kokemuksiin—mutta se voi myös aiheuttaa haittoja, kuten ahdistusta.

Tutustutaan seuraavaksi LSD:n historiaan, lääkinnällisiin käyttötapoihin sekä sen vaikutuksiin mieleen ja kehoon.

Lyhyt katsaus LSD:n historiaan

LSD löydettiin sattumalta vuonna 1938, kun sveitsiläinen kemisti Albert Hofmann syntetisoi yhdisteen Baselin Sandoz-laboratorioissa kehittäessään verenkiertoa stimuloivaa lääkettä. Kun hän valmisti ainetta uudelleen viisi vuotta myöhemmin, pieni määrä imeytyi vahingossa sormenpäiden kautta—ja seuranneet oudot vaikutukset hän kuvasi unenomaiseksi, poikkeuksellisen mielikuvitukselliseksi tilaksi.

LSD:n löydön jälkeen tutkijat ympäri maailmaa, myös lääketieteen ammattilaiset, alkoivat perehtyä tähän hämmästyttävään uuteen aineeseen. Seurasi lukuisia kokeita, kun tiede yritti ymmärtää, miten LSD vaikuttaa tajuntaamme.

Kiinnostus ei jäänyt vain laboratorioihin. Psykiatrit alkoivat käyttää ainetta myös vapaa-ajalla ja jakaa sitä ystävilleen. 1960-luvun alussa Harvardin yliopiston tohtori Timothy Learyn LSD-kokeilut nostivat aineen suuren yleisön tietoisuuteen. Ajan mittaan valtavirta alkoi demonisoida LSD:tä ja sen kannattajia, ja lopulta presidentti Nixon kutsui Learya ”Amerikan vaarallisimmaksi mieheksi”.

Aiheeseen liittyvä juttu

VIP:t psykedeelisen vallankumouksen etulinjassa

Se ei silti estänyt LSD:tä nousemasta vastakulttuurin suosituimmaksi aineeksi. Ilmiötä ruokki Vietnamin sodan synnyttämä järjestelmäkriittinen ajattelu. LSD:n puolestapuhujat ylistivät sitä uuden ajan ihmeaineena, joka voisi vapauttaa ihmiset yhteiskunnan rajoitteista, tukea henkistä kasvua ja auttaa ymmärtämään olemassaolon todellista merkitystä.

Nykyään LSD on edelleen suosittu psykonauttien keskuudessa yhdessä muiden psykedeelien, kuten taikasienet, kanssa. Se on kuitenkin tällä hetkellä Schedule I -luokiteltu aine, eli tiukimmin kriminalisoitu kategoria, jonka katsotaan sisältävän ”korkean väärinkäyttöpotentiaalin” ja ”ei hyväksyttyä lääketieteellistä käyttöä”. Viime aikoina tutkimusnäyttö on kuitenkin kasvanut sen puolesta, että psykedeeleillä, kuten LSD:llä, voi olla myös terapeuttisia hyötyjä.

Miten LSD toimii?

Vaikka LSD:n tarkkaa vaikutusmekanismia ei vielä täysin tunneta, tiedetään sen sitoutuvan aivojen serotoniini- (5-HT) reseptoreihin. Serotoniini on elimistön oma välittäjäaine, joka liittyy laajasti esimerkiksi mielialaan, ruokahaluun, seksuaaliseen käyttäytymiseen ja moneen muuhun. Serotoniinireseptoreita on löydetty myös aivoalueilta, jotka osallistuvat oppimiseen. Serotoniinin puute tai serotoniinijärjestelmän häiriöt ovat yleisiä ihmisillä, joilla on pitkäaikainen masennus.

Miten LSD toimii?

Kun palataan LSD:n vaikutuksiin, serotoniinissa olennaista on se, että se ohjaa sitä, miten aivot käsittelevät informaatiota – mahdollisesti muuttamalla hermosolujen sähköistä viestintää. Tämä selittää osaltaan, miksi LSD voi aiheuttaa näkö- ja kuuloharhoja sekä miksi se saattaa muuttaa ja jopa voimistaa aisteja, kuten makua ja tuntoa.

Kun LSD:tä otetaan, aine imeytyy nopeasti ruoansulatuskanavan kautta, kulkeutuu maksaan ja metaboloituu siellä. Sen jälkeen se siirtyy verenkiertoon ja päätyy lopulta aivojen serotoniinireseptoreihin. LSD-matkan huippu voi tulla vasta useiden tuntien kuluttua, ja psykedeeliset vaikutukset voivat annoksesta riippuen kestää jopa 12 tuntia. Käytön jälkeen elimistö poistaa jäljelle jääneen LSD:n luonnollisesti muutamassa päivässä.

LSD:n vaikutukset

LSD:n vaikutukset

LSD voi vaikuttaa mieleen ja kehoon monin eri tavoin. Vaikutukset voidaan jakaa useisiin ryhmiin: fyysiset vaikutukset, näkö- ja kuulovaikutukset, kognitiiviset vaikutukset, moniaistiset vaikutukset, transpersoonalliset vaikutukset sekä yhdistelmävaikutukset. On kuitenkin hyvä muistaa, että alla oleva tieto perustuu pitkälti käyttäjien omiin kokemuksiin. Kaikki vaikutukset esiintyvät harvoin samanaikaisesti. Kokemus vaihtelee sekä henkilöstä toiseen että matkasta toiseen, ja vaikutusten voimakkuus riippuu muun muassa otetusta annoksesta.

FYYSISET VAIKUTUKSET

LSD:n fyysisiin vaikutuksiin kuuluu piristävä vaikutus, joka näkyy muutoksina kehon lämpötilassa sekä verenpaineessa ja sykkeessä. Käyttäjän pupillit voivat laajentua ja kehoon voi nousta lämmin tunne. Joillakin aistit terävöityvät, jolloin näkö, tuntoaisti tai hajuaisti tuntuu tavallista voimakkaammalta. LSD voi myös viedä ruokahalun ja aiheuttaa kuivumista, hikoilua sekä pahoinvointia.

Näkö- ja kuuloaistimukset

LSD:n aikana koettavat näkö- ja kuuloaistimukset voidaan jäsentää neljään ryhmään: aistien voimistumiseen, vääristymiin, geometrisiin kuvioihin ja hallusinaatioihin.

Aistien voimistumisella tarkoitetaan sitä, että LSD voi terävöittää havaintoja. Tällöin värit voivat näyttää kirkkaammilta ja intensiivisemmiltä, kuvat selkeämmiltä tai suuremmilta (”suurentuminen”), ja myös kuulo voi tuntua tavallista tarkemmalta.

Vääristymiin kuuluvat erilaiset visuaaliset ilmiöt, kuten liikeviirut ja jälkikuvat, värien ja muotojen aaltoilu ja vaihtelu sekä korostuneet tekstuurit ja kuviot.

Monet LSD:n käyttäjät näkevät myös geometrisia muotoja ja kaleidoskooppisia kuvioita. Ne voivat olla yksinkertaisia tai hyvin monimutkaisia, kirkkaita tai värikkäitä, luonnollisen tai keinotekoisen näköisiä sekä paikallaan pysyviä tai liikkuvia.

Yksi LSD-matkan keskeisistä piirteistä ovat hallusinaatiot, jotka voivat olla sisäisiä tai ulkoisia. Käyttäjä saattaa nähdä olentoja tai maisemia tai kokea maailman ikään kuin uudenlaisesta visuaalisesta näkökulmasta. Sisäiset hallusinaatiot tapahtuvat mielikuvituksen luomassa ympäristössä, jota ei ole olemassa todellisuudessa, ja niitä koetaan usein silloin, kun käyttäjä sulkee silmänsä. Ulkoiset hallusinaatiot puolestaan ilmenevät omassa ympäristössä niin, että ne tuntuvat todellisilta. Näköhallusinaatioiden lisäksi voi esiintyä myös kuulohallusinaatioita, kuten oman nimen kuulemista, vaikka kukaan ei olisi sanonut sitä.

Kognitiiviset vaikutukset

Nämä vaikutukset muuttavat tapaa, jolla ajattelemme ja jäsennämme todellisuutta. Voit kokea esimerkiksi parempaa keskittymiskykyä, terävämpää analysointia, ajatuksenkulun nopeutumista sekä luovuuden ja muistin vahvistumista. Myös tunteet ja empatia voivat voimistua, ja lisäksi voi ilmetä déjà vu -kokemuksia ja lisääntynyttä libidoa. Toisaalta mahdollisia ovat myös haitat, kuten ahdistus ja vainoharhaisuus.

Moniaistiset vaikutukset

LSD voi joskus aiheuttaa synestesiaa, eli ilmiön, jossa aistit sekoittuvat tai sulautuvat yhteen tavalla, joka ei normaalisti tapahdu. LSD:n vaikutuksen alaisena käyttäjä saattaa esimerkiksi “kuulla” värejä tai “nähdä” ääniä.

TRANSPERSONAALISET VAIKUTUKSET

LSD:tä kokeilleet kertovat usein, että aine auttaa heitä eksistentiaalisessa itsetuntemuksessa ja tuo kokemuksen ykseydestä, henkisestä kasvusta sekä kaiken välisestä yhteydestä. Joskus vaikutus voi olla niin syvä, että aiemmat näkemykset ja uskomukset menevät uusiksi, kun LSD paljastaa niissä olleen säröjä. Matkan aikana syntyneet oivallukset ja opit voivat ohjata ihmisen elämää vielä vuosienkin päästä.

LSD:n pitkäaikaisvaikutukset

LSD:n pitkäaikaisvaikutukset

LSD:llä on pitkään ollut maine vastakulttuurin aineena – välineenä niille, jotka haluavat irtautua yhteiskunnan rajoitteista ja tutkia itseään sekä todellisuutta uusista kulmista. Jo varhain se kiinnosti myös uuden aallon psykoterapeutteja, jotka pitivät sitä lupaavana työkaluna niin yksilön kuin koko yhteiskunnan ongelmien käsittelyssä. Nykyään yhä kasvava tutkimusnäyttö viittaa siihen, että LSD:n kaltaiset psykedeelit voivat todella tukea psyykkistä hyvinvointia.

Imperial College Londonissa tehdyssä vuoden 2016 tutkimuksessa 20 tervettä osallistujaa sai 75 µg LSD:tä, jota pidetään pienenä tai keskisuurena annoksena. Tämän jälkeen heille tehtiin useita persoonallisuutta ja optimismia mittaavia testejä. Cambridge University Journals -julkaisusarjassa raportoidut tulokset osoittivat, että optimismi ja avoimuus lisääntyivät, mutta harhaluuloisessa ajattelussa ei havaittu muutoksia.

LSD voi parantaa kielellisiä valmiuksia

LSD May Improve Language Abilities

Samana vuonna tehtiin myös toinen tutkimus, “Semantic activation in LSD: Evidence from picture naming”[2], jossa selvitettiin LSD:n ja kielen välistä yhteyttä. Kymmenelle osallistujalle sekä lumeryhmälle annettiin kohtalainen annos LSD:tä, ja heitä pyydettiin nimeämään joukko kuvia. Kokeessa aine ei hidastanut reaktioaikaa, mutta vaikutti selvästi vastausten tarkkuuteen ja virheiden korjaamiseen tavalla, joka “oli yhdenmukaista semanttisen aktivaation laajentuneen leviämisen kanssa”. Tämä viittaa siihen, mitä tutkijat kutsuvat LSD:n “entropiseksi” vaikutukseksi mieleen.

Näyttää siltä, että LSD aktivoi aivojen semanttisia verkostoja ja muuttaa sitä, miten ideat ja sanat linkittyvät toisiinsa muistissa. Käytännön esimerkki tästä on tilanne, jossa ihminen näkee kuvan ja mieleen nousee tavallista enemmän samaan merkityskenttään kuuluvia sanoja. Havainnot ovat tärkeitä sekä semanttisten verkostojen aktivoitumisen neurobiologisen ymmärryksen kannalta että LSD:n mahdollisen käytön näkökulmasta psykedeelisessä psykoterapiassa. Terapian yhteydessä LSD:n vaikutus kieleen voisi auttaa mieltä tavoittamaan kauempana olevia käsitteitä assosiaatioketjujen kautta. Toisaalta se voi myös auttaa ymmärtämään paremmin automaattisia prosesseja, joiden avulla muunnamme ajatuksia sanoiksi.

LSD ja flashbackit

LSD ja flashbackit

Osa LSD:n käyttäjistä – etenkin nuorena kokeilleet – kertoo kokeneensa niin sanottuja ”acid flashbackeja”, joissa trippi ikään kuin palaa yllättäen ja ilman varoitusta, vaikka LSD:tä ei olisi käytetty vuosiin.

Se, voiko LSD kuitenkaan todella aiheuttaa tällaisia flashbackeja ainakaan siinä muodossa kuin niitä joskus kuvataan, on kiistanalaista. Jos ilmiö on totta, kyse voi olla häiriöstä nimeltä Hallucinogen Persisting Perception Disorder (HPPD) – äärimmäisen harvinaisesta tilasta.

Osa tutkijoista arvelee, että koetut ”LSD-flashbackit” voivat liittyä ahdistukseen, ja käyttäjät saattavat tulkita oireet menneen huumeidenkäytön seurauksiksi. Nykyisin LSD-flashbackeja pidetään usein urbaanina legendana.

Lisäksi psykiatri John Halpern päätteli vuonna 2002, etteivät aiemmat tutkimukset olleet riittävän selkeästi osoittaneet, liittyivätkö raportoidut HPPD-oireet muihin tekijöihin, kuten muiden päihteiden käyttöön tai neurologisiin ja psyykkisiin häiriöihin.

LSD:n lääkinnällinen käyttö

LSD:n lääkinnällinen käyttö

Viime vuosina psykedeelit ovat yleistyneet kokeellisissa lääketieteellisissä hoitoympäristöissä useiden eri vaivojen ja häiriöiden hoidon tukena. Ilmiölle on monia syitä, kuten aiemmin demonisoitujen aineiden — esimerkiksi kannabiksen ja psilosybiinin — laajempi hyväksyntä. Myös akateeminen maailma ja valtavirran lääketiede suhtautuvat aiheeseen nyt avoimemmin, mikä on mahdollistanut ennakkoluulottomammat tutkimukset LSD:n kaltaisista psykedeeleistä.

Vuonna 2008 FDA käynnisti uudelleen tutkimuksensa LSD:n käytöstä saattohoitopotilailla. Vuoden 2012 tutkimuksessa tarkasteltiin lisäksi LSD:n kykyä helpottaa alkoholiriippuvuuden hoitoa sekä vieroitusoireita, mikä johti uusiin lisätutkimuksiin.

LSD voi auttaa masennuksen hoidossa

Journal of Psychopharmacology -lehdessä julkaistu tutkimus viittaa siihen, että LSD voisi mahdollisesti auttaa masennuksen hoidossa. Dundeen yliopiston tutkimusryhmä rekrytoi vapaaehtoisia: toinen ryhmä sai LSD:tä ja toinen plaseboa. Tutkijat tarkastelivat kielellisiä rakenteita, joita kutsutaan ”theta-rooleiksi”. Ne kertovat niin sanotusta mielen aikamatkailusta eli siitä, miten ihminen viittaa puheessaan menneisyyteen ja tulevaisuuteen. LSD-ryhmän osallistujat palasivat menneisiin tapahtumiin harvemmin kuin plaseboryhmä. Havainto on kiinnostava, sillä liiallinen ”mielen aikamatkailu” — jatkuva menneisyyden vatvominen sekä tulevaisuudesta huolehtiminen — on yksi masennuksesta kärsiville tyypillisistä kuormittavista tekijöistä.

LSD:n mikroannostelu

Microdosing LSD

Mikroannostelu tarkoittaa psykedeelin ottamista hyvin pieninä annoksina—niin pieninä, ettei varsinaista tripiä synny, vaan vaikutukset jäävät “kynnysarvon alle”. Tällainen mikroannos on yleensä noin 1/10 tavallisesta annoksesta. LSD:tä mikroannostelevat kertovat sen lisäävän luovuutta ja tuovan muitakin myönteisiä, mieltä terävöittäviä vaikutuksia.

LSD:n mahdollista hyötyä ajattelun tehostamisessa ja oppimisessa on tutkittu jo 1960-luvulta lähtien. Eräässä kokeessa joukolle ammattilaisia annettiin pieniä LSD-annoksia ennen kuin he ryhtyivät ratkomaan omaan osaamisalaansa liittyviä haastavia tehtäviä. LSD:n avulla koehenkilöt pystyivät kehittämään oivaltavia ratkaisuja ongelmiin, jotka olivat jumittaneet heitä kuukausia—mukana oli esimerkiksi “matemaattinen lause NOR-porttipiireille, fotonin käsitteellinen malli, lineaarisen elektronikiihdyttimen säteenohjauslaite” sekä muita vaativia tehtäviä.

Nykyään LSD:n ja taikasienten mikroannostelu on suosittua Silicon Valleyn ammattilaisten keskuudessa—ja laajemminkin siellä, missä taiteilijoita ja innovoijia kokoontuu joukolla.

Mitkä ovat LSD:n riskit?

Mitkä ovat LSD:n riskit?

Moniin muihin päihteisiin verrattuna LSD:n turvallisuusprofiili on varsin hyvä, eikä se tyypillisesti aiheuta riippuvuutta. Siksi riskit liittyvät useimmiten vähemmän itse aineeseen ja enemmän huolimattomaan käyttöön — kuten esimerkiksi ajamiseen vaikutuksen alaisena.

Toisaalta psykedeelien voimakkaat, tietoisuutta muokkaavat vaikutukset eivät sovi kaikille. Ne eivät todellakaan ole mitään “bilehuumeita”. Psykedeelit pikemminkin vahvistavat sitä mielentilaa, jossa olet — ja se voi kääntyä kumpaan suuntaan tahansa. Jos tripin aikana pinnalla on paljon kielteisiä tunteita, huono trippi, johon liittyy ahdistusta, vainoharhaisuutta ja epämukavuutta, on todennäköisempi. Psykoosille ja paranoialle alttiiden, ja erityisesti sellaisten, joilla on mielenterveyden häiriöitä kuten skitsofrenia, ei pitäisi käyttää LSD:tä.

Kiinnitä erityistä huomiota “setiin” eli omaan mielentilaasi sekä “settingiin” eli ympäristöön, jossa otat psykedeelin — nämä vaikuttavat ratkaisevasti siihen, millaiseksi kokemus muodostuu. Varmista myös, että lähelläsi on kokenut (ja selvin päin oleva!) trip-sitter, joka pystyy rauhoittelemaan ja tukemaan, jos trippi ei etene suunnitelmien mukaan. Kun käytät LSD:tä vastuullisesti ja valmistaudut kunnolla, saat kokemuksesta irti sen parhaan potentiaalin.

Miguel Antonio Ordoñez
Miguel Antonio Ordoñez
Miguel Ordoñez on median ja viestinnän kandidaatti (AB), ja hänellä on takanaan jo 13 vuoden kirjoittajakokemus – eikä vauhti ole hidastumassa. Kannabikseen liittyviä aiheita hän on käsitellyt vuodesta 2017 lähtien. Jatkuva, huolellinen taustatyö sekä oma kokemus ovat kartuttaneet hänelle vahvan ja laaja-alaisen asiantuntemuksen aiheesta.
Lähteet
  • (n.d.). - https://www.tandfonline.com
  • (n.d.). - http://www.erowid.org
  • Giovanni Martinotti, Rita Santacroce, Mauro Pettorruso, Chiara Montemitro, Maria Chiara Spano, Marco Lorusso, Massimo di Giannantonio, & Arturo G. Lerner. (2018, March). Hallucinogen Persisting Perception Disorder: Etiology, Clinical Features, and Therapeutic Perspectives - https://www.ncbi.nlm.nih.gov
  • R. L. Carhart-Harris, M. Kaelen, M. Bolstridge, T. M. Williams, L. T. Williams, R. Underwood, A. Feilding, & D. J. Nutt. (2016, May). The paradoxical psychological effects of lysergic acid diethylamide (LSD) - https://www.cambridge.org
  • Speth J, Speth C, Kaelen M, Schloerscheidt AM, Feilding A, Nutt DJ, & Carhart-Harris RL. (2016 Apr). Decreased mental time travel to the past correlates with default-mode network disintegration under lysergic acid diethylamide. - PubMed - NCBI - https://www.ncbi.nlm.nih.gov
  • TS Krebs, & PO Johansen. (2012). Lysergic acid diethylamide (LSD) for alcoholism: meta-analysis of randomized controlled trials - Database of Abstracts of Reviews of Effects (DARE): Quality-assessed Reviews - NCBI Bookshelf - https://www.ncbi.nlm.nih.gov
Tutkimus Uutiset
Hae kategorioista
vaihtoehtoisesti
Haku