Kuinka päästä pilveen ilman kannabista

Kannabista nautitaan ympäri maailmaa sen monipuolisten ja rentouttavien vaikutusten vuoksi, mutta samankaltaiseen fiilikseen voi päästä myös monilla muilla yrteillä. Seuraavaksi katsomme muutamia kannabiksen vaihtoehtoja ja sitä, miten ne vaikuttavat ihmiskehoon.

Kanna

Etelä-Afrikassa metsästäjä-keräilijöiden uskotaan käyttäneen jo vuosituhansien ajan Kannaa eli " Sceletium tortuosum" -kasvia perinteisenä mielialan kohottajana. Nimi tarkoittaa kirjaimellisesti "jotakin pureskeltavaa", ja juuri näin sitä useimmiten nautitaankin.

Tällä kasvilla on monipuolisia psykoaktiivisia vaikutuksia, ja kokemus vaihtelee käytetyn määrän mukaan. Vaikutukset voivat ulottua euforiasta, humaltumisesta ja piristävyydestä aina rauhoittumiseen asti. Kannan tiedetään myös voimistavan muiden psykoaktiivisten aineiden, kuten kannabiksen, vaikutusta.

Katso tuotteet

Kannan vaikuttavien yhdisteiden pitoisuudet näyttävät vaihtelevan vuodenaikojen mukaan. Siksi satoa kerätään yleensä keväällä ja kesällä, jolloin aktiivisia alkaloideja arvioidaan muodostuvan eniten.

Vaikka kanna perinteisesti fermentoitiin tai kuivattiin ennen käyttöä, nykyään yleisiä tapoja ovat esimerkiksi tinktuurat, geelikaset sekä yrttiteet.

Villi dagga

Etelä-Afrikasta kotoisin oleva kasvi wild dagga (Leonotis leonurus), joka tunnetaan myös nimellä ”leijonanhäntä”, on korkeaksi kasvava ainavihanta laji, jota tavataan usein ruohomaiden kivisillä rinteillä ja kalliopaljastumilla. Se on näyttävä ilmestys: kullankeltaisenoranssit kukat muodostavat tiheitä kiehkuroita varren ympärille. Kauneuden lisäksi kasvilla on myös monia ominaisuuksia, minkä vuoksi sitä on Etelä-Afrikassa arvostettu rohdoskasvina.

Wild daggan vaikutuksia verrataan usein kannabikseen, mutta selvästi miedompina. Se tunnetaan rauhoittavasta ja rentouttavasta kehotuntumasta, ja se voi myös tuoda kevyttä euforiaa. Käyttäjien mukaan mieliala voi kohentua hienovaraisesti, olo muuttua hieman hihitteleväksi, aistit – etenkin näköhavainnot – terävöityä ja mieli rauhoittua.

Perinteisesti esimerkiksi zulujen ja khoikhoiden käyttämä kasvi on säilynyt sekä nautintoaineena että lääkinnällisessä käytössä nykypäivään asti. Se on laillinen useimmissa maissa, ja sitä voi kasvattaa myös itse. Wild dagga on erittäin kuivuudenkestävä ja tarjoaa nektaria linnuille ja perhosille, ja se viihtyy parhaiten välimerellisessä tai subtrooppisessa ilmastossa.

Leonotis leonurus -kukat (5 grammaa)

98

7,95 €

Leonotis leonurus -kukat (5 grammaa)

(98)

7,95 €

Suklaa

Oletko koskaan miettinyt, miksi suklaa saa olon tuntumaan niin hyvältä? Kyse ei ole pelkästään mausta. Suklaassa on useita yhdisteitä, jotka vaikuttavat elimistön endokannabinoidijärjestelmään. Erityisen tärkeä on FAAH-entsyymi: se hajottaa anandamidia, ja samalla suklaan muut yhdisteet voivat nostaa anandamidin määrää kehossa.

Nämä yhdisteet toimivat osin samaan tapaan kuin CBD ja muut kannabinoidit, kun taas anandamidin hajoamiseen liittyvä vaikutus muistuttaa THC:tä. Tästä syntyy se miellyttävä, rentouttava ja “hyvän olon” fiilis, jonka suklaa voi tuoda. Vaikka vaikutus on huomattavasti miedompi kuin kannabiksella, suklaan vuorovaikutus endokannabinoidijärjestelmän kanssa on yllättävän merkittävä.

Juoksu

Laboratoriokokeissa, joissa hiiret juoksivat juoksupyörässä, havaittiin juoksemisen nostavan elimistön endorfiini- ja endokannabinoiditasoja. Tutkimuksen mukaan hiiret vaikuttivat vähemmän ahdistuneilta ja sietivät paremmin kipua. Tämän ajatellaan selittävän ilmiötä, jota kutsutaan ”runner’s highksi” eli juoksuhumalaksi.

Mielenkiintoista kyllä, hiirten käyttäytyminen ei juuri muuttunut, vaikka niiden endorfiinireseptorit estettiin. Sen sijaan endokannabinoidijärjestelmän blokkaaminen piti ahdistuksen ja kivunsietokyvyn ennallaan. Voisiko endokannabinoidijärjestelmä olla avain runner’s high -tunteen selittämiseen?

Saksan Heidelbergin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan Central Institute of Mental Healthin tekemässä tutkimuksessa hiiret, jotka juoksivat noin viisi kilometriä (kolme mailia) päivässä, käyttäytyivät selvästi vähemmän ahdistuneesti.

Tutkijat uskovat, että sama mekanismi on todennäköisesti myös ihmisillä, koska ”kehityimme metsästämään nopeasti liikkuvia eläimiä ja pakenemaan yhtä nopeita petoja”. Teoreettinen fyysikko ja kosmologi Marcelo Gleiser tiivistää asian näin: ”Pitkät juoksut ovat väsyttäviä ja kivuliaita. Jos saamme kovasta työstä palkinnon, mahdollisuutemme juosta pidempään ja kovempaa kasvavat. Ja samalla kasvavat myös selviytymismahdollisuutemme.”

Jos siis etsit puhdasta ja luonnollista hyvän olon ”pilveä”, lähde lenkille! Olet evoluution hioma juoksija, ja kehosi kiittää suorituksesta vapauttamalla elimistöön endorfiineja ja endokannabinoideja. Lisäksi kunto kohenee siinä sivussa.

Rakkaus

Tutkijat ovat havainneet, että kun osoitat rakkautta ja myötätuntoa, oksitosiini saa aivot tuottamaan endokannabinoidi anandamidia. THC:n tavoin anandamidi kiinnittyy kannabinoidireseptoreihisi ja aktivoi ne, mikä voi lisätä motivaatiota ja mielihyvää. Lisäksi oksitosiinilla on keskeinen rooli sosiaalisissa vuorovaikutustilanteissa: se tukee kiintymystä ja läheisyyttä, liittyy synnytykseen sekä vaikuttaa seksuaaliseen vetovoimaan ja lisääntymiseen.

Siksi pienikin annos rakkautta voi piristää mieltä yllättävän paljon ja antaa sen kohottavan fiiliksen, jonka saatat tunnistaa lempikannabislajikkeestasi.

Steven Voser

Steven Voser on itsenäinen kannabisjournalisti, jolla on yli kuuden vuoden kokemus kirjoittamisesta kaikesta kannabikseen liittyvästä: miten sitä kasvatetaan, miten siitä saa parhaan irti sekä millainen on alan nopeasti kasvava liiketoiminta ja sitä ympäröivä hämärä oikeudellinen kenttä.

Lue koko esittely