Top 10 tapaa saada luonnollinen hyvänolontunne ilman päihteitä

Kun puhutaan siitä, että ”nousta pilveen”, mieli yhdistää sen helposti päihteisiin. Mutta entä jos kyse onkin ennen kaikkea yhteyden tunteesta ja sisäisestä rauhasta? Voisiko samanlaisen hyvän olon ja keveyden kokea myös ilman päihteitä?

Tässä artikkelissa pureudumme siihen, mitä ”pilveen nouseminen” oikeastaan tarkoittaa, ja esittelemme 10 erilaista päihteetöntä tapaa, jotka auttavat sinua tuntemaan olosi läsnäolevaksi, yhteydessä muihin ja levolliseksi.

Uusi tapa ajatella pilveen nousemista

Ilmaisu ”getting high” on monille lähtökohtaisesti negatiivinen. Monen mielessä se tarkoittaa huumeiden väärinkäyttöä – erityisesti kannabiksen ja erilaisten muiden laillisten ja laittomien aineiden käyttöä. Joillekin se tuo mieleen voimakkaan tajuntaa muokkaavan olotilan, psykedeeliset hallusinaatiot ja hetkellisen otteen lipsumisen todellisuudesta. Toisille mieleen nousevat vieläkin äärimmäisemmät kuvat ihmisistä, jotka venyttävät psyykensä rajoja niin pitkälle, etteivät ehkä koskaan täysin ”palaa ennalleen”.

Mutta entä jos ”high” tarkoittaisikin jotain aivan muuta? Kun meiltä kysytään, miksi juomme alkoholia, moni vastaisi todennäköisesti, että se auttaa rentoutumaan, kohentaa mielialaa ja virittää sosialisoitumaan. Kannabista käyttävät saattavat lisätä, että pilvessä olo terävöittää aisteja ja tekee musiikista, elokuvista, luovasta tekemisestä, ruoasta ja jopa seksistä nautinnollisempaa (Deutsche Welle).

Samaan aikaan niille, jotka kokeilevat psykedeelejä, kuten esimerkiksi maagiset tryffelit, syy ”highin” tavoitteluun liittyy usein henkisyyteen – haluun kokea syvempi yhteys itseensä ja ympäröivään maailmaan.

Itse asiassa ilmauksen ”get high” etymologia viittaa siihen, että kyse on muustakin kuin tietyn aineen väärinkäytöstä ja pelkästä päihtymisestä. Sana ”high” juontaa syvälle anglosaksisiin, germaanisiin ja norjalaisiin juuriin, joissa se yhdistyy kohottautumiseen, ylevyyteen, ajatteluun ja ymmärrykseen (Harper, 2022).

Tiedämme myös, että monissa muinaisissa kulttuureissa henkiset johtajat – kuten shamaanit ja parantajat – käyttivät enteogeenejä (joita olemme alkaneet mieltää ”huumeiksi” vasta viimeisen noin sadan vuoden aikana) osana hengellistä harjoitustaan (Sessa, 2022). Siksi vaikuttaa siltä, että ”high” on jotain huomattavasti syvempää kuin päihtymys: se liittyy ylevöitymisen tunteeseen, rentoutumiseen tai kokemukseen siitä, että olemme hetken aikaa tavanomaista olemisen tasoamme ylempänä.

Ymmärrä, mikä saa meidät ”highiin”

Tässä artikkelissa on tärkeää ymmärtää paitsi se, miksi ihmiset ylipäätään päihtyvät, myös mitä kehossa fysiologisesti tapahtuu silloin, kun näin käy. Artikkelin rajallisuuden vuoksi emme voi käydä läpi jokaisen yksittäisen aineen tarkkoja vaikutusmekanismeja, mutta voimme tarkastella yleisellä tasolla, miten päihdyttävät aineet toimivat.

Päihteissä on vaikuttavia kemikaaleja, jotka sitoutuvat elimistön reseptoreihin (yleensä tiettyjen solujen pinnalla) ja/tai entsyymeihin. Tämän seurauksena ne tyypillisesti joko kiihdyttävät tai hidastavat joidenkin kemiallisten reaktioiden nopeutta.

THC, kannabiksen tärkein vaikuttava yhdiste, toimii aktivoimalla CB1-reseptoreita (joita on monenlaisten solujen pinnalla eri puolilla kehoa). Näin se muuttaa ihmisen endokannabinoidijärjestelmän välittämiä prosesseja – joitakin se vahvistaa, toisia vaimentaa – ja tästä syntyy se laaja vaikutuskirjo, jonka yhdistämme kannabispäihtymykseen.

Useimmiten päihteiden vaikuttavat aineet muokkaavat hermovälittäjäaineiden viestintää, kuten serotoniinin, adrenaliinin ja noradrenaliinin, dopamiinin, glutamaatin, GABA:n sekä endorfiinien toimintaa. Muutos välittäjäaineiden aktiivisuudessa voi näkyä monin tavoin, esimerkiksi:

• Mielialan muutoksina

• Estojen madaltumisena

• Ajan ja tilan tajun muuttumisena

• Puheen, muistin ja motoriikan heikkenemisenä

• Aistien herkistymisenä

• Valmiiksi miellyttävien tekemisten nautinnon voimistumisena

• Näkö- tai kuuloaistiharhoina

• Psykedeelisinä kokemuksina, joihin voi liittyä syviä hengellisiä sävyjä

Tässä artikkelissa myöhemmin käsiteltävät päihteettömät tavat “nousta pilveen” toimivat periaatteessa samalla logiikalla: ne käynnistävät biologisia prosesseja, jotka hetkellisesti joko lisäävät tai vähentävät tiettyjen elimistön kemikaalien aktiivisuutta. Se voi synnyttää tuntemuksia, jotka muistuttavat päihtymystä. Kun käymme kunkin toiminnan läpi tarkemmin, kerromme myös, mihin fysiologisiin prosesseihin se voi vaikuttaa ja millaisia vaikutuksia se saattaa aiheuttaa.

Huom: Tässä listatut menetelmät eivät yleensä tuota yhtä voimakkaita vaikutuksia kuin psykotrooppisen aineen käyttö. Vaikutukset ovat selvästi hienovaraisempia.

10 tapaa päihtyä ilman päihteitä

Nyt kun ymmärrämme päihtymisen mekanismeja sekä fysiologisesta että henkisestä näkökulmasta, seuraavaksi käymme läpi 10 päihteetöntä tapaa kokea “high”.

1. Holotrooppinen hengitys

Holotrooppinen hengitystyöskentely (HB) on tšekkosyntyisen, Yhdysvalloissa toimineen psykiatrin Stanislav Grofin kehittämä menetelmä. Siinä hyödynnetään nopeaa mutta hallittua hengitystä sekä musiikkia, joiden avulla pyritään muuttuneeseen tajunnantilaan (holotrooppiseen tilaan). Grof vertasi tätä kokemusta hindulaisuuden Atman–Brahman-käsitteeseen: minuuden jumalalliseen, todenmukaiseen olemukseen.

Grof kehitti tekniikan 1970-luvulla laajan psykedeeliterapian tutkimustyön pohjalta (jossa keskityttiin erityisesti LSD:n vaikutuksiin ja terapeuttiseen potentiaaliin), sen jälkeen kun LSD:n laillista käyttöä alettiin 1960-luvulla rajoittaa yhä tiukemmin.

Holotrooppisen hengitystyöskentelyn ydin on ohjattu hyperventilaation muoto, jolla vaikutetaan kehon hiilidioksidin ja hapen tasapainoon. Nämä kemialliset muutokset voivat laukaista muuttuneita tajunnantiloja (joita verrataan syvään meditaatioon tai muihin hengellisiin rituaaleihin). Grof sekä monet HB:n ohjaajat ja osallistujat pitävät niitä erityisen hyödyllisinä stressiin, ahdistukseen ja masennukseen — ja jopa PTSD:hen — sekä keinona saada syvällisempi yhteys omaan todelliseen itseen (Mead, 1994).

Huom: Holotrooppiseen hengitystyöskentelyyn voi liittyä riskejä, jos sinulla on sydän- tai hengityselinsairaus. Jos haluat kokeilla holotrooppista hengitystä, tee se aina ohjatusti sertifioidun HB-ohjaajan kanssa.

2. Juoksu ja intensiivinen liikunta

Oletko joskus huomannut treenin jälkeen äkillisen euforian aallon? Tätä kutsutaan puhekielessä usein “runner’s high’ksi”. Nykyään tiedetään, että liikunta käynnistää kehossa kemiallisia reaktioita, jotka voivat tuoda olon, jossa ahdistus lievittyy, mieliala kohenee tai syntyy lievää euforiaa, kipu tuntuu vähäisemmältä ja stressi laskee – ja paljon muuta. Vuosikymmenten ajan sekä tutkijat että suuri yleisö olettivat endorfiinipiikin selittävän ilmiön yksinään, mutta todennäköisemmin taustalla ovat muutokset endokannabinoidijärjestelmässä.

Tutkimusnäyttö on selvä (ja ollut sitä jo jonkin aikaa): verinäytteet osoittavat, että anandamidin määrä veressä nousee huippuunsa liikunnan jälkeen. Anandamidi on elimistön luonnostaan tuottama kannabinoidi, joka sitoutuu CB1-reseptoreihin (samoihin reseptoreihin, joihin THC kiinnittyy). Vaikka sen vaikutusaika on huomattavasti THC:tä lyhyempi, anandamiditason nousu voi aiheuttaa THC-humalaa muistuttavia tuntemuksia (tosin paljon lyhytkestoisempina) – euforiaa, parempaa mielialaa, vähäisempää hermostuneisuutta jne. (Bergland, 2021).

3. Binauraaliset ääniaallot

Binauraalinen ääni -terapia hyödyntää ääntä erilaisten mielentilojen tukemiseen. Binauraalisissa äänissä kummallekin korvalle syötetään stereokuulokkeilla kaksi hieman toisistaan poikkeavaa säveltä. Pieni taajuusero luo kuuntelijalle ikään kuin kuuloilluusion, jolloin aivot “muodostavat” kolmannen, erillisenä koetun äänen. Jos vasempaan korvaan soi esimerkiksi 320 Hz ja oikeaan 360 Hz, mieli alkaa vähitellen hahmottaa 40 Hz:n taajuutta. Binauraalisia ääniä kuuntelevat kertovat usein, että aivojen virittyminen beatin vihjaamiin taajuuksiin auttaa siirtymään erilaisiin mielentiloihin: syvään rentoutumiseen tai uneen, parempaan keskittymiseen tai luovuuteen sekä syvempään meditaatioon.

Binauraalisten äänien vaikutusta selitetään aivoaaltojen tahdistumisella (brainwave entrainment) (Huang & Charyton, 2008). Teorian taustalla on tutkimus, jonka mukaan tietyille valo- tai ääniaaltojen taajuuksille altistuminen voi saada aivot mukautumaan samoihin taajuuksiin. Yleisesti ajatellaan, että aivotoimintaa voidaan jäsentää aivoaaltojen taajuuden perusteella. Tyypillisimmät alueet ovat:

• 13–40 Hz: Beeta-aallot ovat nopeimpia. Niitä esiintyy valppauden ja keskittymisen tiloissa, mutta myös stressissä ja ahdistuksessa.

• 8–12 Hz: Alfa-aallot korostuvat rennon hereilläolon aikana, kuten meditoidessa.

• 5–7 Hz: Theta-aallot ovat yleisiä syvän meditaation, tokkuraisuuden ja unennäön yhteydessä.

• 1.5–4 Hz: Delta-aallot ovat hitaimpia ja liittyvät kaikkein syvimpään, palauttavaan uneen.

Binauraalisia ääniä löytyy helposti verkosta, ja ne on usein suunniteltu virittämään aivot yllä mainituille taajuuksille – tarkoituksena tukea rentoutumista, meditaatiota ja paljon muuta.

4. Selkounet

Selkounet ovat unia, joissa unennäkijä tiedostaa näkevänsä unta. Selkouniin on kohdistunut paljon kiinnostusta niiden mahdollisen henkisen ja terapeuttisen arvon vuoksi. Yksi alan tuotteliaimmista ja tunnetuimmista tutkijoista on tohtori Stephen LaBerge, joka johti Stanfordin yliopistossa useita selkouniin liittyviä tutkimuslinjoja 1970-luvulta lähtien. LaBergen mukaan selkounet voivat avata oven omaan syvimpään olemukseen ja synnyttää voimakkaita henkisiä kokemuksia, jotka voivat muuttaa radikaalisti käsitystämme todellisuudesta ja itsestämme (LaBerge, 2015).

LaBerge on myös ollut kehittämässä selkounitekniikoita, joiden tarkoituksena on auttaa ihmisiä saamaan selkounista enemmän irti ja hyödyntämään niiden mahdollisia henkisiä oppeja. LaBergen ja muiden tutkijoiden tunnettuja menetelmiä ovat esimerkiksi:

• WILD (wake-initiated lucid dreaming) eli hereillä aloitettu selkouni: tekniikassa hyödynnetään hypnagogisia aistimuksia, joiden avulla siirrytään suoraan valvetilasta univaiheeseen niin, että tietoisuus säilyy unessa.

• WBTB (wake back to bed) eli ”herää ja palaa nukkumaan”: herätyskellolla herätään kesken unisyklin, valvotaan hetki ja mennään takaisin nukkumaan, jotta selkounen todennäköisyys kasvaa.

• MILD (mnemonic induction of lucid dreams) eli muistitekniikka selkouniin: LaBergen vuonna 1980 kehittämä menetelmä, jossa ennen nukahtamista palautetaan mieleen tietty uni tai unimuisto ja käytetään muistia ja aikomusta selkounen käynnistämiseen seuraavassa unessa.

Selkounet voivat vaikuttaa eri ihmisillä hyvin eri tavoin. Joillekin kokemus muistuttaa psykedeelinen kokemus -tyyppistä tilaa ja voi tarjota syvällisiä oivalluksia omasta minuudesta. Selkounien väitettyihin hyötyihin kuuluvat myös painajaisten ja ahdistuksen käsittely sekä motoristen taitojen vahvistaminen.

Uvuma-omhlope (3 grammaa)

158

6,95 €

Uvuma-omhlope (3 grammaa)

(158)

6,95 €

5. Seksi ja tantra

Orgasmin aikana monien aivoalueiden kerrotaan ikään kuin "kytkeytyvän pois päältä" hetkeksi (Le Page, 2005). Ja heti seksin ja kliimaksin jälkeen olo on usein tyyni, rentoutunut ja palautunut. Monille tunne on jo itsessään yllättävän voimakas – ja helposti verrattavissa päihtymyksen kaltaiseen olotilaan. Tantra voi kuitenkin viedä kokemuksen vielä pidemmälle.

Tantran juuret ulottuvat Intiaan 600-luvulle, ja sitä on pitkään pidetty mullistavana hengellisenä perinteenä, joka on vaikuttanut myös muihin uskontoihin ja instituutioihin, kuten hindulaisuuteen ja buddhalaisuuteen. Tantraperinne on valtavan laaja: se sisältää monenlaisia tantratekstejä (ohjeita, jotka on usein kirjoitettu keskustelun muotoon jumalan tai jumalattaren kanssa). Näistä muodostuu perusta rituaaleille, joissa kutsutaan avuksi voimakkaita jumaluuksia – ja joiden uskotaan tuovan yliluonnollisia kykyjä ja syviä henkisiä muutoksia.

Tantrassa hyödynnetään usein vaativia asentoja, jotka aktivoivat lihaksia ja ohjaavat hengitystä kohti syvää, meditaatiota muistuttavaa tilaa. Lisäksi käytetään visualisointia, jonka avulla luodaan mielikuvayhteys tantrisiin jumalattariin, kuten kundaliniin. British Museum tiivistää tantran ytimen näin: se on "muutosta maailmassa kehon kautta – ei sen yläpuolelle nousemista" (Ramos, 2020). Monille tantrinen kokemus tai tantraseksi tuntuu syvältä henkiseltä yhteydeltä ja autuudelta: se voi muistuttaa syvää meditaatiota ja näkyä vähentyneenä ahdistuksena ja masennusoireina, syvänä rentoutumisena ja yhteenkuuluvuuden tunteena sekä kohentuneena mielialana.

6. Aistieristystankki ja REST

Aistieristystankit ovat eristettyjä, pimeitä ja äänieristettyjä altaita, joissa on yleensä noin 30 cm suolavettä. Ensimmäisen tankin suunnitteli vuonna 1954 yhdysvaltalainen lääkäri ja neurotieteilijä John C. Lilly osana tietoisuutta käsitelleitä tutkimuksiaan ympäristössä, jossa ulkoiset ärsykkeet on minimoitu. 1960-luvulla Lilly alkoi yhdistää aistieristykseen myös LSD:n ja ketamiinin käytön.

Nykyään kelluntatankkeja ja aistieristystankkeja löytyy yleisesti kylpylöistä ja erillisistä kelluntakeskuksista ympäri maailman. Tankkien vesi on kyllästetty Epsom-suolalla (mikä helpottaa pinnalla pysymistä), ja sen uskotaan myös lievittävän särkyä ja kipua, rauhoittavan ihoa ja muuta.

Kelluntatankkien taustalla oleva “kemia” muistuttaa jossain määrin binauraalisia ääniä: kun kellut ihonlämpöisessä suolavedessä täysin pimeässä ja eristyksissä, aivojen ajatellaan siirtyvän syvän rentoutumisen tilaan (jolle ovat tyypillisiä hitaat alfa- ja theta-aallot). Flotation-RESTin (restricted environmental stimulation therapy, eli rajoitetun ympäristöärsykkeen terapia) uskotaan tuottavan monenlaisia sekä lyhyt- että pitkäkestoisia vaikutuksia, kuten:

• Luovuuden ja keskittymiskyvyn voimistuminen

• Ahdistuksen, stressin ja masennusoireiden lievittyminen

• Kivun väheneminen

• Ihon kunnon paraneminen

Monet kertovat kokevansa näiden hoitojen aikana myös hallusinaatioita. Tutkimuksissa on tarkasteltu RESTin hyötyjä myös urheilijoilla, etenkin palautumisen nopeutumista, ja viitteitä on siitäkin, että kelluntaterapia voi tuottaa euforisen olon ja kohentaa mielialaa (Santos-Longhurst, 2020).

7. Meditaatio

Meditaatiosta on olemassa lukuisia eri suuntauksia, ja ne painottavat erilaisia tekniikoita, tavoitteita ja harjoitustapoja. Yleisesti ottaen meditaation ydin on kuitenkin sama: se auttaa kehittämään mindfulnessia eli tietoista läsnäoloa ja rauhoittamaan hetkeksi mielessä pyörivää ajatusten jatkuvaa, sekavaa virtaa. Meditaatiota voi harjoittaa monella tavalla, esimerkiksi näin:

• Mindfulness: Mielen suuntaaminen tähän hetkeen tai tiettyyn kohteeseen.

• Hengitysharjoitukset: Tietoisesti ohjattu, keskittynyt hengitys, joka voi laskea sykettä ja rauhoittaa hermostoa.

• Jooga tai muu hallittu liike, kuten tai chi.

• Meditaation hyödyt on kuvattu laajasti sekä tutkimuksissa että mediassa. Kokemus on aina yksilöllinen, mutta moni huomaa säännöllisen harjoittelun myötä sen voivan auttaa esimerkiksi:

• Lisäämään tietoista läsnäoloa ja yhteyden tunnetta

• Vähentämään stressiä ja ahdistusta

• Helpottamaan masennuksen ja ahdistuneisuushäiriöiden oireita, kuten märehtimistä ja yliajattelua

• Parantamaan unenlaatua

• Lieventämään stressioireita, kuten sydämentykytystä, hyperventilaatiota, kohonnutta verenpainetta, päänsärkyä, ärtyvän suolen oireyhtymää ja muita

8. Paasto

Paasto mielletään usein osaksi dieettejä tai erilaisia puhdistuskuureja, mutta sillä on myös pitkä historia henkisissä perinteissä. Yksi tunnetuimmista esimerkeistä löytyy Raamatusta, jossa paastoa kuvataan tapana lähestyä Jumalaa, harjoittaa nöyryyttä ja vahvistaa sisäistä vapautta. Myös islamilaisessa kulttuurissa paasto on keskeinen osa uskonharjoitusta: ramadanin ajan paastotaan kokonainen kuukausi – ei vain omistautumisen merkiksi, vaan myös kiitollisuuden ja nöyryyden muistutuksena.

Kuten monissa muissakin tässä mainituissa henkisissä käytännöissä, paastossa ei ole yhtä ainoaa “oikeaa” tapaa. Joillekin se voi avata väylän syvempään yhteyteen mielen ja kehon kanssa; toisille se toimii säännöllisenä kehon puhdistusrutiinina. Osa ihmisistä käyttää paastoa myös toipumisen ja käsittelyn tukena, esimerkiksi surun tai riippuvuuden yhteydessä.

Paaston aikana kehossa tapahtuu merkittäviä muutoksia, kuten:

• Puhdistuminen: Paasto voi tukea kehon omia puhdistusprosesseja ja auttaa poistamaan kuona-aineita.

• Tehostunut aineenvaihdunta: Kun ravinnosta ei saada glukoosia, elimistö alkaa tuottaa energiaa itse rasvahapoista, aminohapoista ja laktaatista (prosessi tunnetaan nimellä glukoneogeneesi). Energiankulutusta säästääkseen aineenvaihdunta toimii usein tehokkaammin, mikä voi laskea verenpainetta ja sykettä.

• Painon lasku ja parempi verensokeritasapaino: Kun keho siirtyy ketoosiin (eli alkaa käyttää rasvavarastoja energianlähteenä), paino voi lähteä laskuun ja verensokeri tasoittua.

9. Jännittävät aktiviteetit

Oletko kokeillut benjihyppyä tai alamäkipyöräilyä? Jos olet, tiedät tasan, miksi tällaiset jutut päätyivät listalle. Jännittävät aktiviteetit ja seikkailulajit käynnistävät yhden kehon vanhimmista kemiallisista reaktioista: adrenaliiniryöpyn, jonka laukaisee luontainen “taistele tai pakene” -reaktio.

Kallion reunalta hyppääminen, fillarilla vuorenrinnettä alas kaahaaminen, vaijeriliuku, luolasukellus ja monet muut extreme-lajit herättävät saman vasteen, joka voi tuntua luonnolliselta huumalta. Se ilmenee usein näin:

• Kohonnut verenpaine

• Huimaus tai heikotus

• Terävöityneet aistit ja valppaus

• Veitsenterävä keskittyminen

• Lisääntynyt voima ja vähentynyt väsymys

• Äkilliset energiapuuskat

• Heikentynyt kivuntunto

10. Tiettyjen ruokien syöminen

Joskus luonnollinen “high” on niinkin yksinkertainen kuin kahvin tilaaminen tai pala aitoa kaakaota. Alla on lyhyt lista ruoista, jotka voivat saada aikaan luonnollisen hyvän olon nousun:

• Kahvi: Kahvi on mieto stimulantti, joka lisää vireyttä, terävöittää keskittymistä ja aktivoi aisteja. Jos haet pientä piristystä, yksi ylimääräinen kupillinen voi riittää.

• Raaka koka: Kuivattujen kokanlehtien (samat lehdet, joista valmistetaan kokaiinia) pureskelu on yleistä monissa Etelä-Amerikan osissa. Kahvin tapaan koka on mieto stimulantti, jonka kerrotaan helpottavan pahoinvointia, tehostavan aineenvaihduntaa, lievittävän vuoristotaudin oireita ja väsymystä sekä parantavan keskittymistä.

• Raaka kaakao (eli seremoniallinen kaakao): Teobromiinia runsaasti sisältävä luonnollinen kaakao antaa pehmeän, kokonaisvaltaisen “humun”, jota kuvataan usein kahvin kaltaiseksi, mutta ilman yhtä levotonta oloa. Suurina annoksina (840 g tai enemmän) seremoniallinen kaakao voi aiheuttaa voimakasta euforiaa, joka muistuttaa juoksijan euforiaa.

• Tulinen paprika: Tulisten paprikoiden syöminen voi laukaista endorfiinipiikin, joka tuntuu lyhytaikaisena euforiana tai mielialan kohoamisena. Chilit sisältävät myös kapsaisiinia, jolla on jonkin verran kipua lievittäviä ominaisuuksia.

Yhteenveto: Kuinka saada “high” ilman huumeita

Siinä se; kooste tavoista nauttia luonnollisesta ja turvallisesta noususta ilman, että sinun tarvitsee hankkia tai käyttää huumeita, jotka ovat yhä monin paikoin maailmaa laittomia ja kriminalisoituja. Toivomme, että tämä artikkeli ei ainoastaan tarjonnut muutamia helppoja keinoja kokea luonnollinen euforia, vaan myös haastoi käsitystäsi siitä, mitä “pilveen pääseminen” ylipäätään tarkoittaa – kyse on muustakin kuin pelkästä päihtymyksen tunteesta tai hihittelykohtauksista.

Steven Voser

Steven Voser on itsenäinen kannabisjournalisti, jolla on yli kuuden vuoden kokemus kirjoittamisesta kaikesta kannabikseen liittyvästä: miten sitä kasvatetaan, miten siitä saa parhaan irti sekä millainen on alan nopeasti kasvava liiketoiminta ja sitä ympäröivä hämärä oikeudellinen kenttä.

Lue koko esittely