Hidas kannabiksen kasvu: syyt ja miten korjata tilanne

Miguel Antonio Ordoñez

Freelance-kannabistoimittaja

Miguel Antonio Ordoñez

Viimeksi päivitetty: 21 October 2022

Anna tekoälyn selittää tämä sivu

Valitse suosikkisi tekoälytyökalu saadaksesi nopean yhteenvedon.

ChatGPT

Perplexity

Claude

Heikkolaatuiset siemenet

Onnistuneen kannabiksen kasvatuksen perusta on siemenissä. Jos siemenet ovat vanhoja tai muuten huonolaatuisia, heikosta erästä liikkeelle lähteminen näkyy nopeasti hitaampana kasvuna ja niukkana satona. Kannabiksen siemenet säilyvät oikeissa olosuhteissa melko pitkään, mutta eivät ikuisesti. Ja jos kasvatat paikalliselta diileriltä saaduista bagseedeistä, koko projekti on käytännössä jo lähtökuopissa vaarassa epäonnistua.

Näin korjaat tilanteen

Vaikka heikkolaatuisia siemeniä ei voi varsinaisesti “korjata”, ongelman syntymisen voi usein estää ennalta. Valitsemalla Kannabiksen siemenet luotettavista, korkealaatuisista siemenpankeista varmistat, kun muut olosuhteet ovat kohdallaan, luotettavan itämisen sekä vahvan ja nopean kasvun. Lisäksi siemenpankit tarjoavat yleensä hyödyllistä lisätietoa kyseisestä lajikkeesta, kuten odotetun kukinta-ajan, jonka avulla on helpompi arvioida, miten kasvisi voivat. Lopulta siemenet eivät ole hankinta, jossa kannattaa pihistellä.

Kun laadukkaat siemenet ovat hankinnassa, itävyyttä voi vielä arvioida niin sanotulla kellutustestillä. Täytä ensin lasi tai purkki vedellä ja lisää siemenet. Pohjaan painuvat siemenet itävät todennäköisemmin, kun taas pinnalla kelluvat ovat usein susia. Tarkimman arvion saat, kun annat siementen olla vedessä noin kaksi tuntia ennen kuin päätät, mitkä säästät ja mitkä heität pois.

Kloonin stressi

Jos päätät kasvattaa pistokkaista siementen sijaan, liiallinen stressi – tai väärä tekniikka – pistokkaita ottaessa ja juurruttaessa voi hidastaa kasvua tai estää sen kokonaan. Lyhyesti: kloonaamisessa otetaan pistokkaita kasvuvaiheessa olevasta ”emokasvista” ja kasvatetaan niistä emon kanssa täysin samanlaisia geneettisiä kopioita. Kun kloonaus onnistuu, saat pidettyä huipputuottavan kasvin ominaisuudet ennallaan ja samalla lyhennettyä hieman vegetatiivista vaihetta. Jos jokin kuitenkin menee pieleen, pistokkaat eivät välttämättä lähde kunnolla kasvuun – ja pahimmillaan ne eivät juurru lainkaan.

Näin korjaat ongelman

Pistokkaiden onnistunut juurrutus vaatii steriilin kloonausprosessin sekä tarkasti hallitut olosuhteet, jotta ne lähtevät juurtumaan ja kasvavat kunnon kasvuvaiheessa oleviksi kasveiksi. Ilmankosteus on tässä ratkaisevassa roolissa – aivan kuten nuorilla taimilla. Parhaan juurtumisen saavuttamiseksi suositellaan noin 70–80% suhteellista kosteutta (RH), lämpötilaa 22°C (71°F) sekä pH-arvoa noin 6,0.

Kun otat pistokkaita, käytä aina steriiliä ja terävää välinettä ja tee leikkaus 45 asteen kulmassa, jotta leikkauspintaan saadaan mahdollisimman paljon pinta-alaa. Tämän jälkeen leikkauskohtaan voidaan lisätä juurrutushormonia, joka auttaa käynnistämään tämän tärkeän prosessin. Monet kloonien kanssa työskentelevät kasvattajat käyttävät jonkinlaista juurrutusliuosta varmistaakseen tasaisen kasvun, sillä pistokkaat ovat tunnetusti herkkiä erityisesti alkuvaiheessa.

Vääränlainen valaistus

Myös aloittelevat kasvattajat tietävät, että kannabis tarvitsee runsaasti oikeanlaista valoa pysyäkseen elinvoimaisena, kasvaakseen vahvaksi ja tuottaakseen kunnon sadon. Jos valo ei vastaa kasvien tarpeita, hidas kasvu näkyy nopeasti.

Kasvit eivät saa riittävästi valoa

Liian vähäinen valo on ongelma, johon törmäävät sekä sisätiloissa että ulkotiloissa kasvattavat, ja se voi johtua monesta eri syystä. Liian tiheä kasvusto, pilviset päivät ja heikkotasoiset kasvatusvalot voivat kaikki estää kasvejasi saavuttamasta niiden geneettistä potentiaalia. Kasvun hidastumisen lisäksi kasvit voivat alkaa myös venyä viimeisenä keinona saadakseen enemmän valoa – mutta tällaista kasvua et halua. Venyminen ei paranna satoa, ja se johtaa usein heikkoihin ja huteriin kasveihin.

Kasvit saavat liikaa valoa

Toisaalta valoa voi olla myös liikaa. Erityisesti silloin, kun kasvit ovat liian pitkään suorassa auringonpaisteessa, kuumuus voi hidastaa aineenvaihduntaa ja jarruttaa kasvua kokonaisuudessaan. Jos koet helleaallon tai kasvukausi on poikkeuksellisen kuuma, siirrä ruukuissa kasvavat kasvit osaksi päivää varjoon tai järjestä varjostus, jos sato kasvaa suoraan maassa.

Sisätiloissa valopoltto on tyypillinen merkki liiallisesta valotuksesta. Kuten nimi kertoo, lehdet alkavat näyttää kellertäviltä ja ikään kuin palaneilta, mutta lehtisuonet pysyvät vihreinä. Tämä viittaa siihen, että kasvivalot ovat joko liian lähellä tai liian tehokkaat.

Väärä valospektri

Valon määrän lisäksi kannabis tarvitsee kasvaakseen ja kukkiakseen myös tietyn valospektrin mukaista valoa — ja tarve muuttuu kasvin elinkaaren eri vaiheissa. Käytännössä kannabiskasvi hyötyy kasvuvaiheessa (veg) etenkin sinisen spektrin valosta, kun taas kukintavaiheessa se reagoi parhaiten punaisen spektrin valoon.

Valostressi: pimeäjakson keskeytyminen

Fotoperiodiset kannabiskasvit tarvitsevat kukkiakseen säännöllisen, katkeamattoman pimeän jakson. Jos pimeä vaihe keskeytyy, myös kasvien kehitys voi häiriintyä. Jo pienetkin valovuodot kasvatusteltassa tai ulkoa tuleva kirkas katuvalo voivat hidastaa kasvua – ja joskus jopa palauttaa kukkivat yksilöt takaisin vegetatiiviseen vaiheeseen.

Näin korjaat tilanteen

Kannabiskasvien valaisussa kaikki perustuu tasapainoon. Ulkona olet luonnon armoilla, mutta samalla voit luottaa siihen, että kasvit saavat luonnollista, kasvun kannalta ihanteellista valoa.

Sisätiloissa valaistus vaatii hieman enemmän suunnittelua. Monet kasvattajat käyttävät kannabiksen kasvatuksessa LED- tai HID-valoja, joista LEDit ovat nopeasti nousseet yleisimmäksi vaihtoehdoksi. LEDit on suunniteltu tarjoamaan oikea valospektri kasvun eri vaiheisiin, ja ne tuottavat yleensä huomattavasti vähemmän lämpöä kuin perinteiset kasvatusvalot.

Joka tapauksessa on tärkeää varmistaa, että kasvit on aseteltu riittävän väljästi, jotta myös kasvin alaosat saavat tarpeeksi valoa. Lisäksi kasvien kasvaessa sinun on säädettävä kasvatusvalojen ja latvuston välistä etäisyyttä: näin kehitys pysyy optimaalisena ilman palamisriskiä. Ja muista myös pimeä jakso: varmista, ettei ulkopuolista valoa pääse vuotamaan sisään. Käytitpä ilmastointiteippiä tai muuta peitettä, anna kasveille keskeytymätön lepo valoärsykkeistä.

Juuristo-ongelmat

Juuriston kunto määrittää pitkälti sen, miten hyvin kasvi voi maanpinnan yläpuolella. Jos kasvatuksesi näyttää kärsivän, katse kannattaa kääntää juurille. Liika märkyys, liiallinen kuivuus tai ahtaaksi käynyt juuripaakku voivat kaikki pysäyttää kasvun selvästi, joten tilanteeseen on tartuttava nopeasti, jotta vältytään vielä vakavammilta ongelmilta.

Liikaa vettä

Liikakastelu on yksi yleisimmistä – ja myös vakavimmista – virheistä, joita kasvattajat tekevät. Kasvit saavat joko liikaa vettä kerralla, väärään aikaan tai niitä kastellaan liian usein. Kuten valonkin kanssa, ylikastellut kasvit paljastavat oireensa lehdissä: ne alkavat roikkua, ja juuret altistuvat monille taudinaiheuttajille sekä muille terveysriskeille.

Liian vähän vettä

Alikastelu on puolestaan yleensä vähemmän huolestuttava ongelma, mutta sekin voi hidastaa kasvin kasvua. Kun vettä ei ole riittävästi, etenkin taimet ja nuoret kasvit jäävät usein selvästi jälkeen kasvussa. Kasvun alkuvaiheissa liian vähällä vedellä olevat kasvit ovat tyypillisesti muita pienempiä, ja niiden lehdet voivat näyttää ohuilta tai jopa kuivilta ja rapeilta.

Väärän kokoinen ruukku

Liian pienet ruukut eivät anna kasville tilaa levittää juuriaan, jolloin juuret alkavat kiertyä ruukun sisällä ja kasvi “juuripaakkuuntuu”. Tämän seurauksena se ei kasva ruukkuaan suuremmaksi. Liian isot ja väljät ruukut taas lisäävät helposti liikakastelun ja ylilannoituksen riskiä.

Näin korjaat ongelman

Kannabiskasvien kastelussa maltti on valttia. Usein on parempi kastella harvemmin ja antaa kasvualustan kuivahtaa kastelujen välillä. Kun sitten kastelet, kastele kunnolla: kasvualustan tulisi läpimäräksi asti kostua niin, että noin 10–15% vedestä valuu ruukun pohjarei’istä ulos. Kun mietit, onko taas kastelun aika, nosta ruukkua—tuntuuko se painavalta ja märältä vai kevyeltä ja valmiilta uudelle juomalle?

Ruukkukoon suhteen hyvä nyrkkisääntö on varata 8 l multaa jokaista 25 cm:ä kohti kasvin arvioidusta lopullisesta korkeudesta. Lajikkeen tyypillisestä koosta sekä yksilöiden kasvutavasta riippuen määrää voi hienosäätää tarpeen mukaan.

Kasvuympäristö

Pääsääntöisesti kannabiskasvit viihtyvät lämpimässä. Jos lämpötila nousee liian korkeaksi tai laskee liian alas, kasvin elintoiminnot voivat hidastua ja kasvu kärsiä. Lisäksi kannabis tarvitsee eri kasvuvaiheissa erilaisen ilmankosteuden, joten suhteellinen ilmankosteus (RH) kannattaa säätää aina kehitysvaiheen mukaan.

Väärä ilmankosteus

Taimia ja klooneja lukuun ottamatta ilmankosteuden ei tulisi koskaan nousta yli 70 %:n kasvuvaiheessa eikä yli 50 %:n kukintavaiheessa. Lisäksi suhteellisen ilmankosteuden (RH) ei tulisi laskea alle 35 %:n. Ilmankosteus vaikuttaa suoraan siihen, miten vesi liikkuu kannabiskasvin sisällä. Siksi liian korkea ilmankosteus voi saada kasvin nuupahtamaan, kun veden kulku kasvin sisällä vaikeutuu.

Väärä lämpötila

Kannabis kasvaa parhaiten, kun lämpötila on kasvuvaiheessa 20–30 °C ja kukintavaiheessa 20–26 °C. Jos lämpötila nousee yli 32 °C:n tai laskee alle 16 °C:n, kasvin vointi heikkenee helpommin ja kasvu voi hidastua.

Kasvien siirtäminen (sisältä ulos)

Kannabiskasvien siirtäminen sisätiloista ulkotiloihin aiheuttaa usein stressireaktion. Esimerkiksi auringon UV-säteily on huomattavasti voimakkaampaa kuin keinovalo, johon kasvi on tottunut kasvatustilassa. Jos kasvi ei totu muutokseen (karaistu) riittävän hyvin, kasvu voi hidastua tai pysähtyä, ja samalla kasvi on alttiimpi muille ongelmille.

Näin korjaat

Pyri säätämään lämpötila ja ilmankosteus mahdollisimman hyvin yllä olevien lukemien mukaan. Muista, että kasvin eri elinvaiheet vaativat eri tavoitealueet. Jos kasvatat sisätiloissa hallitussa ympäristössä, käytä tarkkojen lukemien saamiseksi huoneessa tai teltassa lämpömittaria/hygrometriä ja tee säätöjä tarpeen mukaan. Ulkona hallintaa on huomattavasti vähemmän, mutta voit parhaasi mukaan huolehtia riittävästä ilmanvaihdosta ja kasvien yleisestä hyvinvoinnista.

Jos aiot siirtää taikayrttisi ulos, tee se vähitellen. Aseta kasvi ensin varjoisaan paikkaan muutamaksi tunniksi päivässä, jotta se ehtii tottua uuteen ympäristöön. Lisää sen jälkeen auringonvalon määrää asteittain, kunnes kasvit ovat valmiita olemaan täydessä auringossa.

Vahingossa syntyneiden vaurioiden aiheuttama stressi

Vahinkoja sattuu kasvatuksen aikana. Olitpa sitten katkaissut oksan koulutuksen yhteydessä tai pitänyt tuulettimet liian kovalla, tällainen vaurio voi hidastaa kasvua – ja koko kasvi tarvitsee aikaa toipuakseen. Seuraavina päivinä kehitys usein selvästi hidastuu, kun kasvi ohjaa ravinteita vaurioiden korjaamiseen.

Kuinka korjata

Fyysiset vauriot, kuten katkenneet oksat, on korjattava heti. Kun toimit ajoissa ja tuet oksan esimerkiksi bambukepillä sekä teippaat sen tiukasti jeesusteipillä, katkenneet kohdat voivat kasvaa uudelleen yhteen – ja kasvatuksesi jatkuu onnistuneesti.

Ravinnepuutokset

Ihmisten tavoin myös kasvit tarvitsevat ravinteita voidakseen kasvaa ja voida hyvin. Kannabis tarvitsee elääkseen sekä makro- ja mikroravinteita, ja lisäksi juuriston pH:n on oltava oikealla tasolla, jotta ravinteet imeytyvät tehokkaasti.

Väärä pH-taso

Kannabiksen kasvatuksessa pH-arvo tarkoittaa kasvualustan tai ravinneliuoksen happamuutta tai emäksisyyttä. Väärä pH-arvo estää kasvia ottamasta tarvitsemiaan ravinteita, mikä näkyy hitaampana kasvuna ja lopulta heikompana kuntona.

Kannabiksen juuret imevät ravinteet parhaiten, kun pH on maassa noin 6–7 ja hydro- tai mullattomassa kasvatuksessa noin 5,5–6,5.

Liiallinen lannoitus

Tämä on yleinen virhe, johon uudet kasvattajat helposti sortuvat. Toisin kuin ihmiset, kasvit eivät vain “liho”, jos niitä ruokitaan liikaa. Ylilannoitus aiheuttaa niille stressiä ja hidastaa kehitystä. Ilmiö nimeltä ravinteiden lukkiutuminen syntyy, kun kasvi saa liikaa ravinteita eikä pysty enää ottamaan niitä tehokkaasti käyttöönsä — mikä johtaa ironisesti puutostiloja muistuttaviin oireisiin.

Kannabiskasvien ravinnetasot ilmoitetaan yleensä ppm-arvona (parts per million). Kunkin ravinteen ihanteellinen pitoisuus riippuu kasvuvaiheesta, ja lannoitevalmistajat antavat tuotteilleen suositellut annostukset. Noudata näitä ohjeita tarkasti.

Liian vähän ravinteita

Myös ravinteiden puute hidastaa kasvua. Jos käytät valmislannoitetta — etenkin kannabikselle suunniteltua — saat yleensä helposti kasveillesi kaiken tarvittavan. Sama pätee, kun hyödynnät laadukasta kompostia tai orgaanista lannoitetta. Jos kuitenkin ravinteita tulee annettua liian niukasti, nosta annostusta maltillisesti (järjen rajoissa).

Virheelliset EC-arvot

Yksinkertaisesti sanottuna EC (sähkönjohtavuus) kertoo kasvin ravinneliuoksen suolapitoisuudesta. Sitä käytetään mittarina sille, saako kasvi ravinteita sopivan määrän. Koska ravinnetarpeet vaihtelevat kasvilajista ja -yksilöstä toiseen, myös sopiva EC-arvo vaihtelee. Jos arvo on liian korkea, se voi viitata ravinteiden ylisaantiin – tyypillinen merkki tästä ovat lehtien kärjet, jotka näyttävät palaneilta ja kuivuneilta.

Näin korjaat tilanteen

Muista, että kasvit ovat erittäin herkkiä ravinteille: liika lannoitus aiheuttaa usein enemmän haittaa kuin liian vähäinen. Lisäksi vaikka antaisit kuinka paljon lannoitetta, väärä pH estää juuria ottamasta ravinteita vastaan, mikä näkyy puutostilan oireina. Siksi kannattaa käyttää pH-mittaria yhdessä EC-mittarin kanssa: näin varmistat sekä sopivan pH:n että saat selville, paljonko kasvualustassa on lannoitesuoloja, jotta voit säätää ravinteiden annon kohdalleen. Ikääntymisen aiheuttaman stressin osalta hyvä nyrkkisääntö on, että vanhemmat kasvit eivät tarvitse suuria määriä ravinteita — erityisesti elinkaaren loppupuolella — joten syötä maltilla.

Tuholaisten tai tautien aiheuttama stressi

Mikä tahansa kasvi voi altistua tuholaisille ja taudinaiheuttajille, mutta tietyt kasvuolosuhteet houkuttelevat erityisen helposti bakteeri-, virus- ja sienitauteja sekä kannabiksen tuholaisia. Ne voivat hidastaa kasvua merkittävästi tai pahimmillaan tappaa kasvisi. Ongelmat, kuten härmä, voivat muuttaa upeat kukkasi nopeasti pelkiksi haaleiksi kuoriksi entisestään, ja tietyt ötökät pystyvät tuhoamaan kokonaisen yksilön yllättävän nopeasti. Ei varmasti ole se päätös, johon haluat kaiken kovan työsi päätyvän.

Miten korjata

Tuholaisten ja taudinaiheuttajien ehkäisy on aina helpompaa kuin jo puhjenneen ongelman hoitaminen. Siksi kasvatushuoneessa kannattaa asettaa etusijalle mahdollisimman vakaat ja optimaaliset olosuhteet. Erityisesti ulkona kasvit altistuvat monenlaisille, niin suurille kuin pienillekin tuholaisille, joten harkitse suojaavien rakenteiden pystyttämistä, hyötyhyönteisten hyödyntämistä, kumppanikasvien istuttamista sekä etanoita ja kotiloita estävien esteiden asentamista. Ja jos satutkin taistelemaan jo tuholaisongelman kanssa, neemöljy on tehokas keino sekä tuhota että ennaltaehkäistä monia tuholaisia ja sienitauteja.

On myös tärkeää tarkastaa kasvit säännöllisesti. Monet tuholaiset esimerkiksi piiloutuvat ja munivat lehtien alapinnoille, joten kasvit kannattaa käydä läpi huolellisesti.

Stressi koulutustekniikoista

Tietyt koulutusmenetelmät auttavat kasvattamaan satoa, pitämään kasvit matalampina ja hyödyntämään tilan sekä valon tehokkaasti. Mutta kuten nimi kertoo, high-stress training (HST) perustuu siihen, että kasvia altistetaan tarkoitukselliselle “traumalle”. Vaikka tällaiset keinot – kuten Topping, leikkaaminen ja fimmaus – voivat olla hyödyllisiä, kasvi tarvitsee aina aikaa toipuakseen, ja kasvu hidastuu väistämättä päiviksi tai jopa viikoiksi.

Ongelma on se, että jos teet näitä toimenpiteitä liian usein tai väärään aikaan, kasvi ei välttämättä ehdi koskaan palautua kunnolla. Tällöin sekä kasvu että kukinta kärsivät selvästi.

Näin korjaat tilanteen

Pääsääntöisesti koulutus kannattaa rajata kasvuvaiheeseen, koska et halua kasvien käyttävän energiaa stressistä palautumiseen kukinnan sijaan. Jos otetaan esimerkiksi latvominen, tee se mieluiten varhain kasvuvaiheessa, kun kasvissa on noin 3–5 solmukohtaa, ja pidä se siinä. Todennäköisesti voit tehdä toisenkin kerran myöhemmin, mutta muista antaa kasvillesi vähintään viikon ”lepo” ennen kuin teet mitään muuta. Huomaa, että Autoflower-kasveille ei pidä tehdä voimakasta stressiä aiheuttavia koulutustekniikoita, sillä niiden elinkaari on ennalta määrätty eikä sitä voi pidentää.

Varmista kannabiskasvien nopea kasvu

Tämän oppaan avulla osaat nyt ennaltaehkäistä ja korjata liian hitaaseen kannabiksen kasvuun liittyvät ongelmat. Johtuipa kyse sitten kasvuympäristöstä, tuholaisista tai kasvatuksessa sattuneista kömmähdyksistä, saat kasvisi takaisin hyvään kuntoon vain etsimällä ongelman juurisyyn. Viimeisenä vinkkinä: pidä kasvatuspäiväkirjaa ja kirjaa ylös jokaisesta kasvatuksesta oppimasi asiat, jotta tunnistat mahdolliset ongelmat nopeasti silloin, kun niitä ilmenee. Hidas kasvu jää menneisyyteen!