Paras tapa kloonata kannabiskasveja

Adam Parsons

Kannabisjournalisti ja Zamnesian toimituksen kirjoittaja

Adam Parsons

Viimeksi päivitetty: 23 June 2019

Anna tekoälyn selittää tämä sivu

Valitse suosikkisi tekoälytyökalu saadaksesi nopean yhteenvedon.

ChatGPT

Perplexity

Claude

Mitä kloonaus on?

Kannabiskasvin kloonaaminen eli pistokkaiden ottaminen on käytännössä suvutonta lisäystä. Yksinkertaisesti sanottuna se on kuin kopioisit kasvin valokoneella: sama yksilö uudelleen. Marihuanaa voi monien muiden kasvilajien tavoin monistaa – ihan kuten mummon pihan ruusujakin. Menetelmä on yleinen, ja useimmille tavallisille puutarhureille ennestään tuttu.

Kloonit ovat geneettisesti identtisiä kopioita, ja ne ovat myös yhtä “vanhoja” kuin emokasvi, josta ne on otettu. Kloonien laatu ei parane eikä heikkene seksuaalisen lisääntymisen geenilotossa, vaan ne tuottavat samaa tasoa kerrasta toiseen, vuodesta vuoteen. Tunnetaan tapauksia, joissa samaa kloonia on monistettu peräkkäin 50 kertaa ilman laadun heikkenemistä (edellyttäen tietysti, että pistokkaat on aina otettu terveestä yksilöstä).

Miksi kannabiskasvi kloonataan?

Kannabiksen kloonauksen kolme tärkeintä etua ovat:

1) Genetiikan säilyttäminen – Voit valita emokasvin ja kloonata juuri sen haluamasi fenotyypin kerta toisensa jälkeen. Näin minkä tahansa lajikkeen sadot on helppo pitää käynnissä pitkälläkin aikavälillä. Riittää, että valitset emon huolellisesti ja pidät sen vegetatiivisessa kasvussa. Jokainen kasvatus on tuttu ja ennakoitava, ilman ikäviä yllätyksiä. Legendaarinen Exodus Cheese oli tappavan hyvä fenotyyppi, jonka kaukaa viisas kasvattaja kloonasi talteen.

2) Satorotaatio – Kloonaus helpottaa myös satorotaatiota. Kun yksi erä klooneja kukkii, toinen voi samaan aikaan olla vegetatiivisessa kasvussa. Tämä toimii erinomaisesti, jos tavoitteena on jatkuva kukkien sato. Emokasvia ei ole pakko pitää: ota pistokkaat kasveista ennen kuin vaihdat valojakson 12/12:een. Juurruta seuraava kloonierä samalla, kun edellinen siirtyy kukintaan, ja toista sama kierto.

3) Jalostus – Kannabiksen jalostus voi tuntua joko kaukaiselta ajatukselta tai seuraavalta loogiselta askeleelta riippuen tilanteestasi ja tavoitteistasi. Usein paras jalostusmateriaali kuitenkin löytyy juuri sellaisesta kloonista, joka on jo todistanut arvonsa käytännössä.

Tietenkin kannabiksen kloonaus vaatii käytännössä kaksi kasvatustilaa. Nykyään moni kasvattaja hankkii yhden ison kasvatusteltan aikuisille kasveille ja pienemmän mikroteltan pistokkaille. Kloonauksen olosuhteita käsitellään tarkemmin hieman myöhemmin, ja käymme läpi useita vaihtoehtoja.

Kloonausopas vaihe vaiheelta

1. Valitse emokasvi tai mikä tahansa yhä kasvuvaiheessa oleva kasvi – valinta kannattaa tehdä huolella. Kannabiskasveista on syytä etsiä juuri ne toivotut ominaisuudet, eikä tyytyä kakkosvaihtoehtoon. Tavoitteena ovat vahvasti kasvavat, nopeasti kukkivat, voimakkaat ja runsassatoiset marihuanayksilöt.

2. Hanki oikeat välineet – työ onnistuu hyvin, kun sinulla on steriilit terävät sakset, pullo juurrutusgeeliä, hieman juurrutusalustaa ja kasvihuone. Skalpellit kuuluvat kirurgeille: jos et ole lääkäri, älä ala heilutella sellaista. Eikä niitä tässä edes tarvita. Mitä yksinkertaisemmin, sen turvallisemmin.

3. Ota oksa – leikkaa saksilla terve oksa irti kypsästä emokasvista. Irrota koko oksa siististi. Alimmat oksat, jotka usein poistetaan ilmankierron parantamiseksi, eivät ole roskaa – ne voi hyödyntää kloonaukseen. Ne ovat vanhimpia oksia ja juurtuvat usein hyvin. Ja vaikka osa ei onnistuisikaan, emokasviin jää edelleen runsaasti materiaalia. Win-win.

4. Leikkaa kloonit sopivaan mittaan – poista ylimääräinen varsi ja lehdet. Pidä kloonit mielellään alle 10 cm:n mittaisina: ne mahtuvat helpommin kasvihuoneeseen ja ovat käytännöllisempiä käsitellä. Pyri leikkaamaan solmukohdan läheltä ja tee leikkaus 45 asteen kulmassa, jotta juurtumispinta-alaa tulee enemmän. Upota tuore leikkuupinta nopeasti juurrutusgeeliin (pieni astia tai vaikka korkillinen riittää) ja pidä siinä noin 3 sekuntia.

5. Tee istutus – tee ruukun multaan pieni reikä kynällä tai naulalla. Varmista, että kasvualusta on kostea ja että pistokas on mieluiten kasvihuoneessa. Aseta pistokas varovasti reikään ja painele multa kevyesti sen ympärille. Kastele tarvittaessa hieman lisää.

6. Siisti jäljelle jääneet lehdet – leikkaa jäljelle jääneistä viuhkalehdistä noin kolmannes pois. Tämä ei ole enää oksa, vaan nyt kyseessä on minikasvi, joten ajattele tätä virtaviivaistettuna leikkaamisena. 1–3 viikossa kloonien pitäisi juurtua. Näin toimii perinteinen kannabiksen kloonaus.

EPÄTAVALLINEN KLOONAUS: MONSTER CROPPING

Kukkivasta kannabiksesta otettavia pistokkaita ei yleensä suositella aloittelijoille. Jos sinulla on kuitenkin jo hieman kokemusta kloonauksesta, tätä kannattaa ehdottomasti kokeilla. Monster cropping on kasvattajien yleinen nimitys sille, että klooneja otetaan kasvista noin 30 päivän kuluttua kukinnan alkamisesta. Perusidea ja työvaiheet ovat samat kuin yllä kuvatulla perinteisellä menetelmällä.

Nimi monster cropping ei ole liioittelua. Nämä eivät ole mitään tavallisia klooneja – vaan todellisia hirviöitä. Kun klooni on juurrutettu ja palautettu takaisin kasvuvaiheeseen, se muistuttaa latvottua kasvia: sivuhaarat kasvavat poikkeuksellisen voimakkaasti ja haaroittuminen on tiheää. Lehdet voivat olla epämuodostuneita, ja vaikka haaroja tulee runsaasti, kasvu on kaikkea muuta kuin symmetristä. Kauneuskilpailuja tämä ei voita, mutta sadonkorjuun aikaan tämä hirviö on täynnä kukkia.

Kuinka huolehtia kannabisklooneistasi

Pidä pistokkaat erityisesti ensimmäisen viikon ajan tasaisen kosteina ja hyvässä vireessä. Anna niille säännöllisesti lehtiravintoa – mieluiten sumuttamalla kasvisumuttimella, johon olet sekoittanut teelusikallisen kalaemulsiota litraa vettä kohti. Jokaisen lehtilannoituksen jälkeen sumuta myöhemmin pelkällä vedellä, jotta lehdet puhdistuvat.

Noin 10 päivän–kahden viikon kuluttua näet ensimmäisten juurien työntyvän esiin ruukun pohjasta. Jos käytät pieniä ruukkuja, on aika ottaa taimet pois idätyskuvusta ja istuttaa ne. Suuremmissa ruukuissa olevat pistokkaat voivat jäädä vielä hetkeksi, kunnes ne ovat kasvaneet hieman. VINKKI: kastele ruukut kunnolla ennen uudelleenistutusta – pienet juuret etenevät silloin helposti kosteassa, paperimaisessa turvepölyssä.

Uudelleenruukuta vain parhaat yksilöt. Jos työskentelet useiden lajikkeiden kanssa, merkitse jokainen pistokas selkeästi jo heti alussa. Juurtuneet pistokkaat voi istuttaa isompiin ruukkuihin (halkaisija 10–20 cm).

KASVUALUSTA

Juurrutuskuutiot ovat paras aloitusalusta, koska ne on helppo siirtää myöhemmin lähes mihin tahansa lopulliseen kasvualustaan. Myös suoraan multaan tai kookokseen istuttaminen voi toimia, mutta käytä silloin pieniä astioita – 0,5–2 litraa riittää hyvin. Muista, että kasvualustan kuuluu olla kosteaa, ei läpimärkää.

Juurrutuskuutioiden sijaan voit myös täyttää turveruukut itse:

• 1/3 kompostia (pitää kosteuden hyvin ja sisältää jonkin verran ravinteita)
• 1/3 kylvö-/pistokasmultaa
• 1/3 perliittiä (parantaa seoksen ilmavuutta)

Täytä ruukut seoksella, kostuta ne kunnolla ja aseta ne sitten lampun alle, jotta ne lämpenevät sopivaan lämpötilaan. Juurtuneet pistokkaat eivät niinkään tarvitse paljon valoa kuin lämpöä juuriston kehittymiseen. Pidä juuriston lämpötila vähintään 20 °C:ssa, mieluiten 25 °C:ssa. Tähän voit käyttää kasvualustan lämmitintä (pientä lämpömattoa tai -kaapelia) tai nostaa ilman lämpötilaa muutaman asteen tavoiteltua juurilämpötilaa korkeammaksi. Juurilämpötilan mittaamiseen sopii yksi tai useampi akvaariolämpömittari (noin 2–3 € kappale). Vinkki: aseta kaupassa useampi mittari vierekkäin ja valitse vain ne, jotka näyttävät suurin piirtein samaa lukemaa.

Turveruukut vs. kivivilla

Pistokkaiden juurrutusalustaksi on saatavilla myös pieniä kivivillakuutioita. Ne eivät toimi turvepölyä paremmin, mutta ovat selvästi kalliimpia ja ympäristön kannalta huonompi vaihtoehto (ne eivät maadu). Lisäksi ne on käytettävä heti, kun ne on valmisteltu. Toisaalta kivivilla on kätevä, jos sinun täytyy kuljettaa klooneja: kuutioita voi jopa tipauttaa ilman, että pistokas kärsii – toisin kuin turvepölyruukuissa, joille et halua tehdä samaa. Kivivilla on myös nopea ja helppo ottaa käyttöön. Aseta kuutiot perliittipedille, jotta ilma pääsee kiertämään niiden alla, ja kostuta ne vedellä, johon on liuotettu hieman juurrutushormonia. Kivivilla sopii erinomaisesti hydroponiseen kasvatukseen. Kuutioissa on tehtaalla valmiiksi tehdyt reiät, joihin pistokkaat työnnetään. Paina pistokasta hieman syvemmälle, jotta se pysyy tukevasti pystyssä.

Työnnä pistokkaat turvepölyyn tai kivivillakuutioihin ja sumuta kloonit kerran vedellä, jossa on juurrutushormonia. Yksi litra riittää useampaan sumutukseen ensimmäisten 48 tunnin aikana. Hormoni imeytyy pistokkaan solukon läpi – ja homma lähtee käyntiin. Jos suosit luonnollisia keinoja, voit tehdä pajunoksista hormonia sisältävän uutteen. Vaihtoehtoisesti voit kostuttaa varren suussa syljellä; sekin näyttää toimivan.

RAVINTEET

Jos käytät juurrutuskuutioita, niitä tarvitsee kastella vain kevyesti. Tyypillisesti kuutiot sisältävät riittävästi ravinteita, jotta kloonit ja/tai taimet juurtuvat hyvin elämänsä ensimmäisten 1–3 viikon aikana.

VALO

Kannabisklooneille optimaalista on 18+ tuntia viileän valkoista CFL- tai MH-valoa. Valon ei tarvitse olla erityisen voimakasta tai suuren wattimäärän luokkaa. Monet kasvattajat huomaavatkin, että emokasvin varjostamat pistokkaat juurtuvat kasvatusteltassa erinomaisesti.

YMPÄRISTÖ

Klooneille sopii korkea ilmankosteus, noin 70%. Stressin minimoimiseksi suositellaan mieluummin hieman viileämpää lämpötilaa, ihanteellisesti 20–25°C. Aurinkoinen ikkunalauta voi toimia hyvänä paikkana klooneille, mutta propagatori on erinomainen vaihtoehto: se vie vähän tilaa kasvatuksessa eikä yleensä maksa paljoa. Propagatorit tarjoavat suljetun, hallitun mikroilmaston. Joissakin moderneissa malleissa on sisäänrakennetut, vähävirtaiset LED-valot, joiden avulla siementen tai kloonien lisäys onnistuu täysin itsenäisesti.