Kuinka teet itse kompostia kannabiksen kasvatukseen

Kompostointi on helppo tapa hyödyntää puutarha- ja keittiöjätteet järkevästi. Kun et vie biojätettä kaatopaikalle, voit kierrättää arvokkaat ravinteet takaisin luontoon ja ruokkia niillä kannabiskasvejasi.

Käytännössä kompostoinnissa orgaaninen materiaali saa ajan kanssa hajota niin sanotuksi ”mustaksi kullaksi” – tummaksi, ravinnerikkaaksi aineeksi, joka on täynnä kasveille hyödyllisiä yhdisteitä. Kompostia voi käyttää pintalannoituksena, kun kasvatat mullassa, ja siitä voi myös tehdä oman ruukkumultaseoksen.

Muutamassa kuukaudessa ahkerat madot, pikkuötökät ja mikro-organismit muuttavat esimerkiksi perunankuoret ja ruohonleikkuujätteen lähes kaikeksi, mitä kannabiskasvisi tarvitsevat elääkseen ja kasvaakseen. Tervetuloa kestävämpään kasvatukseen – ja hyvästit ravinnepuutoksille.

Kannabiksen kasvattamisen hyödyt omalla kompostilla

Kun teet puutarhassa kompostia itse, siitä hyötyvät sinä, kasvisi ja koko ympäristö. Kompostointi vie kohti mahdollisimman suljettua kiertoa: jätteet muuttuvat ravinteiksi (ja kukiksi), ja ravinteet (ja kukat) palaavat lopulta taas osaksi kiertoa.

Ajan myötä tällainen tapa pienentää tarvetta ostaa valmista kompostia ja vähentää jätteen määrää, joka päätyy kierrätykseen tai kaatopaikalle. Kätevää ja järkevää – todellinen win-win.

Syitä kompostikeon perustamiseen on lukemattomia, etenkin kannabista kasvattaville. Tässä muutama houkuttelevimmista:

• Toimii luonnonmukaisena lannoitteena
• Muuttaa ilmaiset biojätteet ja keittiön tähteet arvokkaaksi resurssiksi
• Säästää rahaa, kun uutta kompostia ja multaa tarvitsee ostaa vähemmän
• Parantaa maan vedenpidätyskykyä
• Tukee kannabiskasvien vahvaa ja tasapainoista kasvua
• Lisää maahan hyödyllisiä mikrobeja ja pieneliöitä
• Tarjoaa ravintoa lieroille, jotka ovat tärkeä osa maaperän ravintoverkkoa
• Auttaa hillitsemään rikkakasveja ja ehkäisemään tauteja
• Vähentää kemiallisten lannoitteiden tarvetta
• Pienentää hiilijalanjälkeäsi

Kuinka teet oman kompostin kannabiskasveille

Huomaat nopeasti, kuinka vaivatonta oman kompostin tekeminen voi olla. Kun pidät huolen siitä, että kompostiin tulee tasaisesti oikeanlaista materiaalia sopivassa suhteessa, luonto hoitaa loput.

Näin pääset alkuun

Ensiksi tarvitset kompostorin – joko itse rakennetun tai valmiina ostetun. Se toimii “kotina” kompostikasalle ja auttaa pitämään sisällön lämpimänä, suojassa ja sopivan kosteana. Juuri tällaiset olosuhteet ovat tärkeitä, jotta mikrobitoiminta pääsee kunnolla vauhtiin. Yksinkertaisen kompostorin voi nikkaroida esimerkiksi kierrätetyistä lavoista, laudoista tai muista ylijäämämateriaaleista. Halutessasi voit myös hankkia kaupasta tarkoitukseen sopivan kompostorin tai muun astian.

Seuraavaksi valitse pihastasi paikka kompostorille. Paras on varjoinen kohta, joka on suojassa myrskyiltä ja kovilta tuulilta. Kompostin pieneliöt viihtyvät tasaisissa oloissa, joten vältä erityisesti sellaista paikkaa, joka paahtuu kesällä äärimmäisen kuumaksi.

Kun asetat kompostorin suoraan maan päälle – esimerkiksi nurmikolle tai paljaalle maalle – kastemadot pääsevät nousemaan sisään ja auttamaan orgaanisen aineksen hajoamisessa. Samalla ylimääräinen kosteus pääsee poistumaan, eli komposti ei seiso vedessä. Kun kompostori on hyvällä paikalla, voit alkaa lisätä siihen biojätettä ja muuta orgaanista materiaalia.

MITÄ KÄYTTÄÄ

Komposti koostuu kahdenlaisista aineksista: vihreistä ja ruskeista. Jotta mikrobitoiminta pysyy vilkkaana ja komposti toimii tehokkaasti, kasan on saatava molempia sopivassa suhteessa. Jos jompaa kumpaa on liikaa, komposti muuttuu joko liian märäksi ja haisevaksi tai liian kuivaksi ja hitaaksi. Ihanteellisesti kompostikasassa on noin 25–50% vihreää materiaalia ja 50–75% ruskeaa materiaalia.

Vihreissä aineksissa on runsaasti typpeä. Ne ruokkivat hyödyllisiä bakteereja ja sieniä, jotka hajottavat orgaanisen aineksen kompostiksi, ja tuovat samalla kasaan kosteutta. Vihreitä aineksia ovat esimerkiksi:

• Ruohonleikkuujäte
• Hedelmät ja vihannekset
• Kypsentämätön keittiöjäte: banaaninkuoret, perunankuoret, porkkanankuoret, kananmunankuoret, teepussit
• Pehmeät, lehtevät kasvit
• Eläinten lanta
• Merilevä

Ruskeat ainekset tuovat kompostiin hiiltä ja auttavat imemään ylimääräistä kosteutta. Tällaisia ovat:

• Kuolleet lehdet
• Pahvi
• Kananmunakennot
• Karsitut oksat ja risut
• Olki
• Sahanpuru ja hake

Mitä kompostiin ei kannata laittaa

Vaikka suurin osa keittiön ja puutarhan biojätteestä sopii kompostiin, kaikki ei kuitenkaan kompostoidu hyvin. Osa jätteistä voi aiheuttaa kompostissa hajuhaittoja, tuholaisia tai muita ongelmia. Vältä laittamasta kompostoriin seuraavia:

• Koiran ja kissan jätökset
• Liha
• Maitotuotteet
• Hankalat rikkaruohot

Mahdolliset ongelmat omassa kompostoinnissa

Kun löydät hyvän tasapainon vihreiden ja ruskeiden materiaalien välillä ja olosuhteet pysyvät tasaisina, kompostikasa alkaa kuhista hyödyllistä mikrobielämää. Jos materiaalisuhteet tai ympäristötekijät ovat pielessä, vastaan voi kuitenkin tulla monenlaisia ongelmia. Alta löydät yleisiä pulmia sekä vinkkejä niiden korjaamiseen.

MÄRKÄ JA LIMAANTUNUT KOMPOSTI

Eri mikro-organismit viihtyvät erilaisissa olosuhteissa. Ihanteisessa kompostikasassa työskentelee pääasiassa aerobeja mikrobeja – eli sellaisia, jotka hajottavat orgaanista ainesta hapen läsnä ollessa. Niiden toiminta tuottaa lämpöä ja pilkkoo biojätteen nopeasti. Riittävä määrä “ruskeaa” materiaalia (kuivaa hiilipitoista ainesta) imee ylimääräisen kosteuden ja muodostaa ilmavia happitaskuja.

Jos vihreää materiaalia on kuitenkin liikaa, kosteutta kertyy herkästi liiaksi. Tällöin happi vähenee ja kasaan syntyy anaerobiset olosuhteet. Se antaa etulyöntiaseman mikrobeille, jotka toimivat ilman happea ja alkavat hajottaa kasaa väärällä tavalla. Nämä eivät tuota tarpeeksi lämpöä, ja lopputuloksena on mustan kullan sijaan pahanhajuista, vetistä mössöä.

Ratkaisu on lisätä ruskeaa materiaalia, jotta kasa saa lisää ilmavuutta ja limaisuus sitoutuu. Kompostia kannattaa myös kääntää talikolla noin kerran viikossa. Kääntäminen:

• Ilmastaa kompostikasaa
• Auttaa arvioimaan kosteuden määrää
• Sekoittaa vanhan ja uuden materiaalin keskenään
• Nopeuttaa kompostoitumista

KUIVA JA KUITUINEN KOMPOSTI

Toisessa ääripäässä on kuiva ja kuitumainen kasa. Tällaisessa kasassa happea riittää, mutta typpeä, vettä ja ravinteita on liian vähän, jotta bakteereille, sienille ja madoille syntyisi elinvoimainen ja toimiva kanta. Lisää mukaan enemmän vihreää jätettä sekä kompostin kiihdyttäjiä, kuten raunioyrttiä, jotta maatuminen lähtee taas vauhtiin. Pyri siihen, että vihreän ja ruskean materiaalin suhde asettuu noin 50/50.

Jos kompostori on betonin tai soran päällä, harkitse matojen lisäämistä. Ne nopeuttavat hajoamista ja levittävät ravinteikasta madojen jätöstä tasaisesti koko kasaan.

KÄRPÄSINVAA

Hyvin voiva kompostikasa ei yleensä houkuttele paikalle kärpästen parvia. Runsas kärpäsilyönti voi viitata siihen, että massa hajoaa hapettomissa oloissa. Lisää kasaan enemmän ruskeaa, kuivaa seosainesta (esim. kuivia lehtiä, pahvia tai haketta) ja käännä komposti, jotta se ilmastuu. Toisaalta kärpäsiä voi vetää puoleensa myös näkyville jäänyt keittiöjäte – peitä uudet biojätteet aina kunnon kerroksella sahanpurua tai muuta kuiviketta.

Merkkejä siitä, että komposti on valmista

Kompostointi vaatii kärsivällisyyttä, mutta lopputulos palkitsee odottamisen. Ensimmäisen erän “mustaa kultaa” saatat saada kasasta vasta noin puolen vuoden–kahden vuoden kuluttua. Tarkkaile seuraavia merkkejä, jotta tiedät, milloin komposti on käyttövalmista:

• Tummanruskea tai musta väri
• Tuntuu pehmeältä ja tasaiselta
• Kuohkea ja murenee helposti kädessä
• Miellyttävä, maanläheinen tuoksu

Voit tehdä puusta ja metalliverkosta seulan, jolla erotat hienomman kompostin mukaan jääneestä, vielä maatuneesta materiaalista. Heitä karkeammat palat vain takaisin kasaan jatkamaan hajoamista.

Kuinka käyttää itse tehtyä kompostia kannabiksen kasvatuksessa

Alkemia on onnistunut: muutit keittiön ja puutarhan biojätteen mustaksi kullaksi. Nyt on aika ottaa tämä ravinteikas aines käyttöön, jotta kannabiskasvisi voivat paremmin ja sato kasvaa. Alta löydät tehokkaimmat tavat hyödyntää sitä.

VALMISTA SIITÄ KOMPOSTITEE

Kompostitee tehdään uuttamalla kompostista ravinteikas liuos, jota voi käyttää joko juuristokasteluna tai lehtiruiskutteena. Käytä kompostiteetä luonnonmukaisena lannoitteena tai pidä sitä varalla siltä varalta, että kasveille ilmenee ravinnepuutoksia.

Käytä supermullan pohjana

Maanparannusaineena komposti rikastaa kasvualustaasi kaikilla ravinteilla, joita kannabiskasvit tarvitsevat huippukasvuun ja muhkeaan satoon. Hyödynnä tätä mustaa kultaa super soil -seoksessa, niin saat luonnollisen ja käytännössä lyömättömän kasvualustan.

Luke Sumpter

Luke Sumpter on kliinisten terveystieteiden kandidaatti (BSc (Hons)) ja intohimoinen kasvien kasvattaja. Viimeiset 7 vuotta hän on työskennellyt ammattitoimittajana ja kirjoittajana kannabiksen ja tieteen rajapinnassa.

Lue koko esittely