Täydellinen aloittelijan opas kannabiskasvin eri koulutus- ja muotoilutekniikoihin

Adam Parsons

Kannabisjournalisti ja Zamnesian toimituksen kirjoittaja

Adam Parsons

Viimeksi päivitetty: 5 December 2023

Anna tekoälyn selittää tämä sivu

Valitse suosikkisi tekoälytyökalu saadaksesi nopean yhteenvedon.

ChatGPT

Perplexity

Claude

Massiivisista feminisoiduista fotoperiodihirmuista aina autoflower-lajikkeisiin, jotka hoitavat käytännössä homman itse, kannabislajikkeiden valikoima on valtava. Perushoidon ja satunnaisen ylläpidon lisäksi kasvattajalta ei useimmiten vaadita paljoa, jotta kasvi tuottaa kelpo sadon laadukkaita kukkia. Kun viet kasvatuksen kuitenkin askeleen pidemmälle ja otat käyttöön tiettyjä menetelmiä, voit paitsi maksimoida sadon myös parantaa kasvien kestävyyttä ja ohjata niiden kasvutapaa. Näitä kutsutaan koulutustekniikoiksi, ja niihin kuuluu sekä matalan että korkean stressin menetelmiä, joilla saat kannabissadostasi kaiken irti. Käydään läpi kaikki olennainen.

Miksi kannabiskasveja koulutetaan

Kannabiksen kasvattaminen voi tuntua nurinkuriselta ajatukselta, mutta kuten monessa muussakin asiassa, ajoitus ratkaisee. Olennaista on odottaa, että kasvi on riittävän vahva kestämään käsittelyä. Vaikka eri menetelmien välillä on eroja, koulutus tehdään yleensä vegetatiivisessa vaiheessa, kun kasvi kasvattaa uutta lehdistöä. Jotta osut oikeaan hetkeen, kannattaa odottaa, että taimelle kehittyy vähintään kolme sarjaa oikeita lehtiä. Liian aikaisin aloitettaessa nuori kasvi voi kuolla; liian myöhään aloitettaessa se ei välttämättä ehdi palautua ennen kukintavaiheeseen siirtymistä.

Kasvatitpa sisätiloissa tai ulkotiloissa, koulutukselle on monia syitä. Yleisin niistä on kukkien laadun ja määrän parantaminen. Tietyillä tekniikoilla voit ohjata kasvin energiaa tehokkaammin kukintojen kehitykseen ja ottaa lajikkeesta irti jokaisen viimeisenkin nugetin. Myös kestävyys on tärkeää: useat menetelmät voivat vahvistaa kasvia, jolloin se on ulkokasvatuksessa selvästi sitkeämpi. Ja jos kasvatustilaa on niukasti, koulutus voi auttaa pitämään muuten rönsyilevät ”hirviökasvit” hallittavan kokoisina ja siistimmin rajattuina.

Huomio autoflower-lajikkeista: Koska Autoflower siirtyy kukintavaiheeseen iän perusteella, moni alla mainituista koulutustekniikoista ei sovi tälle kannabistyypille. Kuitenkin LST, kevyt lehtien poisto sekä SOG tunnetaan toimivan autoflower-yksilöillä, kun niitä käytetään oikein.

Aloittelijan tekniikat

Jos olet jo pidempään halunnut kokeilla kasvien koulutusta itse, nyt on hyvä hetki aloittaa. Kannabiksen kouluttaminen ei ole vain kokeneiden kasvattajien juttu – yllättävän moni menetelmä sopii erinomaisesti myös ensikertalaisille. Siksi käydään ensin läpi muutama aloittelijaystävällinen koulutustekniikka.

Lehtien poisto (defoliaatio)

Defoliaatio on tekniikka, jossa kasvin lehtiä poistetaan harkitusti. Näin ilmanvaihto paranee ja valo pääsee syvemmälle kasvustoon. Vaikka se ei yleensä stressaa kasvia yhtä paljon kuin jotkin muut koulutusmenetelmät, defoliaatio on helppo ensiaskel, kun haluat kehittyä kannabiksen kasvattajana. Ajatus lehtien leikkaamisesta arvokkaasta kasvista voi tuntua huonolta idealta, mutta oikein tehtynä se voi johtaa suurempaan satoon ja laadukkaampiin kukkiin. Sitä, miksi defoliaatio toimii niin hyvin, ei vieläkään täysin ymmärretä. Kunhan et riisu kasvia paljaaksi (muista, että kasvit tarvitsevat lehtiä fotosynteesiin), tämä on helposti lähestyttävä tapa aloittaa koulutus. Toisin kuin monissa muissa menetelmissä, defoliaatio tehdään yleensä vasta kasvuvaiheen loppupuolella, joskus jopa kukintavaiheen aikana.

LST

LST eli low-stress training tarkoittaa varsien ja oksien sitomista sekä taivuttamista. Kyse ei kuitenkaan ole mistään kasvien ”sidontamenetelmästä”, vaan tekniikasta, jolla saat kasvista tehokkaammin kasvavan ja tuottavamman. Lehtien poistamisen sijaan LST ohjaa kasvia kasvamaan enemmän sivusuunnassa, jolloin valo pääsee paremmin myös niihin kohtiin, jotka muuten jäisivät varjoon. Lopputuloksena kasviin muodostuu useita käyttökelpoisia kukintapaikkoja yhden suuren keskikolaa sijaan, mikä parantaa kukintojen kokonaislaatua ja voi kasvattaa myös satoa. Menetelmän oppii nopeasti, ja se toimii hyvin sekä feminisoitujen fotoperiodisten että Autoflower-lajikkeiden kanssa.

Kunniamaininta: ScrOG & SOG

Nyt mennään asiaan: jokainen vähänkin kokenut kasvattaja tunnistaa varmasti ScrOG- ja SOG-tekniikat (eli screen of green ja sea of green). Molemmat menetelmät on suunniteltu ottamaan kaiken irti kasveistasi ja kasvatusjärjestelmästäsi.

ScrOG, kuten nimi vihjaa, käyttää verkko- tai ritiläseulaa, jonka läpi kannabiksen versoja ohjataan kasvamaan. Näin kasvusto pysyy matalana ja hoito sekä koulinta sujuvat vaivattomasti. SOG taas perustuu siihen, että useat kasvit laitetaan kukkimaan paljon tavallista aiemmin. Tällöin kasvit jäävät pieniksi ja muodostavat yhden suuren, tasaisen latvuston – vihreän meren. Vaikka kasvien korkeuden rajoittaminen voi kuulostaa oudolta, SOG:ssa tavoitteena on maksimoida sato neliömetriä kohden, ei yksittäistä kasvia kohti.

Välimuodon tekniikat

Jos koet olevasi jo melko kokenut kasvattaja kasvatushuoneessa, keskitasoiset koulutustekniikat voivat olla juuri se seuraava askel. Nämä menetelmät vaativat hieman enemmän tekemistä ja tarkkuutta, mutta älä anna sen lannistaa – palkintona voi olla selvästi parempi lopputulos. Kun maltat edetä rauhassa, saat todennäköisesti vaivannäöstäsi hyödyn irti.

Latvonta

Latvuksen katkaisu tarkoittaa kasvin kasvavan kärjen leikkaamista kasvuvaiheen aikana. Se voi kuulostaa julmalta, mutta latvonta saa kasvin jakamaan kasvuhormoninsa uudelleen ja muodostamaan kaksi uutta pääkärkeä. Näin kukintavaiheessa kehittyy kaksi hallitsevaa kolaa. Lopputuloksena sato voi kasvaa selvästi, ja kasvit jäävät usein matalammiksi ja tuuheammiksi.

Tekniikkaa voidaan toistaa muutaman kerran, jotta kasvi kehittää vielä useampia koloja. Kasvi tarvitsee kuitenkin aikaa palautua tästä korkean stressin harjoittelusta (HST) — yleensä noin viikon — joten useimmat kasvattajat latvovat kasvin vain 1–3 kertaa. Itse latvonta ei ole erityisen monimutkaista, mutta ajoitus on ratkaiseva. Liian aikaisin tehtynä se voi romuttaa kasvin kehityksen, ja liian myöhään tehtynä hyödyt jäävät pieniksi sadonkorjuussa. Kun ajoitus osuu kohdalleen, palkintona on runsas sato.

Fimming

FIM (eli “fuck, I missed”) on latvonnan kaltainen tekniikka, mutta se tehdään hieman eri tavalla. Menetelmä syntyi vahingossa, kun kasvattaja mokasi latvonnan ja huomasi lopputuloksen toimivan. Ideana on nipistää pois noin 75% kasvin kasvukärjestä – ei koko kärkeä. Tämän seurauksena kasvi voi kasvattaa jopa neljä uutta pääversoa, mikä lisää kukintojen kehittymistä ja parantaa sadon potentiaalia. Kuten monet muutkin koulutusmenetelmät, fimmauksesta saa yleensä parhaan hyödyn kasvuvaiheessa. Osa kasvattajista tekee FIM-leikkauksen jo taimivaiheessa, mutta monet odottavat, kunnes kasvissa on kolme paria oikeita lehtiä ja se on noin 30cm korkea. Kuten latvonnassa, myös fimmauksen välillä on hyvä antaa kasvin levätä noin 1–2 viikkoa, jotta se ehtii palautua.

Lollipoppaus

Siinä missä tähän asti esitellyt koulutustekniikat ovat perustuneet siihen, että kasvin yläosaa leikataan saksilla, lollipopping kohdistuu kasvin alaosaan. Kun poistat alimmat kukintakohdat, kasvi ohjautuu käyttämään energiansa yläosaan kehittyvien, laadukkaampien kukkien tuottamiseen. Kasvi voi näyttää hetken aikaa hieman paljaalta, mutta lollipoppingissa lopputulos todella palkitsee. Kukintakohdat on helppo irrottaa oksasaksilla ja/tai käsin, mutta menetelmä vaatii tarkkaa silmää ja vakaata kättä – etene siis rauhallisesti, jos päätät kokeilla tätä tapaa.

Edistyneet tekniikat

Kun välitason tekniikat ovat hallussa, seuraavaksi tulevat edistyneet koulutusmenetelmät, jotka vaativat yleensä jo aiempaa kokemusta. Main-lining ja trellising ovat tehokkaita tapoja lisätä kasvin sato- ja tuottopotentiaalia merkittävästi, kun ne tehdään oikein. Kuten edellä mainituissa menetelmissä, tärkeintä on kärsivällisyys ja huolellisuus — etene rauhassa ja ota aikaa.

Main-lining

Main-lining eli manifoldin rakentaminen on tekniikka, joka on noussut modernien kasvattajien suosioon. Se on erinomainen tapa maksimoida sato ja sopii erityisen hyvin ahtaisiin tiloihin. Main-lining yhdistää käytännössä latvuksen katkaisun, ScrOGin ja LST:n niin, että kasvi ohjataan kasvamaan sivuille ylöspäin kasvamisen sijaan. Tuloksena kehittyy useita pääkukintoja.

Main-lining tehdään poistamalla kaikki kasvusto 3. solmukohdan alapuolelta. Näin jäljelle jää kaksi vastakkaisiin suuntiin osoittavaa haaraa, jotka muodostavat Y-muodon. Kun nämä haarat sidotaan alas, kasvi jakaa ravinteet ja muut resurssit tasaisesti niiden kesken, ja ajan myötä se kasvattaa useita pääkukintoja, jotka alkavat pian kukoistaa ja täyttyä kukista.

Tukiverkotus

Säleikkötuki sopii erityisen hyvin kasveille, jotka venyvät mielellään huimiin mittoihin, ja siksi sitä hyödynnetään useimmiten ulkokasvatuksessa. Se onnistuu kuitenkin myös sisätiloissa, kunhan tilaa on riittävästi. Monelle säleiköinti tuo mieleen kömpelöt puiset tukirakenteet. Se pitää paikkansa perinteisemmässä ja koristeellisemmassa puutarhanhoidossa, mutta kannabiksen kasvatuksessa homma on usein huomattavasti virtaviivaisempi. Kevyen verkon sekä muovi- ja metallikehyksen avulla saat käyttöön siromman tuentaratkaisun, jota on helppo kokeilla.

Tavoitteena on ohjata kasvin kasvua niin, että kukkien tuotanto maksimoituu, ilmanvaihto paranee selvästi ja kasvatusalan tila tulee hyödynnettyä tehokkaammin. Kun versoja taivutetaan ja pujotellaan säleikön (SCROG-verkon) läpi, kasvi kasvattaa tuuheaa sivukasvua ja muodostaa useita kolia. Tekniikan opetteluun voi mennä hetki, mutta säleiköinnillä on kiistatta paikkansa kannabiksen koulutuksessa.

Asiantuntijatekniikat

Lopuksi vuorossa ovat edistyneet tekniikat. Ne eivät välttämättä ole herkimmille, mutta monien kasvattajien mukaan mahdollinen hyöty on riskin arvoinen. Jos siis haluat todella laittaa kasvin koulutustaitosi koetukselle, tutustu seuraaviin kolmeen menetelmään.

Supercropping

Supercropping on raju menetelmä, mutta se on häikäilemättömän tehokas. Käytännössä supercroppingissa kasvi altistetaan tarkoituksella kovalle stressille, jotta se käynnistää puolustusreaktion. Tämä hormonivaste tekee kasvista tuuheamman ja auttaa sitä tuottamaan runsaasti kukkia. Stressi syntyy, kun oksia taivutetaan hallitusti niin, että niiden sisäkudos vaurioituu — kuitenkaan katkaisematta tai napsauttamatta oksaa poikki. Se kuulostaa hienovaraiselta käsityöltä, koska sitä se on: jos painat liikaa, kasvi kärsii. Kuten muissakin tekniikoissa, supercropping on järkevintä aloittaa vasta, kun kasvissa on kolme lehtiparia/solmukohtaa.

Monster cropping

Haluaisitko tehdä kotona omia kannabisklooneja? Monster croppingin avulla se onnistuu. Tässä tekniikassa otetaan pistokas emokasvista kukintavaiheen aikana ja kloonit palautetaan sen jälkeen takaisin kasvuvaiheeseen (re-vegaus). Kun kloonit juurtuvat, niistä kasvaa omat itsenäiset kasvit. Prosessi voi olla melko vaativa, mutta se voi myös palkita paremmalla kokonaissadolla. Menetelmä ei kuitenkaan sovi autoflower-lajikkeille, ja se voi olla oikukas jopa kokeneemmillekin kasvattajille.

Varsien halkaisu

Listamme viimeinen koulutusmenetelmä on samalla myös kiistanalaisin. Varsien halkaisu on tekniikka, jonka juuret ulottuvat Kolumbiaan 1960–70-luvuille. Tuolloin kasvattajat tekivät veitsellä varteen niin sanotun ”renkaan” pari viikkoa ennen sitä kaikkein tärkeintä sadonkorjuupäivää. Miksi sitten häiritä kasvia juuri silloin, kun se on melkein valmiina tarjoamaan parhaat antinsa? Ajatuksena on, että päävarren halkaisu noin 7–10 päivää ennen sadonkorjuuta saa kasvin tuottamaan enemmän hartsia ja terpeenejä, mikä voi näkyä laadukkaampina kukkina.

Jos toimenpide tehdään kuitenkin liian aikaisin, kasvi voi reagoida siihen erittäin negatiivisesti ja stressaantua liikaa. Jos pidät itseäsi kokeneena kasvattajana ja haluat mahdollisesti nostaa kukkien makua ja vahvuutta, tämä voi olla kokeilemisen arvoinen tapa. Muussa tapauksessa kannattaa pitäytyä jossakin edellä mainituista menetelmistä.

Oletko valmis kokeilemaan koulutusmenetelmiä?

Nyt hallitset laajan kirjon kasvin koulutusmenetelmiä aloittelijatasolta aina keskitason, edistyneisiin ja asiantuntijatason tekniikoihin. Seuraavaksi onkin enää yksi askel: kokeile niitä menetelmiä, jotka tuntuvat sinulle luontevilta, ja avaa ovi aivan uuteen kannabiksen kasvatuksen maailmaan. Palkintona saat runsaasti kukkia ja samalla kehität taitojasi kasvattajana, mikä tuo varmuutta myös tuleviin kasvatusprojekteihin. Mutta mitä lajiketta (tai lajikkeita) kannattaisi kokeilla? Helppoa: suuntaa Zamnesia Seedshopiin ja valitse omasi parhaiden siementen joukosta.