Tosielämän huumerikostarinat: kannabis

Joillekin se on loistava tapa rentoutua. Toisille se on tärkeä lääke. Kannabis on ikivanha kasvi, joka on kulkenut ihmisten rinnalla eri puolilla maailmaa jo tuhansien vuosien ajan. Silti kannabis on yhä monissa maissa kielletty tai tiukasti säännelty. Kun kannabis on laitonta, sen kauppaan ja käyttöön liittyy toisinaan myös järkyttäviä rikoksia.

Miljonääriluokan huumepomoista sarjamurhaajiin: tässä True Drug-Related Crime Stories -julkaisussa tarkastellaan joitakin tunnetuimpia ja karmivimpia kannabikseen liittyviä rikoksia. Jatka lukemista, niin saat tietää lisää kannabiksen synkemmästä puolesta.

Unien surmaaja

Ennen vuoden 1937 Marihuana Tax Act -lakia oli Reefer Madness – nykyään kulttiklassikoksi luokiteltu elokuva. Ja jo ennen sitä kiersi tarina Tampan ”Unen surmaajasta”, eli Victor Licatasta. 16. lokakuuta 1933 Licata surmasi vanhempansa ja kolme sisarustaan kirveellä nähtyään unen, jossa he painoivat hänet seinää vasten, pilkkasivat ja katkaisivat hänen kätensä – ja korvasivat ne puisilla tappeilla ja teräskynsillä. Poliisi ja lehdistö kiirehtivät kertomaan, että raivokkaan teon syynä olivat kannabis ja pontikka. Se oli juuri sellaista polttoainetta, jota liittovaltion huumevalvonnan keulakuva Henry Anslinger tarvitsi ruokkiakseen marihuanan vastaista kampanjaansa – kampanjaa, joka johti käytännössä kannabiksen kieltämiseen Marihuana Tax Act -lain myötä.

Todellisuudessa kannabiksella oli itse murhiin vain vähän tekemistä. Licatan tiedettiin olevan arvaamaton ja epävakaa, ja vaikka poliisi yritti saada hänet hoitoon jo vuotta ennen surmia, perhe kieltäytyi. Isä, joka oli tietoinen poikansa tilasta, nukkui pistooli tyynyn alla. Kun tiedot hänen mielenterveysongelmistaan tulivat julki, Licata tuomittiin eliniäksi mielisairaalaan. Hänen lempinimensä (”Unen surmaaja”) jäi kuitenkin elämään – samoin liittovaltion tasolla jatkunut kannabiksen kielto Yhdysvalloissa.

Kannabista polttanut tappaja

25. huhtikuuta 2022 Joshua Jacques soitti äidilleen ja sanoi aikovansa tehdä uhrin. Samana iltana hän puukotti hengiltä tyttöystävänsä sekä kolme tämän perheenjäsentä. Kun poliisi löysi hänet, Jacques oli alasti kylpyhuoneessa rukoilemassa ja huutamassa: "Allah, ota minut nyt", "tapa minut nyt" sekä "Jumala, anna minulle anteeksi". Myöhemmin paikallisessa sairaalassa hän toisti, että teko oli "uhri".

Joshualla oli pitkä tausta päihteiden käytöstä, rikollisesta käytöksestä ja mielenterveysongelmista. Hän oli kertonut käyttävänsä 2 g kannabista päivässä, ja joidenkin raporttien mukaan määrä oli noussut jopa 3 grammaan vuorokaudessa. Murhia edeltävinä aikoina hän käytti myös alkoholia. Oikeus totesi Jacquesin syylliseksi kaikkiin neljään murhaan ja tuomitsi hänet 46 vuodeksi vankeuteen. Asiantuntijoiden mukaan hän kärsi todennäköisesti tilapäisestä maniasta tai psykoosista, jonka laukaisevana tekijänä olivat huumeet ja alkoholi.

Alkoholista toipuminen

230

1,49 €

Alkoholista toipuminen

(230)

1,49 €

Harhaanjohtava poliisi

Kun Jari Aarnio aloitti uransa Helsingin poliisilaitoksella vuonna 1979, tuore helsinkiläinen vaikutti erittäin lupaavalta. Jo ensimmäisten seitsemän virkavuotensa aikana Aarnio auttoi kaatamaan tunnetun paikallisen huumepomon Miika Kortekallion – teko, joka toi hänelle Vuoden poliisi -palkinnon vuonna 1987. Uransa huipulla Aarnio johti Helsingin huumepoliisia.

Joulukuussa 2016 Aarnion ura kuitenkin kääntyi jyrkästi: poliisipäällikkö joutui keskelle vakavia väitteitä huumekaupasta ja korruptiosta. Aarnio istui vankeutta kesäkuuhun 2022 asti autettuaan järjestäytynyttä rikollisryhmää salakuljettamaan maahan noin 800 kiloa hasista, sekaannuttuaan salakuljetusta koskevaan tutkintaan ja johdatettuaan sitä harhaan sekä uhkailtuaan yhtä epäiltyä. Hänet tuomittiin myös petoksesta ja lahjonnasta, koska hän omisti osuuden yrityksestä, joka myi valvontalaitteita Helsingin poliisilaitokselle, Tullille, Keskusrikospoliisille sekä ulkoministeriölle.

Hasiksen ”pappi”

Klaas Bruinsma oli yksi Hollannin alamaailman tunnetuimmista nimistä. Hän oli Raakin, kuuluisan hollantilaisen virvoitusjuomavalmistajan, perustajan poika, mutta valitsi itselleen aivan toisenlaisen tien – pröystäilevän rikollisen elämän. Päätös syntyi jo 16-vuotiaana, kun hän jätti lukion kesken keskittyäkseen hasiksen myyntiin. Täysin mustat asut ja saarnaava olemus toivat hänelle nopeasti lempinimen “Pappi”.

Yhdessä Thea Moearin (toisen hollantilaisen rikosmaailman tunnetun hahmon) kanssa Klaas rakensi lähes ennätysajassa valtavan kansainvälisen huumeimperiumin. 1970-luvun loppuun mennessä hän salakuljetti Eurooppaan säännöllisesti 5 000 kiloa hasista Pakistanista, Libanonista ja Syyriasta. Uransa huipulla hänen lähetyksensä olivat arvoltaan noin 450 miljoonaa guldenia (noin 200 miljoonaa euroa). 1980-luvulla hänen organisaationsa arvioitiin takovan nykyrahassa jopa 225 000 euroa päivässä. Lopulta Klaasin bisnekset alkoivat kuitenkin hajota, kun tutkiva toimittaja Bart Middelburg paljasti hänet hollantilaisessa Het Parool -lehdessä. Pian artikkelin julkaisun jälkeen poliisi takavarikoi sen, minkä oli määrä olla Klaasin viimeinen hasislähetys. Hän alkoi käyttää kokaiinia, ja operaatio mureni vähitellen. Vuonna 1991 hänet ammuttiin Amsterdam Hiltonin edustalla toisen järjestäytyneen rikollisryhmän jäsenen toimesta.

Yhdysvaltojen ensimmäinen teloitettu huumepomo

Vuonna 1988 Yhdysvaltain hallitus otti kuolemanrangaistuksen uudelleen käyttöön Anti-Drug Abuse Act -lain myötä. Vuonna 1992 Texasin Brownsvillestä käsin toiminut huumekaupan avainhahmo Juan Raul Garza tuomittiin ensimmäiseksi mieheksi sitten vuoden 1963, jonka Yhdysvaltain liittovaltio teloittaisi. Meksikolaisten siirtotyöläisten poikana Garza rakensi 1980-luvun lopulla ja 1990-luvun alussa poikkeuksellisen tuottoisan huumeverkoston, joka salakuljetti Yhdysvaltoihin tuhansia kiloja kannabista maateitse ja lentokoneilla.

Kun poliisi alkoi pysäyttää hänen lähetyksiään yhä useammin, Garza alkoi epäillä joidenkin omiensa kääntyneen häntä vastaan. Tämä johti lopulta kolmeen murhaan: kaksi Garzan tilaamaa ja hänen kätyriensä tekemää sekä yksi, jonka Garza teki itse. Juuri nämä murhat yhdessä hänen roolinsa kanssa laittoman huumeringin johtajana toivat hänelle kuolemantuomion vuoden 1988 Anti-Drug Abuse Act -lain nojalla. Garza todettiin syylliseksi vuonna 1993, ja vaikka hänen kuolemantuomiotaan vastustettiin osin (väitteillä, että tuomio perustui rotusyrjintään), hänet teloitettiin kuolemantuomiolla tappavalla ruiskeella 19. kesäkuuta 2001.

Kannabikseen liittyvä rikollisuus: kolikon toinen puoli

Kannabista on käytetty lääkinnällisesti, henkisissä yhteyksissä ja jopa teollisuuden raaka-aineena – ja kasvi onkin ollut merkittävä osa ihmiskuntien ja yhteiskuntien kehitystä eri puolilla maailmaa. Silti kannabis on kietoutunut myös monenlaisiin rikoksiin. Tässä artikkelissa valaisemme kieltolain synnyttämän maanalaisen maailman pimeämpää puolta: väkivaltaa ja muita julmuuksia, jotka yhä varjostavat kannabiksen tuotantoa ja kauppaa silloin, kun toiminta tapahtuu sääntelyn ulkopuolella. Mikä olisikaan parempi peruste laillistaa tämä ikivanha kasvi ja siirtää sen viljely, kaupankäynti ja käyttö valvottuihin, laillisiin kehyksiin?

Steven Voser

Steven Voser on itsenäinen kannabisjournalisti, jolla on yli kuuden vuoden kokemus kirjoittamisesta kaikesta kannabikseen liittyvästä: miten sitä kasvatetaan, miten siitä saa parhaan irti sekä millainen on alan nopeasti kasvava liiketoiminta ja sitä ympäröivä hämärä oikeudellinen kenttä.

Lue koko esittely