10 syytä, miksi kaikkien huumeiden tulisi olla laillisia

Olemme tulleet pitkän matkan huumesodan alkuajoista. Nykyään tiedämme, että suuri osa silloisista väitteistä huumeista oli valhetta – pelottelua, jolla haettiin tukea kielloille. Tieteen avulla tätä sitkeää valheiden verkkoa on vähitellen alettu purkaa. Se näkyy jo nyt laajoina huumepolitiikan uudistuksina ympäri maailmaa ja joissakin maissa myös kannabiksen laillistamisena. YK valmistautuu arvioimaan uudelleen vanhentunutta huumausainelainsäädäntöään, ja tutkijat haastavat kaikkialla käsityksiämme riippuvuudesta, haitoista ja siitä, miten huumeita käyttäviä ihmisiä tulisi kohdella.

Yksi huumesodan aiheuttamiin haittoihin ehdotettu ratkaisu – joidenkin mielestä radikaali – on kaikkien huumeiden laillistaminen. Ja tarkoitamme todella KAIKKIA.

Ennen kuin osa teistä räjähtää ja toteaa tämän olevan maailman huonoin idea, vilkaise seuraavat kohdat ja yritä pitää mieli avoimena. Ajatuksen taustalla on paljon vahvaa perustelua, ja sitä tukevat myös monet tunnetut nimet. Vaikka et olisi samaa mieltä, seuraavat 10 kohtaa on tarkoitettu keinoksi osallistua laillistamiskeskusteluun – ja avuksi niille, jotka haluavat ymmärtää aihetta syvemmin.

10. SÄÄSTÄISIMME MILJARDEJA EUROJA

Arvioiden mukaan epäonnistuvan huumesodan (War on Drugs) maailmanlaajuinen toimeenpanon hinta on noin 100 miljardia dollaria vuodessa. Se on valtava summa – ja se voitaisiin käyttää yhteiskunnassa paljon järkevämmin. Kuvittele, mitä tuolla rahalla saataisiin aikaan, jos se ohjattaisiin koulutukseen tai terveydenhuoltoon. Riittää, että katsoo Portugalia, jossa kaikki huumeet on dekriminalisoitu. Siellä aiemmin kiellon valvontaan käytetty raha suunnattiin sen sijaan koulutukseen, hoitoon, kuntoutukseen ja käyttäjien uudelleenintegrointiin yhteiskuntaan. Lopputulos? Ongelmakäyttö, huumekuolemat, rikollisuus ja lähes kaikki siihen liitetyt haitat ovat vähentyneet selvästi. Malli on ollut niin onnistunut, että hyvin harva missään yhteiskunnan osassa haluaa palata entiseen. Kaikkien huumeiden laillistaminen lopettaisi huumesodan ja estäisi miljardien valumisen hukkaan.

9. Valtaosa poliisin resursseista vapautuisi

Rahan säästäminen johdattaa seuraavaan pointtiin. Poliisin budjettia ja työaikaa voitaisiin vapauttaa ja kohdentaa uudelleen vakavan rikollisuuden torjuntaan – asia, jota monet poliisit ja kansalaiset ovat pitkään toivoneet. Nykytilanteessa poliisi käyttää ympäri maailmaa valtaosan resursseistaan huumeiden käyttäjien ja pienten katukauppiaiden jahtaamiseen. Jos huumeet olisivat laillisia, tämä resurssisyöppö ei olisi enää ongelma.

8. OIKEUSJÄRJESTELMÄSTÄ TULISI PALJON TEHOKKAAMPI

Lisäksi nykyinen huumeiden käyttäjien pidätysten korkea määrä saa tuomioistuimet ympäri maailmaa ruuhkautumaan – ja se vie sekä aikaa että rahaa. Näin ei enää olisi.

7. PIMEÄT MARKKINAT LAMAUTUISIVAT

Voitko kuvitella, millainen musta pörssi olisi maailmassa, jossa huumeita voisi ostaa ja käyttää turvallisesti ja laillisesti? Se menettäisi valtavasti vaikutusvaltaansa. Totta kai sitä olisi yhä olemassa – niin kauan kuin jokin on laitonta myytäväksi, löytyy myös joku, joka sitä myy. Mutta huumeet eivät enää olisi heidän päätuotteitaan.

Tämän vaikutuksia on nähty osittain Yhdysvalloissa. Vaikka vain osa osavaltioista on laillistanut kannabiksen viihdekäytön, Meksikon kartellit (Yhdysvaltoihin salakuljetetun kannabiksen tärkein lähde) ovat kärsineet tulovirtaansa merkittävän iskun*.

*Lähde: Marijuana Legalization: What Everyone Needs to Know, J. Caulkins, A. Hawkins, B. Kilmer ja M. Kleiman.

6. Huumeista tulee paljon turvallisempia

Kiistatta vaarallisinta laittomien huumeiden käytössä on se, ettet voi oikeasti tietää, mitä olet ottamassa. Aineita voidaan jatkaa millä tahansa, ja ne voivat aiheuttaa monenlaista haittaa elimistölle. Riittää, kun katsoo ekstaasia: nykyään tabletteihin sekoitetaan usein tiilipölyä, amfetamiinia, rotanmyrkkyä, liitua ja kaikenlaisia muita täyteaineita – ainoana tavoitteena kasvattaa diilerin katetta. Säännellyissä myyntipisteissä vaadittaisiin tiukat puhtausstandardit, ja samalla varmistettaisiin, että käyttäjät saavat asiallista tietoa turvallisemmasta käytöstä.

Vasta-argumentti on, että tämä voisi lisätä riippuvuutta ja yliannostuksia. On kuitenkin mahdollista, että koko tapamme ymmärtää riippuvuutta on puutteellinen – ja tästä käydään vilkasta tieteellistä keskustelua. Vahva näyttö viittaa siihen, että riippuvuus liittyy usein enemmän elämän olosuhteisiin kuin itse aineeseen, ja kattava valistus vähentäisi riskejä merkittävästi. Esimerkiksi Portugalissa – jossa esimerkiksi heroiini ei ole laillista, mutta se on dekriminalisoitu – riippuvuus ja yliannostukset eivät ole lisääntyneet. Päinvastoin: tuen ja koulutuksen ansiosta luvut ovat laskeneet lähes 50 %. Tämä on olennaista, sillä se osoittaa, että kun hallussapidosta ja käytöstä ei seuraa rikosoikeudellisia rangaistuksia, riippuvuus ja kuolemat eivät kasva – vaan vähenevät.

5. Se pysäyttää kansalaisvapauksien rapautumisen

Tämä on enemmänkin käsitteellinen ja filosofinen kysymys: millä oikeudella valtio kertoo meille, mitä saamme ja emme saa käyttää? Toki, jos jokin tekee sinusta uhan valtiolle, yhteiskunnalle tai perheellesi, on sen rajoittaminen perusteltua. Mutta jos päihteitä käytetään turvallisesti ja ilman haittaa, niin ettei se vaikuta kielteisesti ympärillä oleviin, miksi niiden käyttö pitäisi kieltää? Monia aineita voidaan käyttää – ja käytetään – vastuullisesti kaikissa yhteiskuntaluokissa, niin laittomia kuin laillisiakin. Yhteiskunnasta löytyy monenlaisia ihmisiä lääkäreistä kadunlakaisijoihin, jotka käyttävät kokaiinia ja jopa heroiinia ja pystyvät silti toimimaan täysin normaalisti. Miksi ne ovat laittomia, kun taas esimerkiksi alkoholi ja nikotiini eivät ole?

Hyvä esimerkki on Vietnamin sota. Yli 20 % taisteluihin lähetetyistä yhdysvaltalaisista sotilaista käytti heroiinia säännöllisesti, mutta palattuaan Yhdysvaltoihin 95 % sopeutui takaisin arkeen ilman riippuvuuden merkkejä tai hoidon tarvetta. Miksi? Koska riippuvuus on paljon monimutkaisempi ilmiö kuin usein ajatellaan – eikä oletus siitä, että käyttö automaattisesti johtaa riippuvuuteen, saisi olla esteenä vapaudelle ja valinnanmahdollisuuksille.

4. Se vakauttaisi maita, jotka ovat mukana huumeiden vastaisessa sodassa

Meksiko, Lähi-itä ja Etelä-Amerikka. Kaikki ovat Yhdysvaltojen johtaman huumesodan uhreja. Juuri näillä maailman alueilla tuotetaan suuri osa länsimaiden laittomista huumeista. Seurauksena korruptio, väkivalta ja kuolema rehottavat. Sotapäälliköt rahoittavat kapinointiaan huumetuotannolla, ja kartellit rikastuvat muiden kärsimyksellä. Kun näiden aineiden kysyntä saadaan murrettua, myös tuottajien valta heikkenee. Se luo tilaa vakaudelle – ja parantaa siellä asuvien ihmisten elämää.

Jos käytämme taas esimerkkinä Meksikon kartelleja, kannabiksen laillistaminen Yhdysvalloissa on jo liitetty jengirikollisuuteen liittyvien murhien vähenemiseen maassa – ja murhaluvut ovat olleet alimmillaan pitkään aikaan.

3. Se auttaisi ehkäisemään etnistä syrjintää

On hyvin tiedossa, että etnisiin vähemmistöihin kuuluvat joutuvat poliisin pysäyttämiksi ja tarkastamiksi muita useammin. Myös huumausainerikoksista pidätettyjen vankiväestö koostuu suhteettoman suurelta osin etnisistä vähemmistöistä. Isossa-Britanniassa tuore raportti osoitti, että vaikka valkoiset käyttävät huumeita lähes kaksinkertaisesti mustiin verrattuna, mustat olivat kuusi kertaa todennäköisemmin pysäytyksen ja etsinnän kohteena. Sama ilmiö näkyy ympäri maailmaa. Kun huumeet poistetaan rikosoikeudellisen sääntelyn piiristä, tämä epäoikeudenmukaisuus voidaan katkaista – ja samalla vähentää rakenteellista rasismia, joka läpäisee yhteiskuntamme.

2. KIELTOLAKI EI TOIMI

Jos tutkimus, data ja kentältä saatu kokemus ovat opettaneet meille jotain, niin sen, ettei nykyinen kieltolakiin perustuva malli toimi. Se tekee tavallisista ihmisistä rikollisia vain siksi, että he käyttävät päihteitä.

Ajatuksena on, että vankeuden uhka hillitsisi käyttöä, mutta niin ei käy. Nyt useammat ihmiset kuin koskaan käyttävät aineita, jotka maailman hallitukset ovat leimanneet laittomiksi. Sen sijaan, että käyttäjiä suojeltaisiin haitoilta ja syrjäytymiseltä, kiinni jääneet passitetaan vankilaan ja heille jää rikosrekisterimerkintä. Se tekee laillisen työn löytämisestä ja yhteisöön palaamisesta lähes mahdotonta ja käynnistää alamäen, joka aiheuttaa yhteiskunnalle enemmän vahinkoa kuin hyötyä.

Syydämme miljardeja menetelmään, joka epäonnistuu kerta toisensa jälkeen ja on yhtä joustamaton kuin silloin, kun se aikoinaan kehitettiin.

1. Se pelastaa tuhansia ihmishenkiä

Huumeiden kieltolaki vie enemmän ihmishenkiä kuin se pelastaa. Itse asiassa reseptilääkkeet aiheuttavat enemmän kuolemia kuin laittomat aineet. Laillinen päihdemarkkina mahdollistaa valistuksen ja laadunvalvonnan: aineiden puhtaus voidaan varmistaa, mikä vähentää yliannostuksia, myrkytyksiä ja riippuvuuden riskiä. Samalla laillistaminen leikkaa järjestäytyneen rikollisuuden tulovirtoja, heikentää kartellien ja sotapäälliköiden valtaa ja vähentää väkivaltaa, murhia ja korruptiota, jotka nyt maksavat satojatuhansia henkiä. Lisäksi laillinen markkina avaa ovia tutkimukselle ja lääkinnällisille sovelluksille, jolloin potilaille syntyy uusia hoitovaihtoehtoja. Eikö jo tämä yksinään riitä perusteeksi? Pelastettavissa olevien ihmishenkien määrä on valtava – ja lopulta juuri se on kaikkein tärkeintä.

Emme kuvittele, että kaikkien huumeiden laillistaminen olisi helppoa tai ettei siihen liittyisi omia ongelmiaan. Emmekä myöskään kuvittele sen tapahtuvan aivan pian – jos koskaan. Mutta tarkastelemalla puolesta puhuvia tosiasioita voimme vauhdittaa keskustelua. Ja jos tuo keskustelu saa aikaan edes pienen muutoksen parempaan, oli kyse sitten valtion politiikasta tai siitä, miten yksittäinen ihminen suhtautuu tuntemaansa käyttäjään, se on ollut vaivan arvoista.

Steven Voser

Steven Voser on itsenäinen kannabisjournalisti, jolla on yli kuuden vuoden kokemus kirjoittamisesta kaikesta kannabikseen liittyvästä: miten sitä kasvatetaan, miten siitä saa parhaan irti sekä millainen on alan nopeasti kasvava liiketoiminta ja sitä ympäröivä hämärä oikeudellinen kenttä.

Lue koko esittely