Haastattelu NeuroSightin kanssa

Zamnesia Talks -podcastin uusimmassa jaksossa juttelimme NeuroSight-järjestön Ardan ja Ivanin kanssa. NeuroSight on huumehaittoja vähentävään työhön keskittyvä kansalaisjärjestö. Koko jakso on upotettuna alle, ja se löytyy myös Spotifysta.

Alla oleva artikkeli on lyhyt kooste keskustelun tärkeimmistä nostoista.

Mikä NeuroSight on?

NeuroSight on huumeidenkäyttöön keskittyvä kansalaisjärjestö, jonka perustajien mukaan se ”auttaa organisaatioita navigoimaan haittojen vähentämisessä politiikan, tutkimuksen ja koulutuksen avulla”. Organisaation muodostaa kolme henkilöä:

• Arda Ozcubukcu: Politiikkatutkija, jolla on neurotieteen tausta. Ozcubukcu toimii myös viestintäassistenttina Clerkenwell Healthissa sekä liiketoiminnan kehityksestä vastaavana johtajana Drugs and Me -organisaatiossa (NeuroSightin sisarorganisaatio).
• Ivan Ezquerra-Romano: Neurotieteen ja kasvatustieteen tutkija, joka kehittää parhaillaan tekoälymallia tarjoamaan välitöntä apua huumeisiin liittyviin kysymyksiin. Hän on Drugs and Me -organisaation toinen perustaja ja johtohahmo.
• Paul North: Kriminologi ja riippuvuusasiantuntija sekä Voltefacen johtaja. Volteface on johtavia huumepolitiikan uudistamista ajavia vaikuttamisjärjestöjä.

Mitä NeuroSight tekee?

NeuroSight haluaa antaa organisaatioille tarvittavan tiedon ja käytännön työkalut sekä vähentää huumeiden käytöstä aiheutuvia haittoja. Yhtenä esimerkkinä he neuvovat yliopistoja, jotta ne ymmärtäisivät paremmin, miten huumeiden käyttöön kannattaa puuttua ja miten sitä voidaan hallita. Heidän omien sanojensa mukaan tavoitteena on, että “organisaatiot muuttavat huumepolitiikkansa ‘nollatoleranssista’ ‘haittojen vähentämiseen’”.

Pitäisikö huumelainsäädäntöä höllentää?

On melko selvää, että huumelainsäädäntöä pitäisi päivittää ja lieventää. Se ei välttämättä tarkoita, että kaikki aineet pitäisi dekriminalisoida, vaan että huomattavasti paremmin tietoon ja ymmärrykseen nojaava huumepolitiikka voisi vaikuttaa merkittävästi sekä haittojen vähentämiseen että ihmisten hyvinvointiin.

Yksi nykyisen lainsäädännön keskeinen ongelma on, että se niputtaa aineet karkeisiin luokkiin, jotka kertovat itse aineista yllättävän vähän. Esimerkiksi psilokybiini (taikasienet) on Isossa-Britanniassa luokiteltu luokkaan Schedule 1, samaan kategoriaan heroiinin ja crack-kokaiinin kanssa. Tämä siitä huolimatta, että psilokybiinillä arvioidaan olevan terapeuttista potentiaalia ja sen turvallisuusprofiili vaikuttaa monilla mittareilla erittäin hyvältä. Tämä on vain yksi esimerkki siitä, kuinka irti todellisuudesta huumepolitiikka voi olla.

Ja vaikka huumepolitiikka joskus näyttäisikin heijastelevan aineen aiheuttamia riskejä, herää silti vakavia kysymyksiä siitä, vähentääkö valtaosassa maailmaa käytössä oleva rankaiseva lainsäädäntö haittoja lainkaan. Paljon näyttöä viittaa siihen, että tiukka kriminalisointi saa ihmiset käyttämään aineita vaarallisemmin, pelkäämään avun hakemista ja että rikosoikeudelliset seuraamukset voivat sysätä ihmisen tuhoisaan riippuvuuden ja rikollisuuden kierteeseen.

Mitä vaikutuksia lieventyneellä huumelainsäädännöllä olisi?

Tämän perusteella vaikuttaa todennäköiseltä, että jos jokin hallitus haluaa aidosti puuttua huumeiden väärinkäytön seurauksiin, ensimmäinen askel olisi myötätuntoisempi ja ymmärtäväisempi huumelainsäädäntö—ei pelkkä halu näyttää ”kovalta rikollisuutta vastaan”.

Ennen kaikkea lievempi huumelainsäädäntö hyödyttäisi käyttäjiä: sekä niitä, jotka käyttävät päihteitä vastuullisesti, että niitä, jotka käyttävät niitä väärin ja kärsivät päihdehäiriöistä.

Lisäksi se, kuinka pitkälle lainsäädäntöä kevennettäisiin ja laillistettaisiinko joitakin aineita, voisi synnyttää kokonaan uusia toimialoja, jotka loisivat työpaikkoja ja toisivat verotuloja. Yhdysvallat on tästä selkeä esimerkki: kun aine siirtyy laittomasta lailliseksi—kuten kannabis—aiemmin varjoissa toiminut ala voi nopeasti alkaa tukea taloutta.

Ja silloinkin, kun aineet vain dekriminalisoidaan, huumerikollisuuden synkempiä puolia on helpompi hillitä. Esimerkiksi jos ihmiset saavat kasvattaa kannabista itse, heidän ei tarvitse turvautua rikollisjengeihin, jotka tuottavat satoa, vaan he voivat hankkia sitä ilman, että siitä aiheutuu haittaa muille.

Perusteet lievemmälle huumelainsäädännölle ovat vahvat!

Mikä on paras tapa vähentää haittoja huumeita käytettäessä?

Tieto. Riittävä ymmärrys ja hyvä päihdekasvatus ovat haittojen vähentämisen perusta. Tämä pätee usealla eri tasolla.

Ensinnäkin käyttäjä on huomattavasti turvassa, kun hän tietää mitä on ottamassa, millaisia vaikutuksia aineella oikeasti on, miten eri aineet voivat vaikuttaa toisiinsa ja millä tavoin ainetta käytetään mahdollisimman turvallisesti. Yksilön tasolla juuri tieto ja oivallus ovat ratkaisevia.

Internetin yleistymisen myötä käyttäjät ovat pitkälti kouluttaneet itseään foorumeilla, jotka ovat sekä myötätuntoisia että hyvin perillä asioista. Vaikka nämä yhteisöt ovat monella tapaa onnistuneet, on harmillista, että koulut ja viranomaiset epäonnistuvat yhä tarjoamaan mitään aidosti hyödyllistä huumeisiin liittyvää opetusta.

Tästä päästään toiseen tasoon: instituutioihin. Koulut, yliopistot, työpaikat ja muut organisaatiot voivat vähentää päihteisiin liittyviä haittoja, jos niissä työskentelevillä on riittävä osaaminen. Se ei välttämättä tarkoita syvällistä tietopankkia siitä, miten aineet toimivat, vaan kykyä tunnistaa päihteiden ongelmakäytön merkit ja luoda näihin tilanteisiin myötätuntoinen, tukea tarjoava ilmapiiri – tuomitsevan tai moraalisoivan asenteen sijaan.

Lopuksi: mitä enemmän tietoa meillä on yhteiskunnallisella ja globaalilla tasolla, sitä paremmin pystymme ehkäisemään huumehaittoja. Esimerkiksi monien aineiden laittomuus tekee kunnollisen kliinisen tutkimuksen tekemisestä vaikeaa, mikä hidastaa niiden vaikutusten ja käyttötapojen ymmärtämistä. Tämän seurauksena emme ainoastaan tiedä liian vähän siitä, miten aineita voisi käyttää hyödyllisesti, vaan monissa tapauksissa meiltä puuttuu myös olennaista tietoa siitä, miten ne toimivat ja millä tavoin ne voivat – tai eivät välttämättä – aiheuttaa haittaa.

Päihdetutkimuksista puuttuva data

Hyvä esimerkki tästä on se, että tiedämme yllättävän vähän siitä, miten eri päihteet vaikuttavat eri ihmisiin elämän eri vaiheissa. Usein puhe typistyy malliin “x tekee y:n”, mutta tällainen ajattelu on vielä hyvin keskeneräinen.

Uusi näyttö viittaa esimerkiksi siihen, että tietyt aineet voivat vaikuttaa naisiin eri tavoin riippuen siitä, missä vaiheessa kuukautiskiertoa he ovat. Taustalla arvellaan olevan hormonitasojen vaihtelu, joka voi muuttaa sitä, miten aineen vaikutukset ilmenevät. Juuri tällaisten tekijöiden ymmärtäminen on olennaista, jos haluamme muodostaa realistisen ja kehittyneen käsityksen siitä, miltä turvallinen päihteiden käyttö näyttää.

Entä jos kävisi ilmi, että jotkin aineet olisivat naisille suhteellisen turvallisia kierron tietyissä vaiheissa, mutta selvästi riskialttiimpia toisissa? Tällainen tieto lisäisi yksilöiden mahdollisuuksia tehdä parempia päätöksiä ja hallita omaa käyttöään — ja voisi lopulta vähentää ehkäistävissä olevia kuolemia.

Psykedeelien lupaus lääketieteessä

Tähän mennessä on jo yleisesti tiedossa, että psykedeelit voivat olla erittäin lupaavia mielenterveyden häiriöiden hoidossa ja oireiden hallinnassa. PTSD:stä masennukseen ja ahdistukseen – vaikuttaa siltä, että psykedeelit ja ketamiini saattavat tarjota vaihtoehtoja, joihin nykyiset hoidot eivät yllä.

Vaikka onkin todennäköistä, että psykedeelit tuovat mukanaan uusia ja tehokkaita hoitomuotoja, etenemisen on syytä olla maltillista – pelkkä innostus ei saa viedä mukanaan. Ketamiini on esimerkiksi erittäin suosittu ”psykedeelinen” lääke, ja sitä käytetään jo useissa maissa masennuksen hoitoon. On kuitenkin tärkeää muistaa, ettemme vieläkään tiedä tarkasti, millä mekanismilla se tuottaa vaikutuksensa, ja toisaalta tiedämme, että ketamiini voi aiheuttaa riippuvuutta ja olla haitallinen.

Tämä osoittaa, että vaikka ihmiset alkavatkin ymmärtää joidenkin aineiden mahdollisuuksia aiempaa laajemmin, ei kannata automaattisesti olettaa, että kaikki muutokset ovat pelkästään myönteisiä.

NeuroSight: Uusi tapa katsoa lääkkeitä

NeuroSight on inspiroiva organisaatio, jonka vetovastuussa on ihmisiä, jotka suhtautuvat työhönsä aidolla intohimolla ja myötätunnolla. Heidän tavoitteenaan on yhteiskunta, jossa yksilöt, organisaatiot ja päättäjät pystyvät suhtautumaan päihteiden käyttöön paremmin informoidusti ja fiksummalla otteella — niin että haitat vähenevät ja tilaa jää myös turvallisemmalle nautinnolle.

Jos tämä herätti kiinnostuksesi, kuuntele koko jakso ja käy tutustumassa myös NeuroSightin sivustoon.

Max Sargent

Max on kirjoittanut yli vuosikymmenen ajan ja siirtynyt viime vuosina kannabis- ja psykedeeliaiheiseen journalismiin. Hän on kirjoittanut muun muassa Zamnesialle, Royal Queen Seedsille, Cannaconnectionille, Gorilla-siemenille, MushMagicille ja muille, ja hänellä on kokemusta alan monipuolisista osa-alueista.

Lue koko esittely