Genetiikan vaikutus siihen, kuinka pilveen tulet

Tuntuuko jo? Tämä klassikkokysymys on yllättävän paljon monimutkaisempi kuin äkkiseltään luulisi.

Kannabis vaikuttaa meihin monella eri tavalla. Se voi auttaa rentoutumaan, kohottaa mielialaa ja jopa lievittää kroonisen sairauden oireita. Suhteemme kannabikseen on yhtä yksilöllinen kuin me itsekin: kaksi ihmistä voi polttaa samaa lajiketta ja silti kokea vaikutukset täysin eri tavoin. Mutta mistä se johtuu?

Siihen, kuinka voimakkaaksi olo nousee, vaikuttaa kokonainen joukko tekijöitä. Viimeaikaiset tutkimukset viittaavat siihen, että monien taustalla voi olla myös perimä.

Yleiset tekijät, jotka vaikuttavat vaikutuksen voimakkuuteen

Aloitetaan ensin perusteista ja siirrytään sitten edistyneempiin juttuihin. Mietitkö, miksi kaverisi meni eilen ihan pilveen ja sinä tuskin tunsit mitään? Syynä voi olla yksi – tai useampi – näistä tavallisista tekijöistä.

Toleranssi

Ah, toleranssi. Se on kuin rasittava varjo, joka ei jätä rauhaan ja odottaa tilaisuutta pilata olosi. Jos poltat usein, huokaiset todennäköisesti jo valmiiksi. Jos aihe on sinulle vielä hämärä, selvennetään tämä klassinen pulma.

Kun käytät kannabista säännöllisesti, keho alkaa tavallaan ”tottua” siihen. Pian huomaat tarvitsevasi yhä enemmän saadaksesi saman vaikutuksen. Kannabiksen kohdalla tämä on lähinnä hankalaa, ei vaarallista.

Jos huomaat toleranssin nousevan, tauko voi olla paikallaan. Tutkimukset viittaavat siihen, että jo muutaman päivän breikki jatkuvasta käytöstä voi auttaa laskemaan toleranssia.

Myös muut tekijät voivat vaikuttaa oloosi ja koko kannabiskokemukseen. Jos yrität selvittää, miksi fiilis on jotenkin outo (tai vaikutus jää kokonaan puuttumaan), kysy itseltäsi ainakin nämä:

Oletko syönyt äskettäin?

Jos olet pilvessä, mutta et ole syönyt koko päivänä, olo voi muuttua helposti huimaavaksi ja levottomaksi. Tämä korostuu etenkin silloin, jos käytät syötäviä.

Sillä, milloin olet viimeksi syönyt, on vaikutusta siihen, miten kehosi imeyttää THC:tä ja CBD:tä. Tutkimus osoittaa, että annostelu tyhjään vatsaan voi saada vaikutukset tuntumaan nopeammin, mutta lopputuloksena on usein lyhyempi, miedompi ja epävakaampi pilvi.

Epämiellyttävien sivuvaikutusten minimoimiseksi noudata tätä klassista neuvoa: ota ruoan kanssa. Ja ei, emme tarkoita sitä “brownie”-osaa pilvibrownieista.

MITÄ MUUTA OLET OTTANUT?

Aineiden sekoittamiseen liittyy riskejä, eikä se ole mitään, mitä suosittelemme. Tämä koskee sekä resepti- ja itsehoitolääkkeitä että alkoholia ja muita päihteitä. Silti kannabiksen käyttäminen omien lääkkeiden ohella ei ole automaattisesti huono idea. Varmista vain, että tunnet turvallisuusasiat ja mahdolliset yhteisvaikutukset. Apteekkihenkilökunta on tässä usein erinomainen tietolähde.

Ollaan rehellisiä: olemme kaikki aikuisia, ja se, mitä laitat kehoosi, on sinun päätöksesi. Mutta jos pilvesi tuntuu jotenkin oudolta tai "väärältä", mieti myös, mitä muuta olet nauttinut – se voi vaikuttaa yllättävän paljon.

Oletko stressaantunut?

Jos stressi on viime aikoina ollut tapissa, kannabis voi auttaa rentoutumaan ja rauhoittamaan ahdistusta. Käytä sitä silti harkiten – vaikutus voi kääntyä myös itseään vastaan.

Yleinen stressitasosi ratkaisee paljon: olo voi muuttua levottomaksi ja jopa paranoidiseksi. Siksi, jos pomo hengittää niskaan tai testaat uutta lajiketta, voi olla fiksua ottaa rauhallisemmin – ainakin siihen asti, että tiedät, miten se sinuun vaikuttaa.

Jos huomaat säikähtäväsi usein, kyse ei välttämättä ole pelkästä stressistä. Taustalla voi olla jopa DNA. Tutkijat Isossa-Britanniassa ovat tunnistaneet geenejä, jotka voivat lisätä alttiutta kannabiksen aiheuttamille näköhavaintojen vääristymille, vainoharhaisuudelle ja jopa psykoosille.

Mikä johdattaa meidät...

DNA:n hiljattain löydetty rooli

Ihmiskeho on upea ja äärimmäisen monimutkainen kokonaisuus. Silmien väristä ja makumieltymyksistä aina siihen, kuinka herkästi (tai toisaalta vastustuskykyisesti) suhtaudumme eri sairauksiin, DNA piirtää meille jokaiselle oman, yksilöllisen geneettisen profiilin.

Sama pätee myös päihtymykseen: se, millaisena koemme kannabiksen vaikutuksen, on osin näiden biologisten rakennuspalikoiden ohjaamaa. Uusimmat tutkimukset viittaavat siihen, että geenimme voivat vaikuttaa merkittävästi siihen, miten kannabis meihin tehoaa — ja erot voivat olla yhtä suuria kuin me itsekin.

DNA ja endokannabinoidijärjestelmä

Kannabis vaikuttaa elimistöön ennen kaikkea endokannabinoidijärjestelmän kautta. Järjestelmä muodostuu kahdesta perusosasta: endokannabinoideiksi kutsutuista hermovälittäjäaineista sekä reseptoreista, joihin ne sitoutuvat.

Näitä reseptoreita on soluissa ympäri kehoa, minkä vuoksi kannabis voi vaikuttaa moniin biologisiin toimintoihin eri tavoin. Kannabiksen kasviperäiset kannabinoidit (kuten THC ja CBD) kiinnittyvät näihin reseptoreihin ja jäljittelevät elimistön itse tuottamia endokannabinoideja.

CB1- ja CB2-reseptorit ovat endokannabinoidijärjestelmän keskeinen kaksikko. THC aktivoi pääasiassa CB1-reseptoreita, mikä aiheuttaa päihtymisen tunteen. Sama vaikutus voi myös lisätä ruokahalua, lievittää kipua ja helpottaa pahoinvointia. CBD taas vaikuttaa epäsuoremmin ja sitä tutkitaan esimerkiksi ahdistuksen, tiettyjen epilepsiamuotojen sekä autoimmuunisairauksien yhteydessä.

Miten tämä sitten liittyy DNA:han?

CB1- JA CB2-VAIHTELUT

Reseptorikohdat, joista olemme puhuneet, ovat käytännössä proteiineja, joita genomimme koodaa. Kuten silmien värissäkin, pienet muutokset tässä koodissa voivat johtaa erilaiseen lopputulokseen. DNA:n vaihtelu voi tuottaa proteiineja, jotka toimivat hieman eri tavoin.

Tähän mennessä tutkijat ovat tunnistaneet ihmisellä 15 varianttia CB1-reseptoriproteiinissa ja 7 mutaatiota CB2-reseptorissa. Osa näistä eroista voi vaikuttaa siihen, kuinka herkkä olet THC:lle ja muille kannabiksen yhdisteille. FAAH on toinen keskeinen entsyymi, joka pilkkoo endokannabinoidimolekyylejä. Ihmisen FAAH-geenissä on havaittu 11 mutaatiota, jotka voivat vaikuttaa siihen, miten elimistösi käsittelee kannabista.

Toisin sanoen: jos olet se tyyppi, jolle nousee lähes aina ihan liian kovat pilvet, älä nolostu. Joskus se on yksinkertaisesti kirjoitettu DNA:han!

Maksassa esiintyvät mutaatiot

Maksa käsittelee valtavan määrän elimistöön päätyviä yhdisteitä – myös kannabista. Tämä korostuu erityisesti silloin, kun kannabista nautitaan suun kautta. Jos siis pidät syötävistä, tämä kannattaa ottaa huomioon.

THC:n metaboloitumisesta vastaavat maksassa tietyt avainentsyymit. Näiden entsyymien “ohjeet” löytyvät geenistä, josta tunnetaan yli 50 eri muunnosta – se on nimeltään CYP2C9. Ei, kyse ei ole uusimman Star Wars -elokuvan droidista. Kyllä, oman muunnoksesi voi selvittää kotona tehtävällä geenitestillä!

Jos sinulla on CYP2C9*3-variantti, joka on yleinen eurooppalaistaustaisilla, saatat metaboloida THC:tä tavallista hitaammin. Se voi tarkoittaa korkeampia pitoisuuksia ja pidempään kestävää vaikutusta – eli kannabis voi “nousta” vahvemmin ja kestää kauemmin, etenkin syötävinä. Eräässä tutkimuksessa tätä tarkasteltiin tarkemmin. Tutkijat havaitsivat, että osallistujilla, joilla oli kaksi kopiota tästä variantista, THC-tasot olivat kolminkertaiset verrattuna niihin, joilla mutaatiota ei ollut.

Muita geenejä pakassa

Kannabiksen kohdalla ihmisen perimän lukemattomat erot voivat vaikuttaa siihen, millainen olo meille tulee ja kuinka voimakkaasti vaikutus tuntuu. Vaikka havainnot ovat kiehtovia, tutkimus on yhä kesken. Opettelemme edelleen ymmärtämään, mitä nämä uudet löydökset todella merkitsevät. Ehkä jonain päivänä pelkkä poskesta otettava vanupuikkonäyte antaa sinulle kattavan, kannabikseen liittyvän geneettisen profiilin — mutta emme ole vielä siellä.

Yksi asia on silti selvä: olemme kaikki erilaisia. Kannabis vaikuttaa kehoihimme yksilöllisesti ja monimutkaisin tavoin. Hyvä puoli on se, että mitä enemmän opimme, sitä paremmat eväät meillä on tehdä itsellemme sopivia valintoja. Tieteellinen tutkimus voi olla erinomainen työkalu ymmärryksen lisäämiseen, ja yhdessä omien kokemusten kanssa se auttaa käyttämään kannabista tavalla, joka toimii parhaiten juuri sinulle.

Sillä välin muistetaan olla armollisia. Myötätunto ja tiedon jakaminen ovat olennainen osa pilviveikkojen kirjoittamatonta sääntökoodia. Jos kaveri panikoi sillä aikaa kun sinä olet ihan zenissä, yritä olla pyörittelemättä silmiäsi. Voit vaikka todeta: se voi olla geneettistä!

Steven Voser

Steven Voser on itsenäinen kannabisjournalisti, jolla on yli kuuden vuoden kokemus kirjoittamisesta kaikesta kannabikseen liittyvästä: miten sitä kasvatetaan, miten siitä saa parhaan irti sekä millainen on alan nopeasti kasvava liiketoiminta ja sitä ympäröivä hämärä oikeudellinen kenttä.

Lue koko esittely