Mitä eroa on delta-8-, delta-9- ja delta-10-THC:llä?

Aikanaan ”THC” eli delta-9-tetrahydrokannabinoli oli käytännössä ainoa kannabinoidi, josta kannabiksen käyttäjät olivat kiinnostuneita — vaikka kasvista on tähän mennessä tunnistettu jo yli 100 erilaista kannabinoidia. Siitä huolimatta useimpia kannabinoideja ei ole vielä tutkittu läheskään yhtä perusteellisesti kuin THC:tä.

Kun ymmärryksemme kasvista on alkanut syventyä, on samalla käynyt selväksi, ettei delta-9 ole kannabiksen ainoa psykoaktiivinen kannabinoidi.

Itse asiassa (tämänhetkisen tiedon mukaan) kasvi pystyy tuottamaan kolme keskeistä THC-yhdistettä: delta-8-THC:tä, delta-9-THC:tä ja delta-10-THC:tä. Mutta miten ne eroavat toisistaan, ja millaisia vaikutuksia ne aiheuttavat? Sukelletaan aiheeseen ja katsotaan, mitä näistä yhdisteistä toistaiseksi tiedetään.

Delta-8-, delta-9- ja delta-10-THC:n vertailu

Vaikka yhdisteet muistuttavat monella tapaa toisiaan, jokaisella näistä kolmesta on omat erityispiirteensä. Tässä tiivis katsaus:

• Delta-8-THC on delta-9-tetrahydrokannabinolin isomeeri. Se on delta-9:ää miedommin psykoaktiivinen, vaikka vaikutusprofiili on monilta osin samankaltainen. Se sitoutuu samoihin kannabinoidireseptoreihin kehossa ja aivoissa ja voi aiheuttaa päihtymystä, nostaa sykettä, lisätä euforiaa ja edistää rauhallista oloa. Käytännössä sitä voi pitää delta-9:n vähemmän voimakkaana "serkkuna".

• Delta-9-THC on marihuanan tärkein psykoaktiivinen yhdiste. Se on myös yksi vain kolmesta kannabinoidista, jotka on luokiteltu kansainvälisesti. Vuonna 1964 israelilaisen tiedemiehen Raphael Mechoulamin tutkimus johti siihen, että delta-9-THC paitsi tunnistettiin ja nimettiin, myös herätti tutkijoissa ajatuksen kokonaan uuden reseptorijärjestelmän olemassaolosta – endokannabinoidijärjestelmästä (ECS). Vaikka järjestelmän toiminta selvisi kokonaisuudessaan vasta myöhemmin, Mechoulam havaitsi, että poltettuna tetrahydrokannabinoli imeytyy aivoihin ja kiinnittyy reseptoreihin, jotka liittyvät ajatteluun, muistiin, mielihyvään, koordinaatioon ja liikkeeseen.

• Delta-10-THC on (pääosin) synteettinen tetrahydrokannabinolin isomeeri, jota kehitettiin ensimmäisen kerran 1980-luvulla. Sitä on raportoitu vain harvoin kasvin luontaisena yhdisteenä, sillä sitä esiintyy erittäin pieninä määrinä. Sitä syntyy kuitenkin "epäpuhtautena" synteettisen delta-8-THC:n valmistusprosessissa. Delta-10:tä voidaan myös syntetisoida suoraan delta-9:stä. Delta-10-THC:n vaikutuksista on toistaiseksi kirjattu vähän, mutta käyttäjäkokemusten perusteella sen kuvaillaan olevan energisoivampi ja piristävämpi, toisin kuin delta-9:ään usein liitetty raskas rentoutus.

Kemiallinen rakenne

Kun tarkastelemme kunkin yhdisteen kemiallista rakennetta, käy selväksi, miten pieniltä tuntuvat erot voivat muuttaa vaikutuksia merkittävästi:

• Delta-8-THC: Delta-8 on trisyklinen terpenoidi. Vaikka sen kemiallinen kaava on sama kuin delta-9:llä, yksi hiilen kaksoissidoksista sijaitsee eri kohdassa. Siksi se on delta-9:ää vähemmän psykoaktiivinen: delta-8 toimii CB1- ja CB2-reseptoreissa osittaisagonistina ja sitoutuu niihin “serkkuaan” tehottomammin. Sitä voidaan saada kannabiksesta pieninä määrinä, mutta sitä voidaan tuottaa runsaasti myös laboratoriossa altistamalla CBD hapoille ja lämmölle.

• Delta-9-THC: Vaikka kemiallinen kaava on sama kuin delta-8:lla, hieman erilainen molekyylirakenne tekee delta-9:stä etenkin CB1-reseptoreihin voimakkaammin sitoutuvan agonistin, mikä näkyy selkeämmin psykoaktiivisina vaikutuksina. Delta-9-THC on THCA:n dekarboksyloitunut muoto; THCA on kannabinoidihappo, jota esiintyy raaoissa kannabiskasveissa. Delta-9:ää on tutkittu verrattain laajasti sen mahdollisen terapeuttisen potentiaalin vuoksi, ja se on tietyissä tilanteissa hyväksytty lääkekäyttöön. Silti tästä yhdisteestä on edelleen paljon, mitä emme vielä tiedä.

• Delta-10-THC: Delta-8:n tapaan delta-10-THC on delta-9:n isomeeri – eli kaikilla kolmella on sama kemiallinen kaava, mutta eri molekyylien järjestäytyminen. Sen vaikutuksista tiedetään hyvin vähän, eikä delta-10-THC:n turvallisuudesta ole kliinisiä tutkimuksia. Mechoulamin 1980-luvulla kuvaama yhdiste oli aluksi käytännössä hyödytön, koska sen eristäminen edellytti myrkyllisten kemikaalien käyttöä, mikä teki lopputuotteesta turvattoman ihmisille ja eläimille. Se on myös yksi vaikeimmin tavoitettavista kannabinoideista, ja toistaiseksi sitä on hankala uuttaa – ainakaan kaupallisesti kannattavissa määrissä.

Tärkeimmät yhtäläisyydet ja erot

Näiden kolmen THC-tyypin välillä on useita selkeitä yhtäläisyyksiä ja eroja. Ilmeisin yhteinen piirre on, että ne kaikki ovat psykoaktiivisia, mutta vaikutusvoimakkuus vaihtelee melko paljon.

Lisäksi kaikkien kolmen synty edellyttää kemiallista reaktiota. Delta-9:n kohdalla tämä tarkoittaa dekarboksylaatiota (eli kuumentamista): raaka kannabiskasvimateriaali lämmitetään, jotta ei-psykoaktiivinen THCA muuttuu aktivoituneeksi THC:ksi. Delta-8 ja delta-10 taas valmistetaan useimmiten muokkaamalla olemassa olevia kannabinoideja kemiallisesti, kuten CBD:tä.

Tämän lisäksi on havaittu, että delta-8 on noin puolet delta-9:n vahvuudesta. Se vaikuttaa myös olevan delta-9:ää vakaampi, sillä delta-9 voi ajan myötä hajota CBN:ksi. Siksi delta-8:n säilyvyys on yleensä pidempi. Delta-10:n puolestaan kerrotaan tuottavan euforisemman tuntemuksen kuin kaksi muuta.

Delta-9 on näistä kolmesta THC-yhdisteestä ainoa, jota on säännelty laajasti. Kahden muun asema on monin paikoin lainsäädännön harmaalla alueella.

Uutto

Delta-8 ja delta-10 uutetaan CBD:stä, jota saadaan pääasiassa hampusta. Sen jälkeen niiden valmistamiseen käytetään erilaisia kemikaaleja ja prosesseja. Juuri tämä tekee delta-8:sta ja delta-10:stä määritelmällisesti kiistanalaisia. Yhdysvalloissa, koska ne ovat peräisin hampusta, on toistuvasti yritetty väittää, etteivät ne olisi ”huumausaineita”. Tämä kampanja ei ole saanut laajaa hyväksyntää. Sekä lainvalvonnan että kansanterveysviranomaisten näkökulmasta kaikki kolme ovat psykoaktiivisia huumausaineita.

Kuten mainittu, delta-9-THC uutetaan kannabiskasvista THCA-muodossa, ja kuumennettaessa THCA muuttuu THC:ksi.

Vaikutusmekanismi

Kaikki kolme sitoutuvat sekä CB1- että CB2-reseptoreihin, mutta niiden affiniteetti vaihtelee selvästi. Ainakin tähän asti delta-9 näyttää vuorovaikuttavan parhaiten molempien reseptorien kanssa. Vaikka delta-8 ja delta-10 ovat kemialliselta koostumukseltaan ja toimintamekanismiltaan pitkälti delta-9:n kaltaisia, niiden vaikutusten on havaittu olevan selvästi miedompia ja tehossaan heikompia – tutkimuksissa onkin raportoitu delta-8:n ja delta-9:n väliseksi tehosuhteeksi noin 1:2–2:3 (Hollister & Gillespie, 1973).

Vaikutukset

Delta-9 on ylivoimaisesti vahvin THC:n muoto. Matalamman vahvuutensa vuoksi delta-8:aa pidetään usein delta-9:ää miedompana vaihtoehtona, kun taas delta-10:n vaikutusprofiili poikkeaa hieman kahdesta muusta—sitä kuvataan tyypillisesti piristävämmäksi ja euforisemmaksi. Tämän lisäksi tutkimustiedon niukkuus kahdesta kolmesta kannabinoidista tarkoittaa, ettemme vielä tunne delta-8:n ja delta-10:n vaikutuksia kokonaisuudessaan.

Turvallisuus

Psykoaktiivisten aineiden turvallisuudesta käytyä keskustelua ei vieläkään voi ratkaista yksiselitteisesti. Delta-9-THC:n myrkyllisyys on yleisesti ottaen melko alhainen verrattuna moniin muihin päihteisiin, ja se kuuluu maailman käytetyimpiin psykoaktiivisiin aineisiin. Siksi on loogista ajatella, että sama pätee myös delta-9:n kahteen analogiin. Koska sekä delta-8 että delta-10 täytyy kuitenkin eristää kemiallisilla menetelmillä (ei pelkällä lämmöllä), niiden lopulliseen turvallisuuteen vaikuttaa olennaisesti myös se, millaisella prosessilla nämä yhdisteet valmistetaan.

Laillisuus

Delta-9-THC on näistä kolmesta ainoa, jota on missään virallisesti säännelty. Kaksi muuta ovat Yhdysvalloissa viranomaisten seurannassa, mutta toistaiseksi niitä ei varsinaisesti säännellä – ainakaan liittovaltion tasolla, eikä usein edes niissä osavaltioissa, joissa viihdekäyttö on jo laillistettu. Tämän vuoksi osa tuotteista on päätynyt myyntiin lain harmaita alueita hyödyntämällä, vaikka jotkin alueet ovat jo alkaneet puuttua tähän.

Euroopassa kaikki THC:n muodot todennäköisesti luokitellaan ”huumausaineiksi”, mutta tähän mennessä vain delta-9:ää on säännelty erikseen. Yleisesti ottaen delta-8:aa löytyy huomattavasti helpommin (ja se on edullisempaa) kuin delta-10:tä. Markkinan kasvaessa delta-10:tä kuitenkin todennäköisesti tuotetaan yhä enemmän myös teollisessa mittakaavassa.

Minkä tahansa näistä THC-yhdisteistä käyttäminen johtaa lähes varmasti siihen, että et läpäise huumetestiä. Tällä hetkellä ne ovat liittovaltion tasolla laittomia Yhdysvalloissa ja myös Euroopassa – poikkeuksena lääkärin määräämä lääkekannabis.

Delta 8, 9 ja 10: mikä on paras?

Kysymykseen siitä, mikä THC:n muodoista on “paras”, ei tässä vaiheessa voi antaa yksiselitteistä vastausta. Kaikkia kolmea on tutkittu vielä melko vähän, ja lisäksi niiden vaihteleva saatavuus tekee epäselväksi, miten kuluttajat kokevat kunkin vaihtoehdon.

On silti hyödyllistä ymmärtää, että ne voivat tuottaa hieman erilaisia vaikutuksia. Tämä auttaa valitsemaan sellaisen vaihtoehdon, joka vastaa parhaiten toivottua kokemusta. Esimerkiksi energisempää ja vähemmän rentouttavaa fiilistä hakeva saattaa suosia delta-10:tä, kun taas vahvempaa ja raskaampaa päihtymystä etsivä voi päätyä delta-9:ään. Missä ja miten niitä käytetään, on pitkälti henkilökohtainen valinta, jos muut tekijät ovat samat.

Joka tapauksessa, kun opimme lisää jokaisesta THC-versiosta, tätä tietoa voidaan toivottavasti hyödyntää niin, että kannabiksesta tulee entistä helpommin saavutettava ja monipuolisempi.

Zamnesia

Zamnesia on lähes toisesta maailmasta oleva asiantuntija kaikessa, mikä liittyy kannabikseen ja psykedeelisiin aineisiin. Kun tämä erikoisosaaminen yhdistetään tuntikausien huolelliseen taustatyöhön, Zamnesia tuottaa laadukasta sisältöä ympäri vuorokauden. Heidän ainutlaatuisen otteensa ansiosta voimme ylpeinä sanoa, että Zamnesia on luotettava “korva maassa” -lähteemme kaikkeen, mikä koskee tajuntaan vaikuttavia aineita.

Lue koko esittely