Kannabis solutasolla

Kannabis solutasolla

Steven Voser
Steven Voser

Kannabiksen kasvatus voi muuttua nopeasti kiinnostavasta harrastuksesta syvällisen kasvitieteellisen tiedon jahtaamiseksi. Kun selaat hetken biologiankirjaa, huomaat pian, että kasvit ovat monimutkaisia, eläviä organismeja. Perusymmärrys siitä, miten kasvit toimivat solutasolla, auttaa sinua tulkitsemaan kasvin viestejä ja vastaamaan sen tarpeisiin.

Hyödynnä alla olevaa opasta syventääksesi käsitystäsi kasvien fysiologiasta – se kannattaa. Seuraavan kerran, kun astut kasvatushuoneeseesi, et näe vain ”vihreää merta”, vaan tarkkailet mielessäsi miljoonia soluja, jotka tekevät töitä yhteisen tavoitteen eteen: tahmeiden, aromaattisten kukintojen!

Kasvattajina keskitymme usein täysillä sellaisiin asioihin kuin valaistus, ilmanvaihto, lajikkeet, ravinteet ja erilaiset kasvatustekniikat. Vain harva kuitenkaan pysähtyy miettimään kasvin biologiaa ja solutason prosesseja. Saatat pohtia, miksi niiden ymmärtäminen on tärkeää, kun kasvatat kannabista. Yksinkertaista: kun tunnet kannabiskasvin perustoiminnan, olet parempi kasvattaja, koska kaikki tekemäsi vaikuttaa ensin solutasolla. Mitä paremmin ymmärrät nämä kasvin toiminnot, sitä tarkemmin voit säätää olosuhteita maksimaalisen terveyden ja tehokkuuden saavuttamiseksi.

Tässä artikkelissa käymme läpi keskeiset solutason prosessit ja sen, miten ne ohjaavat kasvin toimintaa. Olemme varmasti kuulleet nämä termit joskus biologian tunnilla, mutta monella tieto on jäänyt jonnekin muistin perukoille. Pysy mukana — kokonaisuus ei ole niin monimutkainen kuin miltä se voi kuulostaa, ja syvempi ymmärrys kasvisi biologiasta on pelkästään eduksi.

Solukalvo ja sytoplasma

MEMBRANE

Kaikilla soluilla on solukalvo. Solukalvo muodostuu lipideistä ja proteiineista rakentuvasta kaksinkertaisesta kerroksesta, joka ympäröi solun. Se on valikoivasti läpäisevä ja säätelee siksi sitä, mitkä molekyylit pääsevät soluun sisään ja mitkä poistuvat sieltä. Ajattele solua linnana ja solukalvoa sitä ympäröivänä vallihautana: vain nostosilta toimii kulkureittinä tietyille molekyyleille. Happi, vesi ja hiilidioksidi läpäisevät tämän esteen helposti, kun taas ionien, hiilihydraattien ja aminohappojen on kuljettava kalvossa olevien proteiinien kautta, jotta niiden diffuusionopeutta voidaan hallita.

Solukalvo huolehtii myös molekyylien kuljetuksesta solun sisällä sekä jätteiden poistamisesta solusta endosytoosin ja eksosytoosin avulla. Lisäksi se toimii solujen välisen viestinnän ja signaloinnin väylänä. Näin kasvi ”tietää”, milloin sen kannattaa viilentää itseään tai lisätä haihdutusta.

Solukalvon sisäpuolella on sytoplasma. Sytoplasma on käytännössä solun perusmassa: se koostuu pääosin vedestä ja sisältää soluelimet (organelit) eli solun ”toimintayksiköt” sekä niitä ympäröivän molekyylisen ”keitoksen”.

Kloroplastit ja mitokondriot

CHLOROPLASTS

Kloroplastit pyörittävät kasvin “moottoria” fotosynteesin avulla (kaikille tuttu juttu, eikö?). Fotosynteesissä valoenergia muunnetaan kemialliseksi energiaksi, jolloin syntyy happea ja energiaa sisältäviä orgaanisia yhdisteitä. Kloroplastit ovat vihreitä, ja niitä esiintyy kaikissa vihreissä kasvikudoksissa valon energian talteenottoa varten. Fotosynteesi varastoi energiaa myöhempää käyttöä varten.

Mitokondriot taas ovat solun “voimalaitoksia”. Ne muuttavat varastoidun energian käyttökelpoiseksi kemialliseksi energiaksi ja tuottavat arviolta noin 90% siitä energiasta, jota solu tarvitsee selviytyäkseen! Tätä energiaa hyödynnetään myös kannabiskasvin kasvussa ja isojen, tuuheiden kukintojen muodostumisessa. Kuten huomaat, kloroplastien ja mitokondrioiden tiivis yhteistyö on ratkaisevan tärkeää fotosynteesin kokonaisprosessille.

Endoplasmakalvosto, ribosomit, tumajyvänen, Golgin laite

ENDOPLASMIC RETICULUM

Jokaisessa solussa on endoplasmakalvosto (ER). Se toimii tiiviissä yhteistyössä ribosomien ja Golgin laitteen kanssa. ER on soluliman sisällä kulkeva kalvostoverkosto, joka on yhteydessä tumaan. Ribosomit antavat ER:lle sen tyypillisen ”karkeuden”. Ribosomit valmistavat jatkuvasti proteiineja, joiden tuotanto käynnistyy tumassa sijaitsevassa tumajyvässä.

ER:n sileä osa varastoi näitä proteiineja. Proteiinia sisältävät varastorakkulat irtoavat ja siirtyvät Golgin laitteeseen, jossa niitä muokataan edelleen. Golgin laite pakkaa proteiinit kalvopäällysteisiin rakkuloihin ennen kuin ne kuljetetaan solukalvolle. Siksi Golgin laitetta verrataan usein postitoimistoon: se pakkaa ja ”merkitsee” lähetykset, jotka toimitetaan solun eri osiin sinne, missä niitä tarvitaan.

Vakuolit

VACUOLES

Vakuolit ovat solun sisällä olevia pieniä varastorakkuloita. Ne sisältävät pääasiassa vettä sekä siihen liuenneita ravinteita ja kuona-aineita. Juuri nämä “pussit” auttavat kasvia pysymään ryhdissään – vakuolien vaikutus kasvin rakenteeseen on kirjaimellisesti nähtävissä.

Ne muodostavat turgorpaineen painamalla soluseinää vasten, mikä jäykistää kasvin. Jos vettä on liian vähän, vakuolit kutistuvat ja kasvi nuupahtaa. Kun vettä taas on saatavilla, vakuolit täyttyvät uudelleen ja solut palauttavat muotonsa. Siksi vakuolit ovat keskeisiä siinä, miten kasvi reagoi kasvualustan vaihteleviin kosteustasoihin. Vakuolien toiminnan kautta voit havainnoida myös kasvisi vedentarvetta.

Tuma ja DNA

NUCLEUS

Tumas on solun ydin – tavallaan sen komentokeskus. Se ohjaa ja koordinoi kaikkia solun toimintoja. Tumassa sijaitsee myös perimä (DNA), eli geneettinen ohjeisto. DNA toimii kasvin jokaisen solun “koodina”. Se on sama kaikissa soluissa, mutta tietyt geenit voidaan aktivoida tai vaimentaa. Tämä määrittää, mikä tehtävä kullakin solulla on.

Kun solut vasta muodostuvat, niillä on mahdollisuus erilaistua lähes minkä tahansa tyyppisiksi soluiksi. Niistä voi kehittyä esimerkiksi lehtisoluja, juurisoluja tai varastointisoluja. Kasvihormonit sekä kasvin tuottamat sokerit vaikuttavat geenien toimintaan niin, että solut erikoistuvat omaan tehtäväänsä.

Hormonit

HORMONES

Kaikki kannabiskasvisi osat muodostuvat kudoksista, jotka ovat miljoonien solujen muodostamia kokonaisuuksia. Jotta kasvi toimii, solujen täytyy viestiä keskenään – ja tässä hormonit astuvat kuvaan. Ne toimivat kasvin sisäisinä viestinviejinä.

Joskus solulle täytyy antaa uusi tehtävä. Näin käy esimerkiksi silloin, kun otat pistokkaita ja kasvatat klooneja. Hormonit “kertovat” kasville, että sen on muodostettava uudet juuret veden ja ravinteiden ottamiseksi. Siksi kasvi alkaa tuottaa uusia soluja, joista kehittyy juurisoluja. Lisäksi hormonit ohjaavat kasvia käyttämään omia varastojaan siihen saakka, kunnes uudet juurisoluja on ehtinyt kehittyä. Tämä on yksi esimerkki siitä, miten hormonit toimivat kasvin sisäisinä lähettiläinä ja auttavat sitä sopeutumaan haastaviin olosuhteisiin.