Mitä tehdä, jos sinulle tulee huono trip

Sen kuuluisan galaktisten liftareiden oppaan kannessa lukee suurin, ystävällisin kirjaimin: "Älä panikoi!" Lisäksi toistellaan usein kliseetä: "Mitään ei tarvitse pelätä paitsi pelkoa itseään." Molemmat pitävät paikkansa, mutta ne voivat tuntua tyhjiltä lohdutuksilta silloin, kun valitsemasi psykedeeli lähteekin yllättäen väärille raiteille. Silloin pintaan voi nousta ahdistusta tai yleistä levottomuutta. Mieli saattaa tuntua horjuvan kuilun reunalla – tai pahimmat pelot näyttävät käyvän toteen.

Mikä on huono trip?

Huonot tripit ovat todellinen ilmiö. Mieli ja mielikuvitus ovat valtavan voimakkaita jo ihan sellaisinaan. Kun niiden päälle tulee psykedeelien tehostus, kokemus voi joillekin muuttua pelottavaksi – ja pahimmillaan myös psykoottinen episodi on mahdollinen.

Ensimmäiseksi: huonoja trippejä tapahtuu, siitä ei pääse mihinkään. Ne eivät kuitenkaan ole läheskään niin yleisiä kuin raflaava huumevastainen media antaa ymmärtää. Itse asiassa tohtori Timothy Leary väitti, että huonot LSD-tripit ovat niin harvinaisia, ettei niillä ole käytännössä suurta merkitystä. Kuten kannabiksen ja psilosybiinisienten kohdalla, raportteja huonoista kokemuksista on rajallisesti, ja niiden oletettu yleisyys liittyy usein enemmän huumehysteriaan kuin puolueettomaan raportointiin.

"Huono trippi" on kattotermi monenlaisille olotiloille. Se voi tarkoittaa lievää ahdistusta ja vainoharhaisuutta tai täysin lamaannuttavia ja ahdistavia hallusinaatioita. Todellisuudentajun hämärtyminen voi saada osan tuntemaan, että he sekoavat, tai aiheuttaa suoranaista kauhua. Reaktiot vaihtelevat paljon ihmisestä toiseen – ja aineesta toiseen.

Kliinisesti huono trippi nähdään usein lääkkeen tai huumausaineen laukaisemana, tilapäisenä psykoosina tai psykedeelisenä kriisinä. Tilan voi aiheuttaa useampi eri yhdiste. Tässä artikkelissa keskitymme kuitenkin vain psykedeeleihin ja hallusinogeeneihin, jotka voivat johtaa huonoon trippiin: kannabis, taikasienet (psilosybiini) ja LSD.

Mikä voi aiheuttaa huonon tripin?

Hallusinogeenit vääristävät todellisuudentajua, ja tässä muuttuneessa tilassa koettu epämukavuus voi kasvaa lopulta huonoksi tripiksi.

• Aika: Ajantaju voi heilahdella siitä, että aika kiitää ohi, siihen että se tuntuu pysähtyvän kokonaan. Tämä voi olla todella ahdistavaa, etenkin jos kokemus tuntuu jatkuvan loputtomiin. Jos joku saa huonon tripin, häntä kannattaa lempeästi muistuttaa siitä, että kyse on hallusinogeenin vaikutuksesta eikä olo kestä ikuisesti.

• Paranoia: Hallusinogeeneilla tunteet voivat vaihtua nopeasti. Mieli voi kääntyä hetkessä hyvästä pahaan ja taas takaisin. Jos huonossa tripissä olevaa ei saa rauhoiteltua, koska hän suhtautuu muihin epäluuloisesti, voi auttaa, että hänelle järjestetään rauhallinen ja hiljainen tila, jossa hän saa koota itseään. Käy kuitenkin välillä katsomassa, että hänellä on mahdollisimman mukava ja turvallinen olo.

• Hallusinaatiot: Tripillä on tavallista nähdä ja kuulla asioita, joita ei todellisuudessa ole. Usein käyttäjä tietää tämän jo etukäteen. Epämiellyttävän kokemuksen aikana voi silti auttaa, kun muistutat, että tämä on normaalia ja kuuluu osaksi vaikutusta.

Miten välttää huono trippi?

Kun ihminen on ottanut hallusinogeenia, hän on käytännössä mukana siinä matkassa, joka eteen tulee – ainakin siihen asti, kunnes vaikutus lakkaa. Jos trippi lähtee huonoon suuntaan, kokemuksen voi usein vielä kääntää paremmaksi. LSD-tripin voimakkain vaihe osuu yleensä 1–3 tunnin päähän nauttimisesta, ja koko kokemus voi kestää noin 6–10 tuntia. Nukahtaminen on usein hankalaa, joten paras tapa on rakentaa mahdollisimman miellyttävät lähtökohdat jo alusta asti. Varaa aikaa ja tee ympäristöstä turvallinen ja rauhoittava paikka, jossa mieli saa vaeltaa myönteisissä tunnelmissa.

Älä juo alkoholia. Alkoholin tiedetään voivan heikentää LSD:n hallusinogeenisiä vaikutuksia, mutta se saattaa samalla lisätä paniikkia, ahdistusta ja aggressiivisuutta. Vältä tilanteita, joissa tällaiset tunteet pääsevät nousemaan pintaan. Jos joku on vaarassa satuttaa itseään tai muita, pyydä heti apua.

Pyydä mukaan myötätuntoinen ja ymmärtäväinen henkilö seuraamaan trippiäsi. Hän on yleensä selvin päin ja voi toimia rauhoittavana tukena, jos olo käy vaikeaksi. Trip sitter auttaa myös pitämään tilanteen kokonaisuudessaan turvallisena.

Huolehdi nesteytyksestä ja pidä esivalmisteltuja, helposti syötäviä ruokia valmiina. Tripin aikana syöminen ja juominen voi yksinkertaisesti unohtua, vaikka keho tarvitsee niitä silti. Nälkä ja kuiva suu voivat lisätä ärtymystä ja vetää fiiliksen matalaksi.

Tripin pysäyttäjä 3000

599

2,44 €

3,49 €

Tripin pysäyttäjä 3000

(599)

2,44 €

3,49 €

Huono trippi kannabiksesta

Psykoaktiiviset hallusinogeenit, kuten taikasienet ja LSD, ovat kannabista selvästi voimakkaampia. Yksi annos vaikuttaa myös huomattavasti pidempään kuin kannabis. Silti kannabis voi joillekin aiheuttaa voimakasta psyykkistä ahdistusta – etenkin nyt, kun nykylajikkeiden THC-pitoisuus on usein erittäin korkea, joskus jopa 30%.

Huono trippi kannabiksesta voi tarkoittaa, että negatiiviset tunteet voimistuvat tai olo muuttuu ahdistuneeksi. Mukana voi olla myös vainoharhaisuutta tai paniikkikohtauksia. Oireisiin kuuluvat esimerkiksi sydämen tykytys, kuuma- ja kylmähikoilu, ihon kihelmöinti sekä se, että puhuminen ja ajatusten kokoaminen tuntuvat vaikeilta. Joskus erittäin voimakas pilvi voi aiheuttaa tunteen, ettei ole enää kunnolla yhteydessä ympäröivään maailmaan. Monille tämä on jopa miellyttävä kokemus, mutta toiset säikähtävät, koska heistä tuntuu, että kontrolli katoaa eikä heillä ole aavistustakaan, miten pitäisi toimia.

Miten välttää?

Ympäristö ja mielentila eli niin sanottu set and setting ovat aina keskeisiä, kun puhutaan päihteiden käytöstä – eikä kannabis ole poikkeus. Mukava paikka ja turvallinen seura vähentävät todennäköisyyttä, että tilanne kääntyisi huonoksi kannabiskokemukseksi. Aloittelijan kannattaa suhtautua nykykannabikseen rauhallisesti: ota aluksi vain pieniä henkäyksiä ja tunnustele vaikutuksia. Myös kokeneet käyttäjät kertovat toisinaan ahdistuksen kaltaisista sivuvaikutuksista, kun kyseessä on vahva, moderni kannabis. Myös yleiskunto on hyvä pitää mielessä. Nuku riittävästi, syö kunnolla ja juo tarpeeksi vettä. Jos perusasiat pettävät, riski ikävälle reaktiolle kasvaa – erityisesti, jos olet väsynyt tai nälkäinen.

Mitä tehdä?

Pysy rauhallisena. Juo vettä ja hengitä tasaisesti. Vältä liian syvää hengittämistä, sillä myös hypoventilaatio voi laukaista ahdistusta aivan kuten hyperventilaatio. Jos olet ystävien seurassa, olet todennäköisesti turvallisissa käsissä. Puhu asiasta. Olo voi helpottaa, kun sanoitat tuntemuksesi ja käännät ikävän fiiliksen rakentavaksi. Tutuilta ihmisiltä tuleva välittävä energia auttaa sinua tuntemaan olosi turvalliseksi. Myös sinulle tutut ja rakkaat kappaleet tai elokuvat toimivat ankkureina. Laita pyörimään suosikkisi – ne muistuttavat rauhoittavasti siitä, että kaikki on lopulta ihan tavallista.

Hyvä uutinen silloin, kun kannabishetki menee pieleen: vaikuttavien yhdisteiden luonteesta johtuen olo menee ohi 2–4 tunnissa, ja sen jälkeen nukahdat lähes varmasti mukavan syvään uneen.

Huono trippi taikasienillä (psilosybiini)

Taikasieniin liittyvät huonot tripit ovat niin harvinaisia että koko ilmiötä on tilastollisesti vaikea määritellä. Kokemus on monille itsessään niin palkitseva ja merkityksellinen, että ensikertalaisetkin kuvaavat usein syvää rauhaa ja vahvaa yhteyden tunnetta.

Psilosybiinia käyttäessä myös set ja setting sekä oma mielentila ovat yleensä ratkaisevia. Masentunut olo tai negatiivinen ajatuskierre voi voimistua psilosybiinin vaikutuksesta ja aiheuttaa ahdistusta. Odotettua suurempi vahvuus voi tuntua epämukavalta, mutta yhdiste ei itsessään tyypillisesti laukaise paniikkia tai ahdistusta. Silti voimakkaita ja pelottavia hallusinaatioita voi esiintyä, etenkin jos trippaa valmiiksi masentuneena tai ahdistuneena. Kuten muidenkin psykedeelien kohdalla, on myös mahdollista, että hallusinogeenisen kokemuksen intensiteetti voi laukaista piileviä psykoottisia häiriöitä.

Pahin mahdollinen ”trippi” on se, että joutuu sairaalaan akuutin myrkytyksen vuoksi. Sienien väärä tunnistaminen vie ihmisiä sairaalaan usein helpommin kuin varsinaiset huonot tripit. Monet aidosti myrkylliset sienet muistuttavat ulkonäöltään villinä kasvavia taikasieniä. Ellet ole täysin varma tunnistuksesta, älä poimi luonnonvaraisia sieniä – varsinkaan silloin, kun helppokäyttöisiä kasvatussarjoja laadukkaille sienille on runsaasti saatavilla.

Miten välttää?

Varmista sataprosenttisesti, mitä olet syömässä. Väärä tunnistaminen voi pahimmillaan viedä päivystykseen. Luota lähteeseesi vahvuuden ja annostuksen suhteen – tai ota ensin puolet ja toinen puoli puolen tunnin kuluttua, kun olet ehtinyt arvioida, kuinka voimakkaalta vaikutus oikeasti tuntuu. Huolehdi myös siitä, että olet hyvässä mielentilassa ja että ympäristö tuntuu turvalliselta ja hallinnassasi olevalta. Perusterveydestä huolehtiminen on yksinkertainen mutta tärkeä varotoimi: ruoka, vesi ja uni auttavat pitämään sekä aivot että kehon toimintakunnossa.

Mitä kannattaa tehdä?

Hyviksi todetut keinot, joita käytetään usein stressi- ja ahdistustaipumusta kokevien rauhoittamiseen, toimivat tässäkin tilanteessa. Puhu lempeästi ja rauhallisesti. Sekavassa, hallusinatorisessa tilassa sanat eivät aina mene perille, mutta rauhoittava äänensävy auttaa häntä palaamaan takaisin. Auta häntä hengittämään tasaisesti ja rauhoittamaan sykettä. Pysy itse tyynenä ja hiljaisena – turvallinen läsnäolosi ja pehmeä äänesi herättävät todennäköisesti myönteisen reaktion.

LSD:n aiheuttama huono trip

Tilastojen valossa LSD:n huonot tripit ovat samaa luokkaa kuin psilosybiinillä. Alle 1/1000 LSD-tripeistä voidaan luokitella huonoksi. Set, setting ja mieliala – jälleen kerran – vaikuttavat ratkaisevasti LSD:n psykedeeliseen kokemukseen. Tunteet voimistuvat huomattavasti, ja jos kärsit ahdistuksesta tai masennuksesta, LSD:tä tulisi välttää, ellei käyttö tapahdu kliinisessä valvonnassa. Epätoivo, toivottomuus ja muut kielteiset tunteet korostuvat LSD:n vaikutuksesta ja voivat laukaista huonon tripin. Kokemuksen intensiteetistä kumpuava paniikki voi myös johtaa vainoharhaisuuteen tai tunteeseen siitä, että on kuolemassa.

LSD:n vahvuudesta ei ole koskaan täyttä varmuutta – eikä myöskään siitä, että ostamasi tuote on ylipäätään oikeasti LSD:tä. Riskinä on, että nautit tuntemattoman lääkecocktailin, joka on tehty jäljittelemään LSD:tä ja voi aiheuttaa vaarallisia haittavaikutuksia. Virheellinen tieto vahvuudesta voi lisäksi johtaa tahattomaan yliannosteluun, jolloin kontrolli saattaa kadota täysin. Tällöin voi syntyä irrationaalisia uskomuksia omista kyvyistä tai voi vakuuttua siitä, että itsensä satuttaminen on ratkaisu johonkin kuviteltuun ongelmaan.

Miten välttää?

Tarkista ja varmista lähteesi. Varmista, että käsissäsi oleva LSD on oikeasti LSD:tä eikä jokin jäljitelmä, ja että vahvuus on luotettavasti sitä, mitä sen väitetään olevan. Aivan LSD-tutkimuksen alkuajoista lähtien niin mielentila kuin ympäristökin (set ja setting) ovat olleet keskeisiä tekijöitä kokemuksen kannalta. LSD:n isänä pidetty tohtori Albert Hofmann korosti, että set ja setting ovat tärkeimpiä asioita happotrippiä suunnitellessa. Varmista siis, että ympäristö on kunnossa ennen kuin lähdet liikkeelle.

Mitä tehdä?

Kuten psilosybiinin kohdalla, puhu rauhallisella äänellä ja toimi lempeästi. Rohkaise tasaiseen, rauhalliseen hengitykseen. Jos henkilö on ottanut vahingossa liikaa ja hallusinaatiot ovat voimakkaita, hän ei välttämättä enää hahmota sinua tai ympäristöään. Tällöin voi olla tarpeen estää häntä fyysisesti satuttamasta itseään tai muita. Jos rauhoittelu ei tehoa tai negatiivinen käytös pahenee, on syytä hakeutua lääkärin arvioon. Terveydenhuollon ammattilaiset pystyvät antamaan tilanteeseen sopivaa ja tehokasta hoitoa.

Kuka tahansa—aloittelijasta kokeneeseen käyttäjään—voi kokea huonon trippin. Se ei tarkoita, että useimmat matkat päättyvät näin tai että käyttäjä olisi tehnyt jotain väärin. Kun noudatat muutamia varotoimia, huolehdit riittävästä nesteytyksestä ja pysyt tietoisena omasta olostasi, trippi voi olla antoisa lopputuloksesta riippumatta.

Steven Voser

Steven Voser on itsenäinen kannabisjournalisti, jolla on yli kuuden vuoden kokemus kirjoittamisesta kaikesta kannabikseen liittyvästä: miten sitä kasvatetaan, miten siitä saa parhaan irti sekä millainen on alan nopeasti kasvava liiketoiminta ja sitä ympäröivä hämärä oikeudellinen kenttä.

Lue koko esittely