Mitä kontaktipäihtymys on (ja mistä se johtuu)?

Moni ei ole ihan varma, mitä “kontaktihumala” oikeastaan tarkoittaa.

Termillä viitataan erikoiseen psykologiseen ilmiöön, jossa täysin selvin päin oleva ihminen kertoo tuntevansa olonsa päihtyneeksi, vaikka ei ole käyttänyt mitään psykoaktiivisia aineita. Ilmiötä kuvataan käyttäytymisen muutoksina sen jälkeen, kun on viettänyt aikaa alkoholin tai huumeiden vaikutuksen alaisena olevien kanssa. Ajatuksena on, että päihtymystila ikään kuin “tarttuu” selväpäiseen.

Toisin sanoen kontaktihumala on useammin psykologinen kuin fysiologinen ilmiö.

Esimerkiksi henkilö, joka ei ole ottanut LSD:tä, saattaa alkaa reagoida eri tavalla, jos hänen seurassaan oleva kaveri on tripillä. Tällöin toisen “päissään olo” voi laukaista selväpäisessä eräänlaisen lumevaikutuksen. Osa väittääkin kokevansa jopa tripin kaltaisia tuntemuksia pelkästään olemalla “pilvessä” olevien ystävien lähellä. Joillakin tämä voi näkyä näennäis-hallusinaatioina tai yllättävänä nauramisena täysin arkisille asioille.

Samanlainen ilmiö nähdään usein myös silloin, kun jollekin annetaan lumevalmiste, mutta hän väittää silti tuntevansa aineen vaikutukset. Tällaisia tilanteita esiintyy tietenkin lääketieteessä ja tutkimuksessa, mutta myös tapahtumissa, joissa liikutaan laittomien huumeiden ympärillä. Epärehelliset diilerit hyödyntävät tätä joskus erityisesti klubeilla: kontaktihumala toimii huijareille keinona myydä lumeita asiakkaille, jotka luulevat ostavansa “aitoa tavaraa”.

Kontaktihumalat: miten tämä on mahdollista?

Tämän ilmiön taustalla on hyvin yksinkertainen syy: päihtymisen vaikutukset koetaan aina yksilöllisesti, ja ne vaihtelevat ihmisestä toiseen. Lisäksi niin sanottu kontakti- tai passiivipäihtymys ei rajoitu vain tietyn porukan vaikutukseen, vaan kyseessä on laajempi käyttäytymisen paradoksi, jolle osa ihmisistä on luonnostaan herkempiä. Edelleen on epäselvää, kokevatko tätä tunnetta kuvailevat ihmiset todellisia muutoksia havainnoissaan vai onko kyse enemmän tulkinnasta.

Toisen käden savun hengittäminen on eri asia

Termiä ”contact high” käytetään usein myös kuvaamaan sitä, että tulee pilveen kannabiksen passiivisesta savusta. Tarkkaan ottaen tämä on kuitenkin käsitteen väärää käyttöä. Contact high voi syntyä pelkästään siitä, että on kannabista käyttävien ihmisten seurassa. Sen sijaan passiivisesta savusta voi tietyissä olosuhteissa tulla oikeasti päihtyneeksi – mutta kyse on silloin aivan eri ilmiöstä.

Aiheesta kiistellään paljon. On selvää, että passiivinen tupakansavu voi olla haitallista terveydelle. Kannabiksen osalta tutkimusnäyttö ei ole vielä yksiselitteistä. Vaikuttaa kuitenkin siltä, että passiivinen savu voi aiheuttaa lievän ”nousun”, erityisesti niin sanotuissa ”hotbox”-tilanteissa, joissa savu jää loukkuun suljettuun tilaan.

Tällaisissa oloissa THC:tä on havaittu huumeseulonnoissa ihmisillä, jotka ovat vain istuneet samassa huoneessa kannabista polttavien kanssa. Koska tämä voi johtaa mitattaviin kannabinoidipitoisuuksiin veressä, ilmiötä ei voi pitää pelkästään ”contact highna”.

On olemassa myös toisenlainen kokemus, jota kutsutaan (virheellisesti) contact highksi. Se liittyy työntekijöihin, jotka ovat jatkuvasti tekemisissä kannabiskasvien kanssa ja voivat altistua liikaa kannabinoideille. Kannabiksen yhdisteitä voi nimittäin imeytyä elimistöön ihon ja muiden kudosten kautta eri pitoisuuksina ja eri nopeuksilla.

Toisin sanoen contact high tarkoittaa vain sosiaalista/psykologista ilmiötä – ei sitä, että elimistöön oikeasti päätyisi mitään aineita.

MITKÄ HUUMEET VOIVAT AIHEUTTAA CONTACT HIGH -KOKEMUKSIA?

Tähän vastaus on, että käytännössä lähes mikä tahansa ihmiselle tunnettu psykoaktiivinen päihde voi synnyttää niin sanotun kontaktipäihtymyksen tai “tarttuvat” nousut. Syynä ei useimmiten ole niinkään itse aine, vaan se, miten porukka toimii yhdessä – sosiaalinen dynamiikka ja ryhmämentaliteetti. Jos kaikki ympärilläsi pitävät jotakin hulvattoman hauskana, todennäköisyys on suurempi, että sinustakin se tuntuu siltä.

KANNABIS

Kannabiksen käyttäjien seurassa hengailu ei useinkaan auta pidättelemään naurukohtauksia tai nälkää, kun sätkä alkaa kiertää. Silti kannabis asettuu tässä listassa hieman omaan kategoriaansa verrattuna muihin päihteisiin. Useimmiten kannabista polttavien kanssa istuvat ihmiset altistuvat nimittäin passiiviselle savulle. Siksi vaikutus on yleensä selvästi miedompi – mutta kyse on silti ihan aidosta pilvestä.

LSD

LSD (ja taikasienet) liitetään usein niin sanottuun kontakthumalaan. Ne, jotka kertovat kokeneensa ”kontakthumalan”, kuvailevat havaintoihin tulleita muutoksia, jotka muistuttavat tripin vaikutuksia. LSD ja shroomit voivat muuttaa voimakkaasti sitä, miten käyttäjä hahmottaa todellisuuden ja toimii sen kanssa. Onkin ymmärrettävää, että selvin päin olevat ihmiset psykedeelien käyttäjien seurassa saattavat huomata käytöksessä eroja.

Kontakthumala ei kuitenkaan rajoitu pelkkään yhdessäoloon. Moni lukija on kertonut kokeneensa sen jopa pelkästään päihtymisestä kertovaa kirjallisuutta lukiessaan. Tällaisia teoksia on esimerkiksi William S. Burroughsin ”The Naked Lunch”, joka kirjoitettiin osittain kirjailijan ollessa LSD-tripillä.

Alkoholi

Tästä ei ole yksiselitteistä vastausta. Se, joka toimii illan kuskina, vannoo yleensä, ettei alkoholilla ole mitään “kontakti­humalaa”. Silti moni on kertonut, että selvin päin täpötäydessä klubissa tai reiveissä voi tuntua yllättävänkin päihtyneeltä, jos ympärillä on porukka, joka juo rankasti. Osa tuntemuksesta voi selittyä myös sillä, että tanssiminen ja kova musiikki vapauttavat endorfiineja.

Luke Sumpter

Luke Sumpter on kliinisten terveystieteiden kandidaatti (BSc (Hons)) ja intohimoinen kasvien kasvattaja. Viimeiset 7 vuotta hän on työskennellyt ammattitoimittajana ja kirjoittajana kannabiksen ja tieteen rajapinnassa.

Lue koko esittely