Keskustelu psykedeelistä professori Anil Sethin kanssa

Juttelimme hiljattain arvostetun neurotieteilijän Anil Seth kanssa. Suuri osa Sethin tutkimuksesta keskittyy psykedeelien vaikutuksiin aivoissa – sekä mitattaviin, objektiivisiin muutoksiin että siihen, miltä ne tuntuvat ja miten ne muokkaavat havaintoa. Valtaosa keskustelustamme pyörii tämän hänen työnsä osa-alueen ympärillä.

Kuuntele koko haastattelu alta tai jatka lukemista tiivistelmän parissa.

Kuka Anil Seth on?

Anil Seth toimii muun muassa Sussexin yliopiston kognitiivisen ja laskennallisen neurotieteen professorina ja on menestysteoksen Being You kirjoittaja. Sethin tutkimus keskittyy tietoisuuden biologisen perustan ymmärtämiseen. Tämän työn yhteydessä hän tarkastelee erityisesti psykedeelistä tilaa ja sitä, mitä voimme siitä oppia.

Yhdessä muiden tutkijoiden, filosofien ja taiteilijoiden kanssa Seth on myös käynnistämässä ja vetämässä Perception Census -hanketta. Perception Census on kansainvälinen projekti, jonka tavoitteena on selvittää, miten kukin meistä kokee maailman – sekä mitä eroja ja yhtäläisyyksiä havaintojemme välillä on. Jos sinulla on hetki aikaa, voit kokeilla Perception Census -kyselyä itse.

Mikä Dream Machine on?

Dream Machine hyödyntää stroboskooppivaloa muuntuneen tietoisuuden tilan synnyttämiseen. Ilmiön taustalla oleva tutkimus ulottuu jo 1900-luvun alkupuolelle. Seth oli mukana suuressa tiimissä – johon kuului myös muusikko Jon Hopkins – suunnittelemassa Dream Machinea, ja tähän mennessä laitteella on kerätty tutkimusaineistoa yli 20 000 osallistujalta.

Dream Machineen mahtuu kerralla 20–30 ihmistä. Osallistujat sulkevat silmänsä, kun stroboskooppivalo välkehtii, ja yhdessä musiikillisen äänimaiseman kanssa se voi johdattaa psykedeeliä muistuttavaan tilaan. Seth korostaa kuitenkin, että vaikka kokemus voi tuntua samankaltaiselta kuin psykedeelinen kokemus, fyysisellä tasolla mekanismi on hyvin erilainen.

Siinä missä psykedeeliset huumeet vaikuttavat aivojen kemiaan ja sitä kautta kokemukseen, stroboskooppivalon ei tiedetä vaikuttavan välittäjäaineisiin (ainakaan suoraan). Vaikka havainnot ovat toistaiseksi pääosin anekdoottisia, Dream Machine -tiimi huomasi, että laite ei ainoastaan synnytä transsin tai tripin kaltaisia elämyksiä, vaan se saattaa myös auttaa joitakuita käsittelemään tunne-elämän solmuja. Yksi mahdollinen selitys on, että kokemuksen uutuus katkaisee arjen tutun ”autopilotin” ja voi sen myötä tarjota uudenlaisen näkökulman.

Tarvitaan kuitenkin lisää tutkimusta, jotta vaikutukset voidaan ymmärtää perusteellisesti.

Mikä on Sethin kiinnostavin psykedeelitutkimus?

Sethin omasta mielestä kiinnostavin hänen tekemänsä psykedeelitutkimus oli samalla myös ensimmäinen. Tuossa tutkimuksessa tiimi havaitsi, että psykedeelit voivat viedä aivot aiempaa satunnaisempaan ja epäjärjestyneempään tilaan. Siihen asti tutkijat olivat löytäneet keinoja vain pienentää tätä mittaria hereilläolon tasosta. Psykedeelit ovat toistaiseksi ainoa tapa kasvattaa sitä.

Valtamedian tulkinta oli nopea: löydös esitettiin “korkeampana tietoisuuden tilana”, mutta Seth itse irtisanoutuu tästä näkemyksestä. Hänen mukaansa vaikka ilmiötä voidaan mitata samalla tavalla, mittari kuvaa käytännössä aivotoiminnan satunnaisuutta emmekä tiedä, liittyykö se varsinaisesti “tietoisuuteen” — varsinkaan kun emme osaa edes määritellä, mitä tietoisuus lopulta on.

Silti tutkimus korostaa psykedeelien poikkeuksellisia ominaisuuksia.

Mikä on tietoisuuden “petokone”-teoria?

Sethillä on oma tietoisuusteoriansa – "beast machine" -teoria, jonka nimitys on lainattu filosofi Descartesilta. Pähkinänkuoressa teoria väittää, että jokainen tietoinen kokemuksemme – oli se sitten sisäisestä tai ulkoisesta maailmasta – on eräänlainen ennuste. Näiden ennusteiden tehtävänä on pitää keho elossa ja toimintakykyisenä. On myös hyvä huomata, ettei Seth ole ainoa, jonka mielestä tietoinen kokemus saattaa toimia ennakoivana työkaluna.

Mikä on tietoisuuden "kova ongelma"?

Beast machine -teoria syntyi David Chalmersin tunnetun tietoisuuden ”vaikean ongelman” innoittamana ja siihen vastauksena. Vaikea ongelma kysyy, miksi jotkut järjestelmät – kuten elävät olennot – synnyttävät tietoisen kokemuksen. Toisin sanoen: miksi joillakin fyysisillä kappaleilla on sisäinen kokemusmaailma, kun toisilla ei ole?

Seth vastasi tähän sillä, mitä hän kutsui tietoisuuden ”todelliseksi ongelmaksi”. Todellinen ongelma ei niinkään kysele, miksi tai miten tietoisuus on olemassa, vaan lähtee siitä, että se on olemassa, ja pyrkii selittämään sen ominaisuuksia sekä ymmärtämään, miksi tietoisuus ilmenee eri tavoin eri elävillä olennoilla.

Seth vertaa tätä aiempaan elämän ”vaikeaan ongelmaan”: mistä elämä syntyy, ja mitä elämä ylipäätään on? Nämä kysymykset olivat pitkään filosofian ja varhaisen tieteen keskiössä, eikä niihin ole koskaan saatu täysin tyydyttävää vastausta. Yksi esimerkki siitä, miten kiista jatkuu yhä, on erimielisyys siitä, lasketaanko virukset eläviksi olennoiksi.

Kokonaisuutena olemme silti oppineet hyväksymään, että asiat voivat olla eläviä, ja että yleensä osaamme päätellä, mikä elää ja mikä ei – vaikka meiltä puuttuisikin täsmällinen kieli selittää asiaa. Sethin mukaan tietoisuutta voidaan lähestyä samoin: se on olemassa, ja useimmiten pystymme tunnistamaan, missä sitä on.

Tämä näkemys ei kuitenkaan ole mitenkään yleispätevä. Monet ajattelijat uskovat, että tietoisuus ulottuu paljon laajemmalle kuin useimmat olettavat – joidenkin mielestä se on jopa maailmankaikkeuden perustava ominaisuus. Toiset taas katsovat, ettei mikään oikeastaan ole tietoinen, vaan tietoisuus on pelkkä harha.

Onko psykedeelinen tila yhtään todellisempi – tai epätodellisempi – kuin arkinen todellisuus?

Sethin mukaan subjektiivisessa mielessä tavallinen valveillaolo ja psykedeelinen tila tuntuvat yhtä todellisilta – tai yhtä “veridisiltä”. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että ne kuvaisivat objektiivista, ulkoista todellisuutta yhtä todenmukaisesti.

Hänen mukaansa normaali valveillaolon tila vastaa ulkomaailmaa tarkemmin. Perusteluna on, että aivot ovat kehittyneet havaitsemaan ja ennustamaan ympäristöä mahdollisimman täsmällisesti, koska se parantaa kehon selviytymismahdollisuuksia. Psykedeelit puolestaan sekoittavat tätä ennakoivaa kykyä.

Jos haluat tietää lisää Anil Sethistä ja hänen työstään, käy hänen sivuillaan: anilseth.com. Sieltä löydät myös lisätietoa hänen kirjastaan Being You. Dream Machine -projektista voit lukea lisää täältä. Jos haluat syventyä keskusteluun tarkemmin, kuuntele sivun yläosassa oleva haastattelu.

Max Sargent

Max on kirjoittanut yli vuosikymmenen ajan ja siirtynyt viime vuosina kannabis- ja psykedeeliaiheiseen journalismiin. Hän on kirjoittanut muun muassa Zamnesialle, Royal Queen Seedsille, Cannaconnectionille, Gorilla-siemenille, MushMagicille ja muille, ja hänellä on kokemusta alan monipuolisista osa-alueista.

Lue koko esittely