Kannabiksen kasvatuksen eri vaiheet ja miksi niillä on merkitystä

Kannabiskasvin muodonmuutos alusta loppuun on oma prosessinsa – ja vieläpä todella kaunis sellainen! Kuten kaikki elävät olennot, marihuana käy läpi useita kasvuvaiheita, joista jokainen vaatii huomiota ja huolenpitoa. Joissain vaiheissa tarvitaan tarkasti säädelty määrä valoa, toisissa taas enemmän vettä ja juuri oikeat ravinteet. Haluatpa sitten kasvattaa oman kasvin tai vain ymmärtää paremmin, miten kannabiksen kasvatus etenee, jokaisen vaiheen yksityiskohdat on hyvä tuntea. Kasvussa on neljä ratkaisevaa vaihetta: itäminen, taimivaihe, kasvuvaihe ja kukinta. Lisäksi tulee sadonkorjuu – se ei ole varsinaisesti osa kasvin elinkaarta, mutta silti koko homman kannalta olennainen etappi. Sukelletaan suoraan aiheeseen, sopiiko?

Itäminen

Kannabiksen kasvatuksen ensimmäinen etappi on idätysvaihe (1–2 viikkoa), joka alkaa siemenestä. Tänä aikana kasvi on vielä lepotilassa ja tarvitsee vettä käynnistääkseen kasvun. Siemenen laadun voi usein päätellä väristä ja pinnasta: hyvä siemen on kuiva ja kova sekä väriltään vaalean- tai tummanruskea. Sen sijaan pehmeät, valkoiset tai vihreät siemenet eivät yleensä ole kypsyneet kunnolla – ja useimmiten ne eivät lähde kasvamaan.

Idätys kestää tyypillisesti noin 24 tunnista jopa seitsemään päivään. Kun huomaat siemenen haljenneen, tiedät prosessin edenneen ja kasvi on valmis jatkamaan kasvua. Paalujuuri työntyy alaspäin, samalla kun taimi suuntaa kohti valoa. Aluksi varresta puhkeaa kaksi pyöreää sirkkalehteä, kun kasvi avautuu suojakuorestaan. Ne keräävät valoa ja auttavat kasvia vahvistumaan. Kun juuret alkavat muodostua, pian myös ensimmäiset sormiliuskaiset lehdet alkavat kasvaa – ja silloin voit jo sanoa, että sinulla on virallisesti taimi.

Zamnesia kasvatuspaketti

3

Loppu varastosta

53,99 €

Zamnesia kasvatuspaketti

(3)

Loppu varastosta

53,99 €

TAIMIVAIHE

Taimivaiheen aikana (noin 2–3 viikkoa, valoa 18–24 tuntia vuorokaudessa) kasvi alkaa näyttää yhä enemmän kannabikselta: lehdet kehittyvät ja saavat vähitellen lisää ”sormia”. Aluksi lehdessä on tyypillisesti vain yksi uurteinen sormi, mutta kasvun myötä niitä ilmestyy lisää. Useimmilla täysikasvuisilla kasveilla lehdessä on yleensä 5–7 sormea, vaikka joillakin lajikkeilla niitä voi olla enemmänkin.

Kasvin katsotaan siirtyneen taimivaiheen ohi vasta, kun se alkaa tehdä lehtiä, joissa on sille tyypillinen sormimäärä. Hyvinvoiva taimi pysyy matalana ja tuuheana, ja sen lehdet ovat kirkkaanvihreät. Jos kasvi taas venyy selvästi ylöspäin ikään kuin kurottaisi kohti taivasta, se voi olla merkki siitä, että jokin on pielessä.

On myös hyvä muistaa, että tässä vaiheessa home ja taudit voivat iskeä herkemmin. Huolehdi siis puhtaasta kasvatusympäristöstä ja tarkkaile, ettei kosteutta kerry liikaa.

VEGETATIIVINEN VAIHE

Seuraavaksi vuorossa on vegetatiivinen vaihe (2–8 viikkoa, 13–24 tuntia valoa). Tämä on myös kasvun kannalta tärkein jakso, jolloin kasvi kasvattaa eniten massaa. Tässä vaiheessa kasvi on yleensä siirretty suurempaan ruukkuun, jotta se saa tilaa nopealle kehitykselle. Nyt on sopiva hetki sekä kouluttaa kasvia että tehdä latvuksen katkaisu.

Kasvin kasvaessa myös sen vedentarve kasvaa, joten lisää vähitellen antamaasi vesimäärää. Nuorena kasvia kannattaa kastella lähempää vartta. Kun kasvi kuitenkin kasvaa ja juuristo lähtee leviämään sivuille, kastele hieman kauempaa varresta, jotta vesi ohjautuu paremmin juurenkärjille.

Jos et vielä tiennyt, vegetatiivisessa vaiheessa olevat kasvit rakastavat ravinteita, erityisesti hyvinvoivasta kasvualustasta saatavia. Ruoki kasvia siis oikein ja nosta typpipitoisuutta kasvuvaiheen tarpeisiin.

Kun vegetatiivinen vaihe alkaa lähestyä kukintaa, voit selvittää, onko kasvi uros vai naaras tarkistamalla nivelkohdissa sijaitsevat esikukat. Naaraskasvilla näkyy yleensä kaksi karvamaista emikukkaa (pistilliä) kukinnon alussa. Uroskasvit puolestaan muodostavat pieniä pusseja, joissa on siitepölyä. Mitä pidemmälle kasvi kehittyy vegetatiivisessa vaiheessa, sitä helpompi sukupuoli on tunnistaa. Muista erottaa urokset ja naaraat ajoissa, jotta siitepöly ei pääse pölyttämään naaraita. Poikkeuksena on tietenkin kannabiksen jalostus, jolloin pölytys on tarkoituksellista.

Kukintavaihe

Lopulta koittaa kukintavaihe (6–8 viikkoa, 12 tuntia valoa). Kun kasvi saa alle 12 tuntia valoa vuorokaudessa ja kesän päivät alkavat lyhentyä – tai kun sisäkasvatuksessa valorytmiä vähennetään – kukinta käynnistyy luonnostaan. Pian palkintona ovat makealta tuoksuvat, hartsiset kukat.

Tässä vaiheessa on muutama asia, joihin kannattaa kiinnittää huomiota. Ensinnäkin vältä leikkaamista ja karsimista, kunnes kukintaa on takana vähintään kaksi viikkoa – liian aikainen käsittely voi sekoittaa kasvin hormonitoimintaa. Toiseksi tue kasvit aina: sido varret ja käytä säleikköä tai tukiverkkoa, jotta ne jaksavat kannatella raskaita kukintoja. Viimeisenä, muttei vähäisimpänä, harkitse kukintaravinteiden käyttöä. Ja muista kastelussa maltti: kannabista kasvattaessa liika vesi on ihan todellinen ongelma.

SADONKORJUUVAIHE

Sadonkorjuu ei varsinaisesti kuulu kasvin elinkaareen, mutta tieto siitä, milloin sato kannattaa korjata, on ratkaisevan tärkeää. Ajoitus vaikuttaa makuun, aromiin, painoon ja vaikutuksiin – eli käytännössä kaikkeen olennaiseen.

Kuten monissa muissakin marihuanaan liittyvissä asioissa, oikean korjuuhetken tunnistaminen voi olla yllättävän hankalaa.

Paras neuvo on tarkkailla kasvejasi läheltä, jotta huomaat pienimmätkin muutokset. Yleisemmällä tasolla kannattaa seurata emiöitä (pistils). Ne ovat nuppujen valkoiset haituvat, jotka kypsymisen myötä muuttuvat ruskeiksi tai punertaviksi. Kun emiöt alkavat ruskettua, on hyvä hetki alkaa tarkkailla trikomeja.
Trikoomien näkemiseen tarvitset kuitenkin taskumikroskoopin – sellaisen löydät myös kaupasta.

Kun trikoomit muuttuvat kirkkaista sameiksi, nuppusi ovat tehohuipussaan ja sato kannattaa korjata heti, ennen kuin menetät parhaan hetken.

Tarkemmat ohjeet löydät blogikirjoituksestamme “Kasvatusvinkki: kuinka korjata kannabis”.

Miguel Antonio Ordoñez

Miguel Ordoñez on median ja viestinnän kandidaatti (AB), ja hänellä on takanaan jo 13 vuoden kirjoittajakokemus – eikä vauhti ole hidastumassa. Kannabikseen liittyviä aiheita hän on käsitellyt vuodesta 2017 lähtien. Jatkuva, huolellinen taustatyö sekä oma kokemus ovat kartuttaneet hänelle vahvan ja laaja-alaisen asiantuntemuksen aiheesta.

Lue koko esittely