5 ongelmaa, joita voi ilmetä kannabiksen kukinnan aikana

Kannabiksen kasvatus ei ole mikään vaivaton projekti. Se on kuitenkin palkitsevaa, ja kun pidät huolen perusasioista, tulokset maksavat vaivan takaisin. Jokainen kasvatuksen vaihe on omanlaisensa, joten huolellisuus koko kierron ajan on varmin tapa saada kasvistasi mahdollisimman paljon ja mahdollisimman laadukkaita kukkia.

Kun ensimmäiset kukat alkavat vihdoin näkyä kuukausien kärsivällisen hoidon ja odottelun jälkeen, voi olla helppo ajatella, että työ on tehty. Ei lähellekään! Monella tapaa kukintavaihe on kaikkein tärkein vaihe – ja samalla se, jossa pienetkin virheet voivat kostautua pahiten. Siksi juuri nyt hoitoa kannattaa tehostaa, jotta sadonkorjuu onnistuu. Olet päässyt jo näin pitkälle, joten älä löysää tässä kohtaa.

5 yleistä virhettä kukintavaiheessa ja miten korjaat ne

Moni tekee kukintavaiheessa muutamia yksinkertaisia mutta hyvin yleisiä virheitä—even kokeneet kasvattajat. Kukintavaiheessa pienetkin lipsahdukset voivat näkyä nopeasti kasvin voinnissa ja lopullisessa sadossa. Alta löydät viisi tavallisinta mokaa sekä keinot niiden korjaamiseen ja vinkit, joilla ehkäiset ne jo etukäteen.

1. Ravinteiden ja pH:n liiallinen säätäminen

Kannabiskasveja on helppo ryhtyä lannoittamaan "reippaalla kädellä", mutta enemmän ei aina tarkoita parempaa. Oikean ravinne- ja pH-tasapainon pitäminen kasvualustassa (useimmiten mullassa) on ratkaisevaa kasvin terveydelle – ja sille, että saat mahdollisimman hyvän lopputuloksen. Satoon, vahvuuteen ja makuun vaikuttavat kaikki nämä tekijät, joten ne kannattaa hoitaa kunnolla, jotta vältät myöhemmät ongelmat.

• Ravinteet

Kukintavaiheessa kasvin saamien ravinteiden suhteen tulisi muuttua. Siinä missä ennen kukintaa olet ehkä antanut 1:1:1 N:P:K-suhdetta – eli typpeä, fosforia ja kaliumia – kukinnan käynnistyessä typen tarve vähenee selvästi.

Tämän vuoksi typen määrää on hyvä pienentää noin puoleen, jolloin toimiva suhde on esimerkiksi 1:2:2 tai vastaava. Tähän kannattaa kiinnittää huomiota, koska juuri kukinnan alussa kasvi tulee helposti ylilannoitettua.

• pH

Samoin tasaisen pH-tason ylläpitäminen koko kukintavaiheen ajan on tärkeää. Mullassa optimaalinen pH on noin 6,0–7,0, kun taas kookoksessa ja hydro-kasvatuksessa sen tulisi olla mahdollisimman lähellä arvoa 5,8.

Yksi yleisimmistä syistä pH:n heilahteluun on se, että kasteluvesi on usein hieman emäksistä, noin 7,5. Kun kastelet, se siis helposti nostaa pH:ta. Varo kuitenkin "korjaamasta" tilannetta liikaa ja laskemasta pH:ta liian alas, sillä se heikentää juurten kykyä ottaa ravinteita vastaan.

Ratkaisu: virkistä multa

Paras tapa välttää ongelmia on seurata tarkasti kasvin kasvuympäristöä. Näin huomaat muutokset ajoissa ja voit tehdä tarvittavat säädöt ennen kuin sato kärsii. Virheitä kuitenkin sattuu, joten on hyvä tietää myös, miten tilanteen saa korjattua.

• Huuhtele substraatti

Jos maaperän ravinnepitoisuudet ovat liian korkeat, paras ratkaisu on huuhdella kasvualusta. Kun kastelet mullan kauttaaltaan pelkällä vedellä, ylimääräiset ravinteet huuhtoutuvat pois ja voit aloittaa lannoituksen uudelleen puhtaalta pöydältä. Muista tässä tilanteessa tarkistaa myös pH-arvo huuhtelun jälkeen, sillä se todennäköisesti laskee.

• pH:n nostoon ja laskuun tarkoitetut liuokset

Onneksi kasvualustan pH:n korjaaminen on hyvin yksinkertaista. Säätämällä sen veden pH:ta, jota käytät kasteluun, saat arvot siirtymään takaisin ihanteelliselle alueelle. Jos pH:ta pitää laskea, kokeile lisätä turvetta tai fosforihappoa. Jos pH:ta pitää nostaa, kokeile ruokasoodaa, kalkkia (ei sitrushedelmää) tai puutuhkaa. Kun kasvit ovat jo kasvussa, nämä ovat turvallisimpia tapoja muuttaa pH-tasoa ilman, että altistat niitä vaurioille.

Ennaltaehkäisy: pH- ja EC-mittarit

Jotta mahdolliset ongelmat huomataan ajoissa ennen kuin ne ehtivät haitata kasvatusta, kannattaa panostaa muutamaan helppoon ennaltaehkäisevään toimenpiteeseen. Edulliset mutta tehokkaat pH- ja EC-mittarit antavat tarkat lukemat substraatin pH-arvosta ja ravinnepitoisuudesta, jolloin pystyt säätämään ne hallitusti.

2. Virheellinen valaistusratkaisu

Kannabis on kehittynyt elämään vuodenaikojen rytmissä, ja vuodenaikoja ohjaa aurinko. Siksi taitavan kasvattajan kannattaa jäljitellä kunkin kauden valon määrää ja laatua kasvin elinkaaren aikana – näin saat parhaan lopputuloksen.

Kuten useimmat kasvit, kannabis lähtee yleensä voimakkaaseen kasvuun (kasvuvaiheeseen) keväällä, kun päivät ovat pitkiä, kirkkaita ja valoa riittää laajalla spektrillä. Kukinta taas käynnistyy tyypillisesti loppukesästä ja syksyn alkaessa. Tällöin päivät lyhenevät ja valo himmenee, ja sama ilmiö on tärkeää toistaa myös kasvatuksessa. Fotoperiodisen kannabiksen kukinnan käynnistämiseen käytetään yleensä 12/12-rytmiä: 12 tuntia valoa, 12 tuntia täydellistä pimeää.

Jos kukintavaiheessa käytät vääränlaista valoa tai valoa on väärä määrä, seuraukset voivat olla kasveille kohtalokkaita. Pidä 12/12-valojakso kukinnan aikana äärimmäisen tasaisena, jotta kasvit eivät ala palata kasvuvaiheeseen tai kehitä hermafrodiittisia piirteitä.

Varmista myös, etteivät valot ole sadollesi liian voimakkaat, sillä yliteho voi aiheuttaa isoja ongelmia. Myös liian vähäinen valo on haitaksi: se voi johtaa harvoihin, ilmaviin kukintoihin sekä heikompaan hartsin ja vaikuttavien yhdisteiden (fytokemikaalien) muodostumiseen sadonkorjuuseen mennessä.

Ratkaisu: säädä valaistus kuntoon

Paras tapa pitää 12/12-valojakso tasaisena on käyttää ajastinta ja automatisoida homma. Näin sinun ei tarvitse stressata siitä, unohditko laittaa valot päälle tai pois, eikä kasvisi altistu turhalle riskille.

Valaistusratkaisusta ja kasvuvaiheesta riippuen valojen ja latvuston välillä on aina oma optimi-etäisyytensä. Älä oleta, että kasvu loppuu kokonaan vain siksi, että kasvit ovat jo kukintavaiheessa. Jos huomaat jonkin seuraavista merkeistä, siirrä valoja hieman kauemmas kasveista.

• "Rukoilevat" lehdet: Kun lehdet saavat liikaa valoa, ne kääntyvät kohti valoa ja osoittavat ylöspäin. Vaikka ilmiö voi näyttää hienolta, se on merkki liiallisesta valointensiteetistä.

• Kärkien ja reunojen kellastuminen: Lehtien reunat ja kärjet vaalenevat kellertäviksi, jos valo alkaa "valkaista" niitä. Lopulta koko lehti voi muuttua keltaiseksi.

• Käpristyminen: Liian kuivat, valosta stressaantuneet lehdet voivat käpristyä reunoistaan.

Ennaltaehkäisy: käytä Autoflower-siemeniä

Viime vuosina autoflower-siemenet ovat kehittyneet valtavasti. THC-pitoisuudet lähentelevät jo 30 prosenttia, ja satotasot ovat varsin vakuuttavia, joten autoflowerit ovat monen kasvattajan ykkösvalinta. Koska ne kukkivat oman sisäisen kellonsa mukaan, ne tarjoavat hieman huolettomamman tavan kasvattaa kannabista. Silti jokainen lajike tarvitsee sille sopivan valaistuksen, jotta koko potentiaali saadaan esiin. Ja jos sisäkasvatuksessa kukitusvaiheen käynnistäminen ja ylläpito tuntuu työläältä, autoflowerien kanssa koko ongelma poistuu käytännössä kokonaan.

3. Uroskannabiskasvien pölyttäessä emikasveja

Jos kasvatat tavalliset kannabiksen siemenet, mukana on aina riski, että uroskasvit ehtivät pölyttää satosi naaraskasvit. Lopputulos? Kukkia painava siemenmäärä – eli juuri se, mitä useimmat yrittävät välttää. Uroksia ei silti kannata vihata: ilman niitä ei olisi kukintoja ensinkään. Mutta omassa kasvatuksessa niitä ei yleensä haluta mukaan.

Sukupuolen merkit alkavat erottua esikukinnan vaiheessa. Tällöin uroksille kehittyy pieniä siitepölypusseja niihin solmukohtiin, joissa lehtiruodit kohtaavat päävarren. Vaikka pusseilla on vielä aikaa avautua, ne kannattaa poistaa ennen sitä. Naarailla samassa kohdassa näkyy ohuet emit – pienet valkoiset karvat – joista myöhemmin muodostuvat ne toivotut kukinnot.

Jos kannabiskasvi kokee ympäristönsä epäsuotuisaksi, se voi alkaa kehittää hermafrodiittisia piirteitä (eli sekä uroksen että naaraan ominaisuuksia). Kasvi tekee näin stressin alla parantaakseen selviytymismahdollisuuksia. Jos sisäkasvatusympäristö on vakaa ja kasveista pidetään hyvää huolta, tätä tapahtuu harvoin. Jos niin kuitenkin käy, kasvi on parasta poistaa heti, kun merkit ilmestyvät.

Ratkaisu: laita pussi sen päähän

No, ei aivan. Jos haluat selvittää kannabiskasviesi sukupuolen mahdollisimman aikaisin, voit peittää jokaisesta kasvista yhden alimman oksan valolta noin 12 tunniksi esimerkiksi pussilla. Kun oksa on 12 tuntia pimeässä, se käynnistää kukinnan—vain siinä oksassa—ja pääset näkemään, onko kasvi hede vai em. Heti kun sukupuoli on varmistunut, lopeta käsittely: oksa palaa takaisin kasvuvaiheeseen.

Ennaltaehkäisy: käytä feminisoituja kannabiksen siemeniä

Jos et todellakaan halua joukkoon uroskasveja, valitse feminisoidut kannabiksen siemenet. Ne on jalostettu tuottamaan käytännössä pelkkiä naaraskasveja, ja onnistumisprosentti on jopa 99%. Ellet aio jalostaa omia lajikkeitasi, tämä on usein paras vaihtoehto.

4. Kannabiksen haju karkaa kasvatusteltasta tai kasvatushuoneesta

Kukinnan käynnistyessä kasvit alkavat todella tuoksua. Tilanteesta ja tuurista riippuen seuraukset voivat vaihdella miellyttävästä aromista aina vankeuteen tai tuntuviin sakkoihin. Siksi on tärkeää ryhtyä ajoissa kunnon toimiin ja poistaa hajut tehokkaasti.

Ratkaisu: panosta hajunpoistoon

Kun varaudut tähän etukäteen, säästyt paljolta vaivalta. Vaihtoehtoja on muutamasta edullisesta ratkaisusta aina huipputekniikkaan asti – ne hillitsevät hajut ja pitävät sinut erossa tilanteesta, jossa kurkit verhojen raosta viiden minuutin välein.

• Hiilisuodattimet

Suosituin tapa ehkäistä hajujen karkaamista on hiilisuodatin. Kun suodatin asennetaan poistoputken päähän, sen aktiivihiili sitoo hajumolekyylit ja neutraloi tuoksut. Laadukkaaseen malliin kannattaa panostaa: se kestää pidempään ja toimii selvästi tehokkaammin. Ei ole mitään järkeä siinä, että suodatin hajoaa kaksi viikkoa ennen kuin kasvisi on valmis.

• Negatiivisten ionien generaattorit

Nimi kuulostaa aika siistiltä, eikö? Valitettavasti scifi-henkisestä lempinimestään huolimatta nämä eivät muuta vihollisiasi tomuksi. Hyvä puoli on se, että ne poistavat hajuja ilmasta tehokkaasti. Ne kannattaa sijoittaa kasvatusalueen ympärillä oleviin tiloihin – ei suoraan kasvatuspaikkaan – jolloin ne puhdistavat ilman ei-toivotuista hajuista.

Ennaltaehkäisy: Vähähajuiset lajikkeet

Jos aiot kasvattaa vain yhden tai kaksi kasvia, vähähajuinen lajike voi olla helpoin ja huomaamattomin valinta. Vaikka mielessäsi olisi se kaikkein "dankein" vaihtoehto, jos etsit vaivattomuutta ja mielenrauhaa, näitä kannattaa kokeilla.

5. Home kukinnoissa

Kukkamätä voi pilata kuukausien työn hetkessä. Kyse on sienestä, joka alkaa kukinnoista ja leviää nopeasti muihin – pahimmillaan se tuhoaa sadon juuri ennen sadonkorjuuta. Onneksi sen voi usein välttää muutamalla helpolla keinolla.

Ratkaisu: leikkaa ja eristä

Ilmastonhallinta on avainasemassa, kun haluat minimoida kukintomädän riskin. Se pääsee vauhtiin vain viileissä, kosteissa ja tunkkaisissa oloissa, joten tärkeintä on pitää kasvatustila lämpimänä ja ilmanvaihto kunnossa. Ulkona tämä on haastavampaa, vaikka riittävä ilmankierto ei yleensä ole ongelma. Sisätiloissa kun pidät lämpötilan yli 20 °C:ssa ja huolehdit tehokkaasta tuuletuksesta, itiöt eivät yleensä pääse tarttumaan ja aiheuttamaan harmia, vaikka ne osuisivatkin kasviin.

Mitä tehdä, jos huomaat kukintomätää jo kasvissasi? Poista heti kaikki saastuneet kukinnot ja hävitä ne. Nyt ei ole aika olla tunteellinen tai ahne. Jos jätät ne paikoilleen, mätä leviää helposti muualle kasviin ja voi pilata koko sadon.

Kukintomädän tunnistaa alkuvaiheessa valkoisesta, nukkaisesta kasvustosta ja myöhemmin tummista, mustista täplistä. Jos epäilet kasvissa kukintomätää, siirrä se karanteeniin lämpimään ja kuivaan tilaan. Näin voit pysäyttää taudin etenemisen ja mahdollisesti pelastaa loput kasvista. Tarkista samalla muut kasvatuksen kasvit lähes pakonomaisen tarkasti seuraavien päivien aikana.

Ennaltaehkäisy: käytä taskumikroskooppia

Mitä aikaisemmin huomaat kukintomädän, sitä vähemmän tuhoa se ehtii tehdä. Kun tarkistat kasvisi säännöllisesti taskumikroskoopilla, voit havaita mahdolliset merkit jo aivan alkuvaiheessa. Pieni lisäsatsaus maksaa itsensä helposti takaisin, kun säästät satoa.

Carson MicroFlip MP-250

74

26,95 €

Carson MicroFlip MP-250

(74)

26,95 €

Ole huolellinen ja vältä nämä yleiset kasvien ongelmat kukintavaiheessa

Kannabiksen kasvatuksen kukintavaiheessa voi tulla vastaan monenlaisia haasteita. Kuten aina, ennaltaehkäisy on parempi kuin vahinkojen korjaaminen. Tärkeintä on varautua: kun pidät olosuhteet tasaisina ja kasville sopivina, ongelmien riski pienenee ja mahdolliset pulmat on huomattavasti helpompi hoitaa pois.

Kannattaa myös mitoittaa projekti omiin resursseihin. Jos et halua ryhtyä jalostamaan, valitse Feminisoidut kannabiksen siemenet. Jos et halua stressata valojaksosta, ota Autoflower-siemenet. Ja jos voimakas haju aiheuttaisi kahden kuukauden ajan pelkkää hermoilua, panosta vähähajuisempiin vaihtoehtoihin.

Nyt kun kannabis kasvatuksena (ei kirjaimellisesti) kukoistaa enemmän kuin koskaan, tarjolla on ratkaisuja lähes jokaiselle kasvattajalle ja kaikenlaisiin kasvatustiloihin. Kun käytät hetken taustatyöhön, löydät itsellesi toimivan yhdistelmän siemeniä ja setupin, jolla seuraava kasvatus onnistuu varmasti.

Steven Voser

Steven Voser on itsenäinen kannabisjournalisti, jolla on yli kuuden vuoden kokemus kirjoittamisesta kaikesta kannabikseen liittyvästä: miten sitä kasvatetaan, miten siitä saa parhaan irti sekä millainen on alan nopeasti kasvava liiketoiminta ja sitä ympäröivä hämärä oikeudellinen kenttä.

Lue koko esittely