Mitä IBU ja EBU tarkoittavat oluessa?

Olutta on pitkään pidetty vähän kliseisesti varttuneemman miehen juomana, mutta viime vuosina se on tehnyt näyttävän paluun. Olut ei enää kuulu vain paikallisen kuppilan hämärään nurkkaan, vaan sitä nautitaan yhä useammin trendikkäänä valintana myös nuoremmissa piireissä. Samalla kuluttajien eteen viljellään jatkuvasti erilaisia lyhenteitä ja mittareita, joilla yritetään tehdä seuraavasta ostoksesta entistä houkuttelevampi. Kun opit tulkitsemaan näitä merkintöjä, osaat tehdä parempia valintoja seuraavaa olutta valitessasi.

Oikeat olutharrastajat haluavat viedä asian vielä pidemmälle. Oluen suosion kasvu on nimittäin lisännyt myös kotipanemisen mahdollisuuksia. Jos siis kotipaneminen kuulostaa omalta jutultasi, nyt on hyvä hetki aloittaa. Kuvittele tilanne: sinulla on juuri valmistunut erä omaa olutta, mutta et oikein tiedä, miten arvioida kättesi jäljen laatua.

Mikä tekee hyvästä kotipanimotuotteesta onnistuneen?

Samojen lyhenteiden ja muotitermien, joita suuret panimot viljelevät, avulla voi arvioida myös oman kotipanimotuotoksen eri puolia. On hyvä muistaa, ettei oluen laadulle ole (eikä koskaan tule olemaan) yhtä kaiken kattavaa mittaria. Oluiden maku ja nautinto ovat aina subjektiivisia, ja jokaisen kuluttajan makuaisti on hieman erilainen.

Olutta voidaan mitata monin tavoin. Väri, aromi, vahvuus ja jopa katkeruus kertovat kukin osaltaan oluesta. Kun opit, miten näitä ominaisuuksia mitataan ja millaiseen lopputulokseen pyrit, olet jo pitkällä kohti sitä täydellistä kotikaljaa. Yksi tärkeimmistä laatua kuvaavista suureista on katkeruus – ja silloin kuvaan astuu IBU eli International Bitterness Units. Kun saat pantua olutta niin, että IBU pysyy kerta toisensa jälkeen samana, tiedät prosessisi olevan hallinnassa.

MITÄ IBU TARKOITTAA?

Onko suurempi IBU siis aina parempi kuin pienempi? Valitettavasti IBU-arvo ja sen hyöty vertailulukuna riippuvat täysin asiayhteydestä.

Jos ottaisimme oluen, jonka IBU on 50, olettaisimme luonnollisesti sen olevan todella katkera. Jos olut on vaalea ja siinä on vain vähän maltaista makua, se maistuukin erittäin katkeralta. Kun sama IBU-arvo osuu tummalle stoutille, katkeruus voi sen sijaan jäädä lähes huomaamattomaksi.

Helpoin tapa hahmottaa IBU on siirtää ajatus toiseen yhteyteen. Ajattele lempisarjaasi: pidät väistämättä joistakin näyttelijöistä enemmän kuin toisista. Lisäksi suosikkihahmoillasi on usein parempi kemia joidenkin muiden hahmojen kanssa. Kaikki eivät yksinkertaisesti toimi yhdessä.

IBU toimii samalla tavalla. Saatat pitää katkerammasta oluesta – eli tässä tapauksessa korkeammasta IBU-luvusta. Mutta jos katkeruus ei sovi yhteen oluen muiden ominaisuuksien kanssa, se voi viedä kaiken huomion ja tuntua liian hallitsevalta. Pahimmillaan se pilaa koko oluen. Se, miltä IBU käytännössä maistuu, riippuu juojan tottumuksista ja panijan taidosta tasapainottaa katkeruus mallaspohjan, alkoholin ja muiden makujen kanssa.

Mielenkiintoista on myös se, että IBU-luku voi tarkoittaa eri asioita eri maissa. Esimerkiksi Saksassa pilsnerin myyminen alle 20 IBU:n katkeruudella voidaan tulkita huijaukseksi. Ja Australiassa et lain mukaan saisi edes kutsua juomaa olueksi, jos sen IBU olisi alle 4. Tyypillisiä IBU-arvoja ovat esimerkiksi:

• American Lager: 8–15 IBU
• Blonde Ale: 15–28 IBU
• European Amber Lager: 18–30 IBU
• English IPA: 40–60 IBU
• Russian Imperial Stout: 50–90 IBU

Miten EBU eroaa IBU:sta?

Kun IBU on nyt heitetty pöytään, mitä EBU sitten tarkoittaa? Jos lähestytään asiaa pilkunviilaajan näkökulmasta, EBU (European Bitterness Units) on käytännössä sama mittari kuin IBU: molemmilla kuvataan oluen katkeruutta. Mahdollinen ero löytyy lähinnä mittausmenetelmästä. IBU-arvoa määritettäessä olutnäyte käsitellään pipetissä, joka kastetaan oktaanoliin vaahdon poistamiseksi. EBU-mittauksessa näytettä ei kasteta oktaanoliin.

MITEN IBU MITATAAN

Laboratorion ulkopuolella kotipanijat voivat arvioida IBU-luvun suuntaa-antavasti yleisen kaavan avulla. Kaava on seuraava:

IBU = W × A% × U × 10 ÷ V

W = paino grammoina
A% = alfahappojen %
U = hyödyntämisaste
V = tilavuus litroina

Jos tuo saa sinut raapimaan päätäsi, pilkotaan kaava hieman helpommin hahmotettavaan muotoon.

PAINO

Tämä tarkoittaa panoprosessissa käytettyjen humalien kokonaismäärää. Muista laskea mukaan humalat kaikista vaiheista – sekä katkerointiin että maun ja aromin viimeistelyyn lisätyt.

ALFAHAPOT

Alfahapot tuovat katkeruutta keiton aikana. Hopin alfahappopitoisuus määräytyy lajikkeen mukaan, mutta on hyvä muistaa, että samaankin lajikkeeseen voi tulla vaihtelua sään, sadonkorjuuolosuhteiden ja varastoinnin takia.

HYÖDYNTÄMISASTE

Humalan hyötysuhde eli humalan isomerisoituminen (utilisaatio) kasvaa keittoajan pidentyessä. Noin 5%:n utilisaatio vastaa enintään noin 5 minuutin keittoa, kun taas yli 60 minuutin keitolla päästään karkeasti noin 31%:iin. Nämä ovat suuntaa antavia arvioita, sillä sekä panotapa että käytettävä laitteisto voivat vaikuttaa merkittävästi siihen, kuinka suuri hyötysuhde lopulta on.

Kaava pitää laskea jokaiselle humalalisäykselle erikseen — tässä tapauksessa keittohumalalle, makuhumalalle ja aromihumalalle. Kun olet laskenut nämä kolme arvoa, niiden yhteenlasku antaa oluesi kokonais-IBU:n. Tässä kohtaa modernit menetelmät ovat ylivoimaisia: netistä löytyy runsaasti valmiita laskureita IBU:n arviointiin sekä metrisillä että imperiaalisilla yksiköillä. Syötä tarvittavat tiedot, niin laskuri antaa arvion kotipanoseräsi odotetusta IBU-lukemasta.

IBU on suhteellinen käsite

Tiedämme, että IBU on vain yksi palanen siinä monimutkaisessa palapelissä, josta hyvältä maistuva olut rakentuu. Yksinään se ei oikeastaan kerro vielä paljoakaan. Katkeruus yhdessä muiden oluen ominaisuuksien kanssa auttaa hahmottamaan, kuinka tasapainossa panoksesi on. Kuten aiemmassa esimerkissä, jos oluessa on vähän mallasta tuomaa makua, korkea IBU korostaa epätasapainoa entisestään.

Tämän voi havainnollistaa BU:GU-suhteella (Bitterness Units : Gravity Units). Ray Danielsin esittelemä tapa auttaa arvioimaan katkeruutta suhteessa maltaan makeuteen. Oletetaan tässä kuvitteellisessa tilanteessa, että oluemme IBU on 25. Seuraavaksi IBU jaetaan oluen kantavierteen ominaispainon pisteillä. Ominaispaino (OG) kuvaa vierteessä ennen käymistä olevien käyvien ja käymättömien aineiden määrää. Jos oluen OG on 1090 (yleensä kaksi ensimmäistä numeroa jätetään pois laskussa) ja IBU 25, saadaan tulokseksi 0,2.

BU:GU-asteikolla arvo 1 tarkoittaisi erittäin katkeralta maistuvaa olutta, kun taas 0,1 viittaisi hyvin vähäiseen katkeruuteen. Tässä esimerkissä tuloksena olisi olut, jonka katkeruus on maltaan makeuteen nähden hyvin matala. Kaikki nämä laskelmat ovat osa melkoista kokonaisuutta – ja kun opit hallitsemaan sen, pystyt tekemään oluita, jotka osuvat juuri omaan makuusi. Seuraavan kerran, kun joku heittää eteesi olutsanastoa, osaat suhtautua siihen itsevarmasti ja aiempaa paremmin ymmärtäen.

Luke Sholl

Luke Sholl on kirjoittanut kannabiksesta, kannabinoidien hyvinvointipotentiaalista ja luonnon myönteisestä vaikutuksesta jo yli kymmenen vuoden ajan. Hän on työskennellyt useiden kannabinoideihin keskittyvien julkaisujen kanssa ja tuottaa monipuolista digitaalista sisältöä, jota tukevat vahva tekninen osaaminen sekä perusteellinen taustatyö ja tutkimus.

Lue koko esittely