Mitä charas on ja miten sitä tehdään

Charas on kotoisin Pohjois-Intiasta Himalajan juurilta – ja sen tausta on vähintään yhtä kiehtova kuin vaikutuksetkin. Tämä poikkeuksellisen vahva kannabiskonsentraatti on perinteisesti liitetty Lordi Shivan palvontaan, ja se on yksi suorimmista tavoista kokea kannabiksen puhdas voima. Erityistä charaksessa on se, että se kerätään elävästä kannabiskasvista ja valmistetaan pitkän, hellävaraisen käsityöprosessin kautta, joten se ei oikeastaan muistuta mitään muuta. Kokeile polttaa sitä, ja eteesi avautuu aivan uusi kannabismaailma.

Mitä charas on?

Charas on elävien kannabiskasvien kukinnoista (budeista) kerättävä perinteinen uute. Sen juuret ovat Pohjois-Intiassa, ja sen tausta on pitkä ja kiinnostava. Samaa charasin valmistustapaa käytetään yleisesti myös Jamaikalla. Riippuu keneltä kysyy: toisten mielestä ”aito” charas voi olla peräisin vain Pohjois-Intiasta, kun taas toiset katsovat, että charasin määrittää ennen kaikkea valmistusprosessi – ei se, missä kasvi on kasvatettu.

Charasin historia

Charasilla on Intiassa vahva kulttuurinen perintö, erityisesti shaivalaisen hindulaisuuden piirissä. Vaikka se kiellettiin 1980-luvulla, monet intialaiset ovat jatkaneet charasin polttamista avoimesti, sillä se liittyy uskonnolliseen ja kulttuuriseen perinteeseen, joka ulottuu tuhansien vuosien taakse.

Kun suuntaat syvälle Parvati-laaksoon, löydät yhteisön, joka valmistaa Malana Creamia – maailmankuulua charas-laatua. He yhdistävät useiden kannabislajikkeiden hartsia yhdeksi uutteeksi ja ovat näin kehittäneet joitakin parhaista saatavilla olevista charas-tuotteista.

Malana Creamille kilpakumppanina pidetään Kerala Goldia. Se valmistetaan yhdestä lajikkeesta: paikallisesta, ainutlaatuisesta maatiaiskannasta, joka tunnetaan nimellä Neelachadayan. Viime vuosina paikallinen poliisi on kuitenkin onnistunut löytämään ja tuhoamaan Neelachadayanin viljelmiä niin tehokkaasti, että sen tulevaisuus näyttää epävarmalta. Silti se on yhä yksi parhaista kannabiskonsentraateista, joita voit löytää.

Onko charas sama asia kuin hasis?

Ei aivan. Keskeinen ero on siinä, että charas valmistetaan elävistä kannabiskasveista kerätystä resiinistä, kun taas hasis uutetaan kuivatuista ja korjatuista kasveista. Kuten aiemmin todettiin, osa puristeista vie asian vielä pidemmälle ja väittää, että myös kasvupaikka määrittää nimityksen. Ainoa täysin pitävä määritelmä perustuu kuitenkin valmistustapaan.

Näin valmistat charasia: perinteinen menetelmä

Yleisin tapa valmistaa charasia on hieroa kukintoja käsien välissä ja irrottaa hartsi vähitellen talteen. Intiassa käytetään myös mielenkiintoista menetelmää: kannabiskasvuston läpi kävellään nahkavaatteissa, jolloin materiaali hankaa tahmeita kukintoja vasten ja kerää niiden öljyjä. Ajan myötä asuihin kertyy niin paljon pihkaa, että se voidaan kaapia irti ja pyöritellä charasiksi.

Perinteinen charasin valmistus vie aikaa, mutta vaiva palkitaan. Kun parhaimmillaan voit saada jopa yhdeksän grammaa päivässä, tälle kannattaa varata reilusti aikaa. Ja pidä alkoholipyyhkeet valmiina!

1. Valitse kukintosi

Charasta varten kannattaa käyttää pieniä kukintoja, jotka ovat noin kaksi–kolme viikkoa vaille valmiita sadonkorjuuseen. Pienempi koko tekee työstä helpompaa, ja saat yleensä paremman hyödyn käytetystä materiaalista. Kun olet valinnut kukinnot, leikkaa ne irti ja jätä varteen mahdollisimman paljon vartta.

2. Hiero niitä käsiesi välissä

Aloita nyt kukintojen pyörittely kämmentesi välissä – sen jälkeen, kun olet pessyt kätesi huolellisesti ja kuivannut ne. Tee tämä rauhallisesti ja hitaasti. Vähitellen kukinnoista alkaa irrota öljyjä, ja käsiisi kertyy pihkaista hartsia. Lopeta, kun kätesi ovat ruskeanmustat ja kauttaaltaan paksun, tahmean uutteen peitossa.

3. Muotoile charas-pallo

Viimeinen ja samalla pisin vaihe. Kun hartsia on tarttunut käsiisi, aseta peukalo kämmenen keskelle ja pyöritä sitä pienin, ympyrämäisin liikkein. Pian hartsista alkaa muodostua pieni pallo. Kun pallo on syntynyt, jatka sen pyörittämistä kämmentä vasten — vähitellen siitä kasvaa kaunis, tiivis charas-kokkare.

Valmiit pallot punotaan perinteisesti köysiksi, jotta ne eivät kuivu liikaa. Oikein tehtynä tämä tapa auttaa myös tekemään annoksista tasaisia ja yhdenmukaisia, jolloin käyttö on luotettavampaa.

Kuinka tehdä charasia: muokattu menetelmä

On olemassa myös tapa, jossa sinun ei tarvitse kasvattaa kokonaista kannabissatoa pelkän charasin tekemistä varten. Vaikka saanto jää pienemmäksi, voit antaa kukintojen kypsyä rauhassa täyteen mittaansa ja korjata ne myöhemmin.

1. Purista kukintoja

Paina kannabiskukat kevyesti käsiesi välissä. Tee tämä kaikille käytettävissä oleville kukille. Alempien kukintojen kanssa voit olla hieman reippaampi, sillä ne ovat yleensä vähemmän miellyttäviä poltettavia kuin ylempänä kasvavat.

2. Toista perinteinen menetelmä

Tämän jälkeen voit tehdä samalla yllä kuvatulla menetelmällä pieniä charas-palloja tai -punoksia.

3. Hyödynnä saksia ja leikkureita

Kun koittaa sadonkorjuu, älä heitä pois sitä tahmeaa hartsikerrosta, joka jää saksien tai leikkaussaksien teriin. Se on puhdasta charasia. Kaavi se talteen ja pyörittele pieneksi palloksi. Älä stressaa seassa olevasta kasvimateriaalista – se vain tuo lopputuotteeseen lisää makua ja täyteläisyyttä.

Millaiset vaikutukset charasilla on?

Charas on käytännössä tiiviste, joten se on selvästi vahvempaa kuin useimmat muut kannabiksen muodot. Koska se kerätään elävistä kannabiskasveista eikä sitä kypsytetä samaan tapaan kuin valtaosaa sadosta, sen terpeen- ja kannabinoidiprofiili on hieman erilainen. Osa käyttäjistä kuvailee vaikutuksia jopa lähes hallusinogeenisiksi ja psykedeelisiksi – unenomaisiksi ja leijuviksi. Charas ei ole mikään kevyt pilvi, joten varaa aikaa ja anna sen tehdä tehtävänsä.

Kuinka charasta käytetään

Charasia voi nauttia usealla eri tavalla – osa juontaa juurensa vuosisatojen taakse, osa taas edustaa modernimpaa lähestymistapaa (vinkki: perinteiset keinot toimivat yleensä parhaiten).

Chillum

Chillum on perinteinen tapa polttaa charasia. Se on yleensä pieni savinen piippu, johon charas-kokkareet pakataan ja sytytetään. Suodattimeksi laitetaan usein kankaaseen kääritty savipallo, joka asetetaan suukappaleen ja piipun pään väliin pehmentämään savua hieman. Koska charas sisältää myös kasvimateriaalia, tämä tapa voi olla todella karhea ja vaatii kestävän kurkun, jos haluat vetää ilman yskänkohtauksia.

Perinteen mukaan ennen chillumin polttamista saatetaan lausua Shivan nimeä tai mantraa. On ihan sinusta kiinni, tuntuuko se tilanteeseen sopivalta.

Pieni, sileä vuolukivichillum

29

Loppu varastosta

8,25 €

Pieni, sileä vuolukivichillum

(29)

Loppu varastosta

8,25 €

Sätkä

Charasta voi polttaa myös jointissa. Koska se on niin kosteaa, se kannattaa murustella mahdollisimman pieniksi paloiksi, jotta se palaa tasaisesti ja loppuun asti. Jos palat ovat liian suuria, ne eivät pala kunnolla ja arvokasta uutettasi menee hukkaan.

Bongi tai dab-rigi

Bongin käyttö muistuttaa chillum-menetelmää, mutta savun suodatus hoituu savenpalasen sijaan veden avulla – ja lisäksi mukana voivat olla bongin omat suodatinratkaisut. Tarvitset charaksen polttamiseen voimakkaan ja tasaisen liekin, joten varaudu siihen.

Perinteisen bongin lisäksi charasta voi myös dabata kuten muitakin kannabistiivisteitä. Vaikka se ei ole yhtä puhdasta kuin apteekeista löytyvä vaha tai öljy, sillä voi saada todella tujut henkoset, jotka tuntuvat usein kurkussa pehmeämmiltä kuin bongihitsit.

Vaporizer

Charaksen höyrystäminen on usein enemmän vaivaa kuin mitä siitä saa irti. Sen paksu ja kostea koostumus vaatii erittäin korkeita lämpötiloja, eikä silloinkaan kyseessä ole erityisen luotettava tapa.

Jos haluat silti kokeilla, parhaat tulokset saa yleensä, kun laittaa charasta “voileiväksi” kuivien kasvimateriaalikerrosten väliin. Charas on jo valmiiksi vahvaa, joten kannattaa käyttää väliin jotain muuta kuin lisää kannabista.

Parhaiden kannabislajikkeiden valinta charaksen valmistukseen

Charasin valmistukseen sopivasta lajikkeesta ei ole olemassa yhtä ainoaa oikeaa sääntöä, mutta muutamalla yleisellä periaatteella pääset selvästi parempaan lopputulokseen. Perinteisesti charasia tehdään Indica-lajikkeista, mutta tärkeintä on lopulta se, kuinka paljon lajike tuottaa hartsia. Jos kukinnot eivät ole kauttaaltaan THC-pitoisen, tahmean hartsin peitossa, ne eivät yleensä ole paras valinta charasiin. Mitä tahmeampi kasvi, sitä parempi!

Samat lajikkeet, jotka sopivat parhaiten hasiksen tekoon, ovat yleensä myös parhaita charasin valmistukseen. Zamnesia on koonnut viisi huippuvaihtoehtoa. Ne ovat:

• White Widow
• Super Lemon Haze
• Gorilla Glue
• Sharksbreath
• Afgooey

Mikä tahansa näistä lajikkeista antaa loistavan lähtökohdan ensimmäisen charasin tekemiseen, sillä ne ovat käytännössä lyömättömiä juuri siinä, mitä haetaan: runsaassa, tahmeassa hartsissa.

Charas on yksi kiinnostavimmista tavoista hyödyntää kannabiskasvia. Kun ottaa huomioon, miten ikivanha perinne se on, on yllättävää, ettei sitä harrasteta yleisemmin Intian ja Jamaikan ulkopuolella. Jos kasvatat itse, tämä on ehdottomasti kokeilemisen arvoinen juttu – ja saatat samalla ymmärtää, miksi charas on säilynyt niin tärkeänä osana uskontoa ja kulttuuria. Ota silti rauhallisesti, sillä vaikutus voi olla todella tajunnanräjäyttävä!

Luke Sholl

Luke Sholl on kirjoittanut kannabiksesta, kannabinoidien hyvinvointipotentiaalista ja luonnon myönteisestä vaikutuksesta jo yli kymmenen vuoden ajan. Hän on työskennellyt useiden kannabinoideihin keskittyvien julkaisujen kanssa ja tuottaa monipuolista digitaalista sisältöä, jota tukevat vahva tekninen osaaminen sekä perusteellinen taustatyö ja tutkimus.

Lue koko esittely