Keskustelu Dan Hererin kanssa

Dan Herer on Jack Herer -brändin ja -perinnön jatkaja. Hän pitää isänsä viitoittamaa tietä elossa tyylillä ja samalla intohimolla kuin tätä ennen. Juttelimme Hererin kanssa siitä, mitä hänellä on ollut työn alla ja mitä tulevaisuus tuo tullessaan.

Kuka on Dan Herer?

Dan Herer on legendaarisen Jack Hererin poika (palaamme häneen aivan pian). Isänsä kuoleman jälkeen Dan on ottanut vastuulleen Jack Herer -brändien ja -kilpailujen pyörittämisen ja huolehtii siitä, että nimi pysyy elinvoimaisena ja vahvana. Hän rakastaa kannabista ja psykoaktiivisia aineita yleisemminkin, eikä ole pelkkä liikemies. Danin puheesta välittyy aito intohimo tätä kasvia kohtaan, ja hän uskoo vilpittömästi, että siitä voi olla maailmassa myös paljon hyvää.

Jack Hererin lyhyt historia

Jack Herer (1939–2010) on kannabismaailman legenda, joka tunnettiin toisinaan myös lempinimellä Hampun keisari. Hän aloitti uransa Headshop-yrittäjänä, mutta nousi pian kansainvälisesti tunnetuksi aktivistiksi, joka ajoi kannabiksen laillistamista ja stigman purkamista. Herer ei pitänyt kannabista vain poltettavana kasvina, vaan näki koko kasvin potentiaalin: ravintona, rakennusmateriaalina ja monessa muussa käytössä.

Vaikka Herer oli monille ristiriitainen hahmo, hänen tarkoitusperistään ei ole epäilystä: hän halusi aidosti tehdä maailmasta paremman paikan. Hänen perintönsä elää yhä monin tavoin – muun muassa hänen mukaansa nimetyssä kannabislajikkeessa.

Jack Herer Autoflower (Zamnesia Seeds) Feminisoidut

100

Vanhemmat Jack Herer x Ruderalis

Genetiikka Autoflower-hybridi

Kukinta-aika 10–11 viikkoa siemenestä sadonkorjuuseen

THC -16 %

CBD 3%

Kukintatyyppi Autoflower

14,69 €

20,99 €

Tiedot

Jack Herer Autoflower (Zamnesia Seeds) Feminisoidut

(100)

20,99 €

14,69 €

Vanhemmat Jack Herer x Ruderalis

Genetiikka Autoflower-hybridi

Kukinta-aika 10–11 viikkoa siemenestä sadonkorjuuseen

THC -16 %

CBD 3%

Kukintatyyppi Autoflower

Keskustelu

Berliinissä järjestetyillä Mary Jane -messuilla, joissa juhlistettiin kannabiksen dekriminalisointia Euroopan suurimmassa taloudessa, tapasimme Dan Hererin ja juttelimme menneestä, nykyhetkestä ja tulevasta.

Mitä teet Saksassa?

Olemme täällä rakentamassa suhdetta sekä tähän uuteen markkinaan että Saksan olemassa olevaan kannabisyhteisöön. Kiinnostuksemme ulottuu moneen: siihen, miten kannabista kasvatetaan ja miten se prosessoidaan, ja samalla haluamme olla vuorovaikutuksessa kuluttajien kanssa ymmärtääksemme, millaisena he kokevat kehittyvän markkinan. Yritämme yksinkertaisesti saada nimemme osaksi kokonaisuutta.

Millainen suhde isälläsi oli taikasieniin?

Isäni oli merkittävä sienten puolestapuhuja. Hän arvosti erilaisia sieniä sekä lääkinnällisestä näkökulmasta – kuten lion’s mane ja muita hyödyllisiä, adapto­geenisiä sieniä – että “taianomaisemmalla” puolella, kuten psilosybiinisienillä. Isäni ymmärsi molemmat puolet, mutta hän tunsi erityistä yhteyttä nimenomaan niihin “korkeampiin” sieniin – psykedeelisiin.

Hän omistautui sienille toden teolla vuoden 2000 jälkeen, saatuaan aivohalvauksen. Hän uskoi, että sienien käyttö paransi hänen elämänsä viimeisiä yhdeksää vuotta ja että hänen toipumisensa oli osittain seurausta siitä sienimäärästä, jota hän nautti. Hän alkoi kirjoittaa kirjaa 90-luvun puolivälin ja lopun tienoilla, sai sen parhaansa mukaan valmiiksi 2000-luvun puoliväliin mennessä, mutta teosta ei koskaan julkaistu.

Kiinnostaisiko sinua työskennellä sienten parissa myös liiketoiminnan näkökulmasta?

Tänä päivänä, kun ihmisten asenteet sieniä kohtaan ovat muuttuneet ja ymmärrys niiden mahdollisista hyödyistä kasvaa, olemme pohtineet laajentumista sienimarkkinoille ja -yhteisöön. Tavoitteena voisi olla brändi, joka linkittyy isääni ja hänen nimeensä. Tässä vaiheessa kaikki on vielä kehitystyön alla. Toiminta lähtisi käyntiin Yhdysvalloista, ja siitä laajentaisimme eteenpäin.

Mikä on tällä hetkellä kannabismaailman jännittävin kehitysaskel?

Minusta Saksan 1. huhtikuuta—kannabiksen laillistaminen—on merkittävä käännekohta, vaikka kaupallinen myynti ei ole vielä käynnissä. Kannabiksen demonisointi alkaa murtua, ja yhä useampi ymmärtää, ettei se ole mikään kauhea, paholaispalvontaan liittyvä yrtti, vaan sillä on poikkeuksellisia hyötyjä ihmisille.

Se, että apteekit täällä Saksassa valmistavat tuotteita ja luovuttavat niitä potilaille, sekä se, että kuluttajat ja suuri yleisö voivat myös käyttää kannabista ilman sellaista pelkoa kuin ennen. Koska on alettu ymmärtää, ettei tämä ole porttihuume raskaampiin aineisiin. Usein kyse on pikemminkin “exit drug” -ilmiöstä, ja se voi helpottaa kipua, särkyä, toimintarajoitteita ja niin edelleen, tiedäthän?

Saksa ottaa ensimmäisiä askelia purkaakseen ne virheelliset väitteet, jotka aikoinaan ruokkivat kieltopolitiikkaa ympäri maailmaa. Tämä on valtava askel kohti tilanteen korjaamista ja tulevaisuuden suuntaamista uudelle polulle, jossa tätä kasvia voidaan hyödyntää sen koko potentiaalilla.

Uskotko, että tämä leviää ympäri Eurooppaa?

Ei voi kuin toivoa.

Mutta jos teet sen vain taloudellisista syistä, päädyt lähes varmasti harhaan. Kun suhtaudut tähän kasviin niin kuin siihen kuuluu suhtautua – lähtien maasta ja ihmisistä, yhteisöstä käsin – ja viet sen sinne, missä siitä on hyötyä, eli käytännössä lähes kaikkiin elämämme ja toimintamme osa-alueisiin, suunta pysyy oikeana.

Ensimmäiset askeleet, jotka Saksa on ottanut, voivat tuoda paljon hyvää, samoin ne, joihin monet muut maat saattavat lähteä pian. Toivon, että ne pohtivat huolellisesti, onko tämä asia, jota ylipäätään tarvitsee kontrolloida.

Mihin muuhun kannabista voisi käyttää?

Yhteisömme voisi olla paljon terveempi – ja ajattelumme selkeämpää – jos osaisimme käyttää kannabista oikein. Kun alamme tehdä puhelimiamme hamppumuovista, rakentaa koteja hamppubetonista ja valmistaa vaatteita hampusta, voimme samalla korvata myrkyllisiä materiaaleja, joita olemme käyttäneet viimeisen vuosisadan ajan.

Nyt näemme taas hampputuotteiden paluun ja kasvun – sellaisten, joita on hyödynnetty läpi ihmiskunnan historian. Ehkä silloin mikrokuidut ja mikromuovit eivät päädy valtameriin tai lopulta siihen ruokaan, jota syömme.

Kannattaako kannabista pelätä?

Ei. Kannabis kannattaa hyväksyä osaksi arkea.

Mitä suosittelisit lukijoillemme?

Älä epäröi katsoa menneisyyteen ja perehtyä kannabiksen historiaan. Käytännössä lähes jokaisessa maassa hamppu on ollut jossain vaiheessa arkea ja tuotantoa: puhuttiinpa Saksasta, Britanniasta, Venäjästä tai Kiinasta tuhat tai kaksituhatta vuotta sitten, hamppua hyödynnettiin kaikkialla. Purjeet, jotka veivät laivat valtamerille ja mahdollistivat maailmanlaajuisen kaupan, olivat hamppukangasta. Samoin köydet ja takila, kirjat ja Raamatut, kartat – ja jopa laivojen saumojen tiivisteet tehtiin hampusta.

Nämä ovat vain muutamia esimerkkejä siitä, miten laajasti kannabis on jättänyt jälkensä historiaan. Se oli myös vaihdannan väline: sitä kaupattiin ja sillä käytiin vaihtokauppaa. Lisäksi sitä on hyödynnetty lääkinnässä tuhansien vuosien ajan. Ihmisen ja kannabiksen yhteinen tarina on poikkeuksellisen pitkä ja tiivis.

Dan Herer: Isän perinnön jatkaja ja oman polkunsa rakentaja

Isänsä uraauurtavista teoista sekä modernin kannabisyhteisön hengestä ammentava Dan Herer haluaa jatkaa alan innovaatioiden viemistä eteenpäin – ja mahdollisesti laajentaa tekemistään jopa psykedeelisten sienien maailmaan, jota sekä Dan että hänen isänsä arvostivat suuresti. Sillä välin kannattaa tutustua kaikkeen, mitä Jack Herer -brändillä on tarjota, ja pysyä kuulolla uusista käänteistä!

Max Sargent

Max on kirjoittanut yli vuosikymmenen ajan ja siirtynyt viime vuosina kannabis- ja psykedeeliaiheiseen journalismiin. Hän on kirjoittanut muun muassa Zamnesialle, Royal Queen Seedsille, Cannaconnectionille, Gorilla-siemenille, MushMagicille ja muille, ja hänellä on kokemusta alan monipuolisista osa-alueista.

Lue koko esittely