Psykedeelit ja buddhalaisuus – sopivatko ne yhteen?

Buddhalaisuudesta ja psykedeelien suhteesta on kirjoitettu lukemattomia esseitä ja tutkielmia. Miksi? Monet ihmiset – etenkin länsimaissa – ovat löytäneet tämän ajatusperinteen pariin psykedeelisten kokemustensa kautta.

Buddhalaisuus on eräänlainen uskonto, jota on määritelmänsäkin puolesta hieman vaikea tiivistää. Se syntyi Intiassa Gautama Buddhan (ja muiden nimien) opetuksista, ja sillä on juurensa toisessa suuressa intialaisessa uskonnossa, hindulaisuudessa. Kyse on ajattelutavasta, jonka tavoitteena on vapauttaa ihminen loputtomasta kärsimyksestä. Sen perusajatus? Vasta luopumalla ajallisista kiintymyksistä voimme löytää rauhan – ellei jopa valaistumisen. Tämän jälkeen polku haarautuu moniksi suuntauksiksi.

Buddhan uskotaan olleen ruhtinas tai vaikutusvaltainen mies vauraassa yhteisössä. Saatuaan perusteellisen koulutuksen hän kääntyi askeettiseen elämäntapaan ja sieltä edelleen opettajaksi. Elinaikanaan hän keräsi ympärilleen seuraajia, jotka puolestaan veivät hänen opetuksiaan eteenpäin ja tekivät niistä osan historiaa.

Meditaation ja nykyhetkeen keskittymisen avulla buddhalaiset voivat “löytää tiensä”. Juuri tässä vaiheessa osa harjoittajista kääntyy psykedeelien puoleen – ikään kuin avaimena, jolla kokemuksen syvempiin kerroksiin pääsee käsiksi.

Mutta onko psykedeelien käyttö todella buddhalaisuuden opetusten mukaista?

Ovatko psykedeelit “portti” buddhalaisuuteen?

Tästä ajatuksesta esitetään runsaasti sekä puolesta että vastaan. Buddhalaisuudessa opetetaan varomaan ulkoisia apukeinoja valaistumisen tavoittelussa. Samalla se suhtautuu kriittisesti “takertumiseen” mihin tahansa – myös “hengellisen” kokemuksen perässä juoksemiseen tai ajatukseen, että jokin päihde voisi avata siihen oven.

Nirvana nähdään täydellisen onnen saavuttamisena: tilana, jossa loputtomat uudelleensyntymät ja kärsimys päättyvät. Joidenkin tulkintojen mukaan se on elämän korkein päämäärä. Toisissa taas hetki, jolloin “minä” lakkaa erottumasta muista ja sulautuu osaksi kaikkea. Juuri tässä kohdassa psykedeeleistä – erityisesti LSD:stä – aletaan puhua.

Itseettömyyden kokemus on yksi psykedeeleihin liitetyistä keskeisistä piirteistä, ja tällaisessa muuttuneessa tietoisuudentilassa moni alkaa tarkastella kokemustaan tämän itäisen uskonnon ja filosofian viitekehyksen kautta.

KÄYTTIKÖ BUDDHA PSYKEDEELEJÄ?

Tämä on kiinnostava kysymys. On täysin mahdollista, että hän käytti joitakin psykedeelisiä aineita. Erilaiset kehoa ja mieltä vaikuttavat rohdot kuuluivat monin paikoin alueellisten uskontojen käytäntöihin, joten on hyvinkin mahdollista, että etsimisen vaiheessaan hän myös kokeili psykedeelejä. Myöhemmin, kun hänen opetuksensa vakiintuivat, hän kielsi tietoisuutta muuttavien aineiden käytön.

Mutta entä sitten? Buddha oli ihminen, ei jumala. Jos oma henkilökohtainen nirvanasi avautuu psykedeelisen kokemuksen avulla, kuka lopulta on tuomitsemaan sinut?

MIKSI AIHE HERÄTTÄÄ TAAS UUTTA KIINNOSTUSTA?

On useita syitä siihen, miksi tästä aiheesta puhutaan juuri nyt niin paljon. Ensimmäinen liittyy eräänlaiseen kulttuuriseen paluuseen: ajatukset nousivat laajemmin esiin jo Beat-sukupolven aikaan, ja nyt sama aikakausi kiertää jälleen kulttuurisessa keskustelussa. Taustalla kuplii laajaa tyytymättömyyttä sekä kulttuurisesti että sukupolvien välillä – eikä tämä rajoitu vain yhteen maahan, vaan näkyy kaikkialla.

Millenniaalit etsivät uusia vastauksia. Suuret ikäluokat taas hakevat henkistä valaistumista. Mitä tästä seuraa? Uudelleen herännyt kiinnostus itämaisia uskontoja kohtaan. Ja toinen, samaan aikaan voimistuva ilmiö? Kasvava kiinnostus sekä lääketieteelliseen käyttöön tarkoitettuihin kannabiksen siemenet että psykedeelisiin aineisiin lääkinnällisiin tarkoituksiin. Tähän sisältyy myös niin sanottujen ”psykiatristen” häiriöiden, kuten masennuksen, hoito.

Tämä puolestaan saa monet pohtimaan buddhalaisuuden ja psykedeelien yhdistämistä – erityisesti taikasieniä ja LSD:tä. Ne, jotka ottavat tällaisia aineita osaksi henkisiä harjoituksiaan, omaksuvat usein myös kokonaisvaltaisemman elämäntavan; siihen kuuluu monilla esimerkiksi jooga.

Läsnäolon taito eli mindfulness ulkoisista muutoksista huolimatta on yksi buddhalaisuuden ”moderneimmista” piirteistä. Menneestä irti päästäminen ja hetkessä eläminen, pyyteettömästi, on ajatus, joka vetoaa tähän sukupolveen – ainakin teoriassa. Jos psykedeeliset aineet voivat helpottaa valaistumisen kokemusta, niin mitä sitten? Varsinkin, jos se auttaa saavuttamaan myös muita tavoitteita.

Tällä kertaa asenteet huumeita kohtaan todella muuttuvat. Lainsäädäntö vaikuttaa kehitykseen, samoin sosiaalinen media. Lisäksi tieteellinen ymmärrys siitä, miten aivot ja keho toimivat yhdessä psykoaktiivisten aineiden vaikutuksen alaisena, on kasvanut merkittävästi.

Steven Voser

Steven Voser on itsenäinen kannabisjournalisti, jolla on yli kuuden vuoden kokemus kirjoittamisesta kaikesta kannabikseen liittyvästä: miten sitä kasvatetaan, miten siitä saa parhaan irti sekä millainen on alan nopeasti kasvava liiketoiminta ja sitä ympäröivä hämärä oikeudellinen kenttä.

Lue koko esittely