Mitä ovat visuaalit psykedeelien käytön yhteydessä?

Psykedeelisessä tilassa koemme usein visuaalisia ilmiöitä, jotka eroavat selvästi tavanomaisesta, selvästä havainnoinnista. Kokemukset voivat vaihdella värien voimistumisesta aina ikään kuin uusiin maailmoihin astumiseen – ja ne voivat olla syviä, elämää mullistavia ja kauniita. Ne ovat osa ihmiskunnan historiaa.

Jo varhaisimmista lähteistä käy ilmi, että ihmiset ovat käyttäneet psykedeelisiä aineita. Esi-isiimme yhdistävä, talteen saatu taide kuvaa, kuinka samankaltaisia heidän kokemuksensa olivat nykypäivän kokemusten kanssa. Alla käymme läpi psykedeelisiä visuaaleja sekä niiden taustaa lyhyesti.

Mitä psykedeeliset visuaalit ovat?

Tieteellisestä näkökulmasta visuaalit syntyvät, kun hermoverkkojen välinen kytkeytyneisyys kasvaa valtavasti. Tämä selitys ei kuitenkaan tee oikeutta psykedeelien oudoille ja hämmästyttäville aistimuksille. Kun tietoisuus ikään kuin laajenee, näköaivokuori alkaa hahmottaa ympäröivää maailmaa täysin uudella tavalla. Mitä tämä lopulta tarkoittaa, on yhä arvoitus. On silti mahdollista, että jo lähitulevaisuudessa ikivanha tieto ja modernit tieteelliset löydökset kietoutuvat yhteen ja valaisevat aivan uusia tutkimussuuntia.

Mieli ja visuaalit

Aistit ja se, millaisen yhteyden ne meille maailmaan avaavat, ovat olleet kiistan ja pohdinnan kohteena vuosituhansien ajan. Thaleesta lähtien ihmiskunnan kirjoitetussa historiassa on toistuvasti kysytty, onko se mitä havaitsemme maailma sellaisena kuin se todella on, vai vain mielen rakentama esitys.

Psykedeelit ovat olleet monissa kulttuureissa pyhiä, ja niitä on usein pidetty väylänä toisiin todellisuuksiin – keinona päästä käsiksi tasoihin ja tietoon, jotka muuten jäisivät piiloon. Moderni tiede ei suinkaan kumoa näitä pitkään eläneitä käsityksiä, vaan alkaa pikemminkin viitata siihen, että psykedeelit todella avaavat mieltä. Esimerkiksi Sussexin yliopiston Centre for Consciousness -yksikön tutkijat ovat päätelleet, että psilosybiinin vaikutuksen alaisena mieli muuttuu “ylitietoiseksi”^[2].

Mutta mitä mielessä oikeastaan tapahtuu? Tavallisessa, selvässä tilassa aivojen toiminnot tapahtuvat yleensä omissa, niille varatuissa “osastoissaan”. Näkö esimerkiksi syntyy pääosin näköaivokuorella. Oleellista on, että tutkimusten mukaan suuri osa siitä, mitä näemme, perustuu käytännössä ennustaviin malleihin. Aivoille on tehokkaampaa – ja ennen kaikkea nopeampaa – täydentää näkymää ja ikään kuin keksiä se, mitä ne “näkevät”.

Psykedeelien vaikutuksen alaisena aivojen tavanomainen lokeroituminen alkaa hajota, ja eri alueet viestivät keskenään tavoilla, joilla ne eivät normaalisti kommunikoi. Johtava teoria on, että tämä liittyy oletustilaverkoston (DMN) vaimenemiseen^[3]. DMN näyttää ohjaavan ja automatisoivan tavanomaista aivotoimintaa sekä osaltaan hillitsevän tietoisuutta.

Koska useimmat psykedeelit toimivat aivojen 5-HT2A-reseptorien agonisteina, ne aiheuttavat serotoniinin vapautumista tavallista runsaammin ja epäsäännöllisemmin. Oletettavasti juuri tämä synnyttää sen, minkä tunnemme psykedeelisenä kokemuksena.

Psykedeelisen kokemuksen historia

Ei ole mikään salaisuus, että ihmiset ovat käyttäneet psykedeelejä jo sukupolvien ajan. Vanhimmat merkinnät käytöstä ulottuvat noin 7 000 vuoden taakse. Algerian Saharasta on löydetty luola, jonka seinämaalauksessa näkyy mehiläispäinen hahmo, jonka kehosta versoo sieniä. Nämä on tunnistettu paikalliseksi lajiksi: Psilocybe mairei.

Atsteekkien ja mayojen fraktaalimaiset kuviot tuskin ovat sattumaa – varsinkin kun heidän jälkeläisilleen psykedeeliset rituaalit ovat yhä tärkeä osa kulttuuria. Pyöreät, laajenevat kuviot, joissa on runsaasti fraktaalista yksityiskohtaisuutta ja usein kasvot keskellä, kuvaavat osuvasti taikasienien tai DMT:n tuottamaa visuaalista kokemusta – DMT:tä nautitaan näissä perinteissä esimerkiksi ayahuascan muodossa.

Intiassa vastaavia viitteitä löytyy monikätisistä ja monikasvoisista jumalhahmoista, jotka muistuttavat hämmentävän paljon psykedeeleillä koettuja “tracereita” eli liikejälkiä. Monissa kulttuureissa psykedeeliset näyt kietoutuvat tiiviisti palvontaan, hengellisyyteen sekä elämän, kuoleman ja ikuisuuden pohdintaan.

Synkempi näkökulma historian kuvastoon liittyy noita-ikonografiaan: kuvat noidasta sekoittamassa pataansa on yhdistetty psilosybiiniteen keittämiseen ja nauttimiseen. Teoriaa tukee myös se, että noidanhatun muoto – hieman roikkuvine “nokkineen” – sekä suippo luuta, jolla noidan ajatellaan lentävän, muistuttavat yllättävän paljon Psilocybe semilanceataa, joka tunnetaan yleisemmin nimellä liberty cap.

Kahdenlaiset psykedeeliset visuaalit

Psykedeelien aiheuttamat visuaalit jaotellaan usein kahteen pääluokkaan. Ensimmäinen on avoimin silmin nähtävät visuaalit (OEV), ja toinen suljetuin silmin koettavat visuaalit (CEV).

1. Avoimin silmin nähtävät visuaalit (OEV)

OEV:t ovat melko itsensä selittäviä. Tällaiset visuaaliset ilmiöt muuttavat sitä, miten käyttäjä hahmottaa ympäröivän maailman silmät auki. OEV:t voivat ilmetä hienovaraisena “hengittävänä” aaltoiluna tai edetä täysimittaiseen hallusinaatioon (vaikka tässä vaiheessa raja OEV:iden ja CEV:iden välillä voi hämärtyä tai kadota kokonaan). Monet aineet voivat synnyttää tämän tilan: LSD, DMT, taikasienet, meskaliini, Salvia divinorum, fenetyyliamiinit (2C-sarja) ja monet muut. Jokaisella aineella on omat, sille tyypilliset vaikutuksensa.

San Pedro (Echinopsis pachanoi)

428

11,99 €

San Pedro (Echinopsis pachanoi)

(428)

11,99 €

Mitä odottaa avoimien silmien visuaaleilta (OEV:t)

Alla on lista joistakin psykedeelisten aineiden yleisimmistä visuaalisista vaikutuksista. Lista ei kuitenkaan kata kaikkea, eikä psykedeeliselle matkalle kannata lähteä odottaen mitään tiettyä. Anna kokemuksen tulla sellaisena kuin se tulee.

• Esineet näyttävät olevan lähempänä

  Esineet, jotka normaalisti näyttäisivät olevan kaukana, voivat psykedeelisessä tilassa tuntua huomattavasti läheisemmiltä. Tämä on itsessään hallusinaatio, mutta siihen liittyy usein myös näön tarkkuuden korostuminen, mikä tekee asioista selkeämpiä ja terävärajaisempia.

• Kuvioiden ja muotojen tunnistaminen

  Kuten monissa muinaisissa taidekuvauksissa, saatamme alkaa nähdä tuttuja kuvioita ja hahmoja lähes missä tahansa. Puunkuoresta voi erottua kasvoja, ja oksien lomasta voi löytyä hahmo keskeltä piruettia. Näkemämme kuviot ovat usein sellaisia, jotka aivot tunnistavat helpoiten. Tämän arvellaan liittyvän kuvioiden tunnistamisesta vastaavan aivoalueen ylivireyteen.

• Näön terävöityminen

  Psykedeelien vaikutuksen alaisena maailma voi näyttää poikkeuksellisen “HD:ltä”. Tämä voi ilmetä voimakkaina reunoina, hämmästyttävän syvinä tekstuureina sekä runsaina, vivahteikkaina väreinä.

• Diffraktio

  Useimmat meistä, myös ne jotka eivät ole koskaan käyttäneet päihteitä, ovat kokeneet diffraktiota. Kuvittele katsovasi katulamppua, jonka ympärillä näkyy hohde tai “kehä”, jossa erottuu spektrin värejä. Se on diffraktiota. Psykedeelien aikana sama ilmiö voi tuntua ilmestyvän lähes kaikkeen. Syynä pidetään usein pupillien laajenemista, jolloin silmään pääsee enemmän valoa.

• Syvyysnäön vääristyminen

  Syvyysvaikutelma voi tuntua psykedeelien aikana erikoiselta. Asiat, jotka normaalisti näyttävät olevan lähellä, voivat näyttää mahdottoman kaukaisilta (ja päinvastoin). Jopa omat kädet voivat näyttää siltä kuin ne olisivat kiinni lähes loputtoman pitkissä käsivarsissa.

• Geometriset kuviot

  Geometriset kuviot ovat yksi psykedeelisen kokemuksen tunnetuimmista ja helpoimmin tunnistettavista piirteistä. Ne voivat kiertyä, aaltoilla, vaihtaa väriä ja “hengittää” aivan kuin omia aikojaan. Yleiset ja usein hyvin kauniit geometriset kuviot ovat monille erityisen mieleenpainuvia — ja pieni vinkki: ne saattavat erottua selvimmin kaikkein yksinkertaisimmilla pinnoilla.

• Värien vaihtelu

  Värit voivat matkalla vaihdella jatkuvasti. Se voi näkyä monivärisinä nauhoina, jotka tuntuvat kulkevan koko maailman yli, tai yksittäisenä esineenä, joka liukuu sävystä toiseen. Kokemus on usein rikas ja ilahduttava.

2. Suljetuin silmin nähtävät visuaalit (CEV)

CEV:t syntyvät, kuten voi arvata, silloin kun silmät ovat kiinni tai kun oleskellaan paikassa, jossa ei ole lainkaan valoa. Toisin kuin OEV:t, ne eivät tarvitse tuekseen mitään ennestään olemassa olevaa näköärsykettä. Monille päivällä ja yöllä trippaaminen ovatkin kaksi täysin erilaista kokemusta juuri näiden kahden visuaalisen hallusinaatiotyypin luonteen vuoksi.

Hillityimmillään CEV:t ovat vain väripilkkuja sekä vaaleiden ja tummien alueiden välkettä. Ne voivat kuitenkin kehittyä uskomattoman yksityiskohtaisiksi ja värikkäiksi kuvioiksi, jotka ovat jatkuvassa liikkeessä ja usein hämmästyttävän kauniita. Voimakkaimmillaan ne voivat tuntua kokonaisilta universumeilta, joissa on yhtä paljon yksityiskohtia ja selkeyttä kuin tavallisessa todellisuudessamme.

Mitä suljetun silmän visuaaleilta (CEV:t) voi odottaa

Alla olevasta listasta huomaat ehkä, että tunnistat osan ilmiöistä, vaikka et olisi koskaan käyttänyt psykedeelisiä aineita. Mukana on myös oudompia ja monen mielestä kiehtovimpia psykedeelien aiheuttamia visuaalisia efektejä.

• Visuaalinen kohina

  Visuaalista kohinaa voi esiintyä myös täysin selvin päin. Ajattele vaikkapa sitä, kun painat rystysiä suljettuja silmiä vasten tai makaat pimeässä huoneessa. Ilmiö muistuttaa vanhan television lumisadetta, ja se on yleinen sekä yleensä melko lievä CEV-tyyppi.

• Valon tai pimeyden välähdykset

  Vaikka nämä ovat harvinaisempia, niitäkin voi tulla vastaan selvin päin. Näkökenttään saattaa ilmestyä ja kadota selittämättömiä valoisia tai tummia läiskiä, jolloin syntyy vaikutelma, että valo liikkuu silmien edessä.

• Kuviot, liike ja värit

  Avoimin silmin koettujen geometrioiden tavoin nämä ilmenevät yleensä vain päihteiden vaikutuksen alaisena tai muussa poikkeavassa tietoisuuden tilassa. Ne voivat olla erittäin yksityiskohtaisia, värikkäitä ja kauniita: usein pyöriviä, fraktaalimaisia kuvioita, jotka asettuvat ympyrän sisään – vähän kuin klassisessa asteekkien tai intialaisessa taiteessa. Muoto voi kuitenkin olla lähes mikä tahansa, mutta toistuvuus on tyypillistä.

• Esineet ja asiat

  Realististen esineiden ja asioiden näkeminen on intensiivisempi CEV-muoto, eikä se yleensä kuulu kevyisiin tai keskivahvoihin kokemuksiin. Se vaatii usein pidempiä jaksoja rauhoittumista ja eristäytymistä, ja näyt voivat tuntua hämmästyttävän todellisilta sekä merkityksellisiltä.

• Fyysisen todellisuuden ylikirjoittuminen

  Tässä vaiheessa CEV:ien ja avoimin silmin nähtyjen visuaalien (OEV) ero alkaa olla – ellei täysin tunnistamaton – ainakin suurelta osin merkityksetön. Erityisen yleistä tämä on DMT:n yhteydessä: mieli ikään kuin siirtyy kokonaisiin uusiin universumeihin, jotka tuntuvat yhtä todellisilta kuin arkitodellisuus – tai usein jopa hyperrealistisilta. Kokemus voi olla syvä, joskus pelottava ja lähes aina oivalluttava. Vaikka tämä ei ole kaikkien mieleen, se voi olla elämää muuttava.

Kuinka lisätä psykedeelisten visuaalien intensiteettiä

Visuaalien voimistamiseen psykedeelisellä matkalla on useita keinoja. Tärkein niistä on ympäristö. Toisin kuin moni aluksi ajattelee, suurempi määrä visuaalisia ärsykkeitä ei tarkoita voimakkaampia visuaaleja — usein käy päinvastoin.

Liiallinen ärsyketulva voi vaimentaa visuaalista puolta ja pahimmillaan jopa pyyhkiä sen lähes kokonaan pois psykedeelisestä kokemuksesta. Sen sijaan tyhjä valkoinen seinä saattaa laukaista valtavia hallusinaatioita ja kaikkein vaikuttavimpia näkyjä. Luonto on monelle paras paikka matkata: se tarjoaa rauhaa ja kauneutta, jolloin mieli voi rentoutua ja antaa visuaalien nousta pintaan. Juuri sopiva, vaihteleva mutta ei ylikuormittava määrä ärsykkeitä antaa mielelle sekä materiaalia että tilaa lähteä liikkeelle.

Keskittyminen on visuaaleja etsivän paras ystävä. Kun kohdistat huomion yhteen pintaan tai esineeseen, se alkaa ikään kuin elää. Mitä pidempään katsot, sitä oudommalta se voi tuntua. Ole silti varovainen, sillä tästä voi tulla helposti kaiken vievää — on yllättävän helppo kadota maton tai puun majesteettisiin kuvioihin.

Musiikki ja suljetut silmät voivat myös voimistaa visuaalista kokemusta. Laita soimaan lempimusiikkiasi, mielellään rauhoittavaa, ja anna itsesi upota sisäiseen maailmaan — se on varma tapa nähdä jotain todella upeaa.

Jos mikään muu ei auta, seuraavalla kerralla hieman suurempi annos saattaa olla se, mikä tekee eron.

Miguel Antonio Ordoñez

Miguel Ordoñez on median ja viestinnän kandidaatti (AB), ja hänellä on takanaan jo 13 vuoden kirjoittajakokemus – eikä vauhti ole hidastumassa. Kannabikseen liittyviä aiheita hän on käsitellyt vuodesta 2017 lähtien. Jatkuva, huolellinen taustatyö sekä oma kokemus ovat kartuttaneet hänelle vahvan ja laaja-alaisen asiantuntemuksen aiheesta.

Lue koko esittely