Yhteys taikasienten ja joulun välillä

Joulun perinteet ulottuvat pitkälle historiaan – aina Pyhään Nikolaokseen, eli Joulupukin esikuvaan, ja vielä kauemmas. Useimmiten joulu yhdistetään kristinuskoon ja hieman pienemmässä määrin Coca-Colaan, jonka on väitetty vakiinnuttaneen joulun punavalkoisen värimaailman.

Entä jos myös Siperian psykedeeliset perinteet ovat vaikuttaneet siihen, millaisena tunnemme joulun kuvaston nykyään? Jatka lukemista ja selvitä, millainen rooli Amanita muscaria -sienellä (punakärpässieni) on voinut olla modernin joulun synnyssä.

Mitä tekemistä psykedeelillä on joulupukin ja joulun kanssa?

Ajatus siitä, että suuri osa jouluun liitetystä kuvastosta ja tarinaperinteestä juontaisi juurensa psykedeelisistä vaikutteista, voi ensikuulemalta kuulostaa kaukaa haetulta – mutta hetken päästä epäily voi jo olla hälvenemässä.

Perinteisesti Venäjän kaukoidässä elävien korjakkien ja kamtsadaalien shamaanit pukeutuivat talvipäivänseisauksen aikaan jäljitellen punakärpässienen (Amanita muscaria) tunnusomaista väritystä. Talvipäivänseisaus alkaa 21. joulukuuta – vuoden lyhyimpänä päivänä – ja päättyy 25. joulukuuta, jolloin päivä alkaa taas vähitellen pidentyä.

Kerrotaan, että he käyttivät tätä sientä “lentääkseen” reen kyydissä kohti Pohjantähteä, missä he hankkivat tietoa tulevasta vuodesta. Palattuaan he laskeutuivat jurttansa (huovasta rakennetun telttamaisen asumuksen) yläosan aukosta, josta savupiippu nousee.

Kuulostaako jo tutulta?

Lisäksi punakärpässieni tunnetaan kirkkaanpunaisesta väristään ja valkoisista täplistään. Sattumalta myös joulupukin ikoninen punavalkoinen asu – jonka Coca-Cola aikanaan teki maailmanlaajuisesti tunnetuksi – noudattaa samaa värimaailmaa. Mutta entä jos inspiraatio onkin paljon vanhempaa perua?

Mikä on Amanita muscaria eli punakärpässieni?

Amanita muscaria eli punakärpässieni on sienilaji, jota esiintyy laajalti Euroopassa, Aasiassa ja Pohjois-Amerikassa. Sitä löytää useimmiten mäntyjen ja koivujen juurelta, sillä se elää niiden kanssa symbioosissa – mutta palaamme tähän aivan kohta.

Punakärpässienestä tunnetaan useita muunnoksia, joista osa ei ole varsinaisesti Amanita muscariaa lainkaan. Niitä yhdistää kuitenkin se, että ne sisältävät iboteenihappoa ja muskimolia, joilla on nautittuna voimakkaita hallusinogeenisia vaikutuksia. Samalla kyse on myrkyllisistä sienistä, joten mahdollinen käyttö edellyttää huolellista käsittelyä. Raakana ja tuoreena syötynä ne eivät todennäköisesti ole tappavia, mutta ne voivat tehdä olon hyvin sairaaksi.

Amanita muscariaa on käytetty uskonnollisissa yhteyksissä monissa kulttuureissa – mukaan lukien aiemmin mainitut sekä Pohjois-Euroopan saamelaiset. Psykedeelinen käyttö on perinteisesti nivoutunut myös poroihin. Pian kaikki käy järkeen.

Koska punakärpässieni on riippuvainen symbioosista männyn ja koivun juuriston kanssa, sitä ei voi käytännössä viljellä, vaan se on kerättävä luonnosta.

Millaisia vaikutuksia Amanita muscarialla on?

Punakärpässienen vaikutukset ovat laaja-alaisia ja vaihtelevat paljon. Osittain tämä riippuu siitä, millä tavalla sientä käytetään.

Punakärpässienen tärkein vaikuttava yhdiste on muskimoli, ja se näyttää vaikuttavan GABA-järjestelmään. Käytännössä se kohdistuu aivojen GABA-reseptoreihin. Tässä mielessä se eroaa niin sanotuista klassisista psykedeeleistä, jotka vaikuttavat tyypillisesti serotoniinin 5-HT2A-reseptoreihin, vaikka sitä joskus kutsutaankin “taikasieneksi”.

Vaikutuksia voivat olla:

• Synestesia
• Tietoinen uni
• Delirium
• Transsimaiset tilat
• Pahoinvointi
• Euforia
• Rauhoittava tai stimuloiva vaikutus (vaikutus voi olla jopa paradoksaalinen)
• Kehon ulkopuoliset kokemukset
• Lihasnykäykset ja vapina

Vaikutukset ovat yleensä voimakkaimmillaan noin 3 tunnin kohdalla, ja kokonaiskesto voi olla noin 10–24 tuntia.

4 tapaa, joilla taikasienet ovat saattaneet vaikuttaa jouluun

On luultavasti jo helppo nähdä, miten nämä taikasienet ja niihin liittyvät perinteet ovat voineet jättää jälkensä nykyiseen jouluun – mutta mennäänpä vielä hieman syvemmälle.

Lentävät porot (ja punaiset nenät)

Kärpässienen myrkyllisten vaikutusten välttämiseksi joissakin kulttuureissa sitä syötettiin poroille ja sen jälkeen juotiin poron virtsaa.

Miksi? Koska porot ovat immuuneja sienen haittavaikutuksille ja poistavat psykoaktiivisen muskimolin virtsan mukana. Kun juot virtsaa, voit kokea yhdisteen vaikutukset ilman, että koko sienen aiheuttamat ikävät sivuvaikutukset pääsevät valloilleen.

Siksi porot (monille näistä kulttuureista elintärkeitä) alettiin yhdistää myös kärpässienen käyttöön – ja sitä kautta talvipäivänseisauksen rituaaleihin.

Hieman pidemmälle venytettynä – mutta silti mahdollisena – voidaan ajatella, että Rudolphin kuuluisa punainen nenä sai alun perin innoituksensa Amanita muscaria -sienestä.

Taikasienet ja talvipäivänseisaus

Kuten mainittiin, nämä tavat liittyivät nimenomaan talvipäivänseisaukseen, joka osuu samaan ajankohtaan joulun kanssa.

Yleisesti katsotaan, että kristinusko omaksui 25. joulukuuta Jeesuksen syntymäpäiväksi, koska päivä symboloi uuden vuoden alkua sekä valoisampien päivien paluuta.

Vaporshop

Kuivayrttivaporizerit jokaiseen tyyliin. Valitse kannettavista ja pöytämalleista Storz & Bickeliltä, Dynavapilta ja muilta.

Näytä tuotteet

Amanita muscaria joulukuusen alla

Kuten edellä todettiin, nämä sienet elävät symbioosissa männyn ja koivun juurten kanssa. Itse asiassa ne kasvavat vain tiettyjen puulajien juuristossa ja sen yläpuolella.

Joissakin kulttuureissa, joissa näitä sieniä käytettiin, myös mäntyjä kunnioitettiin niiden vaikuttavan korkeuden ja koon vuoksi, ja niistä puhuttiin toisinaan “elämän puina”. Elämän puiden juurelta kerättiin kärpässienen lahja.

Kuulostaako tutulta? Se voi olla pelkkää sattumaa, mutta tästä perinteestä on voinut ajan myötä muotoutua nykyinen tapa tuoda havupuu kotiin joulupuuksi ja kasata lahjat sen alle. Sen sijaan että lähettäisimme lapset poimimaan Amanita muscariaa, annammekin heille leluja kuusen juurelle.

Lisäksi yksi keino vähentää näiden sienten myrkyllisyyttä on niiden kuivaaminen. Yksi tapa oli ripustaa ne männyn oksille ja antaa niiden kuivua ulkoilmassa. Nykyään oksille ripustetaan sen sijaan palloja ja muovienkeleitä.

Sukat takan äärellä

Lisäksi kärpässieniä kuivattiin joskus nuuskimalla sukkien sisällä, jotka ripustettiin tulen ylle – ajatus ei ole kovin kaukana siitä jouluisesta mielikuvasta, jossa takan reunalla roikkuu sukka odottamassa joulupukin vierailua.

Šamaanit reessä

Kun nämä tarinat sekoittuivat pohjoismaisiin perinteisiin, syntyi versio, jossa Odin kiitää yötaivaalla reen kyydissä jättimäisen hevosen vetämänä. Reestä roiskui veripisaroita, ja sinne minne pisarat putosivat, kasvoi seuraavana kautena kärpässieniä.

Amanita muscaria ja joulu: faktaa vai fiktiota?

On vaikea arvioida, kuinka paljon nämä perinteet ovat muovanneet nykyistä joulun mielikuvaa, mutta on yhtä lailla vaikea uskoa, etteivät ne olisi vaikuttaneet lainkaan. Tiedetään, että tällaiset tavat levisivät Keski-Eurooppaan eri muodoissaan, joten on täysin mahdollista, että tietyt piirteet sulautuivat muihin talvipäivänseisaukseen liittyviin kulttuurikäytäntöihin ja jäivät lopulta erottamattomaksi osaksi joulua, kun juhlan vietto yleistyi.

Kaikki eivät kuitenkaan allekirjoita näitä väitteitä. Historioitsija Ronald Hutton epäilee, että joitakin yksityiskohtia on korostettu, jotta ne sopisivat tiettyyn kertomukseen. Hänen mukaansa punakärpässienen käyttö ei ollut todellisuudessa niin yleistä kuin usein annetaan ymmärtää, eikä shamaaneilla ollut tapana pukeutua punavalkoisiin asuihin.

Monet muut ovat tästä eri mieltä, ja siksi aiheesta käydään yhä vilkasta keskustelua.

Mistä punakärpässientä (Amanita muscaria) löytyy?

Punakärpässientä löytyy usein männyn, koivun ja kuusen seasta. Se nousee esiin varhain syksyllä ja sitä voi nähdä aina ensimmäisiin pakkasiin asti – samaan tapaan kuin Psilocybe semilanceataa.

Jos aiot kerätä sitä itse, perehdy asiaan huolellisesti etukäteen. Monet sienet voivat olla syötynä erittäin vaarallisia, myös Amanita muscaria. Varmista, että tiedät täsmälleen, mitä olet poimimassa ja miten se valmistetaan, ennen kuin edes harkitset sen syömistä.

Onnea matkaan!

Max Sargent

Max on kirjoittanut yli vuosikymmenen ajan ja siirtynyt viime vuosina kannabis- ja psykedeeliaiheiseen journalismiin. Hän on kirjoittanut muun muassa Zamnesialle, Royal Queen Seedsille, Cannaconnectionille, Gorilla-siemenille, MushMagicille ja muille, ja hänellä on kokemusta alan monipuolisista osa-alueista.

Lue koko esittely