Rauhoittava yrtti: mitä kava kavalle tapahtui?

Eteläisen Tyynenmeren saarten alkuperäiskansojen parissa kava kavaa on käytetty jo vuosituhansien ajan. Kuivattu juuri sekoitetaan alkoholittomaksi juomaksi, jonka sanotaan rentouttavan, kohottavan mielialaa ja omaavan jopa afrodisoivia ominaisuuksia. Juomaa nautitaan perinteisesti aina yhdessä – olipa kyse työpäivän jälkeisestä kokoontumisesta tai suuremmasta sosiaalisesta tapahtumasta. Lyhyesti: kava tekee hetkestä seurallisen ja mukavan.

Vielä joitakin vuosia sitten kava kuului Euroopassa ja Yhdysvalloissa myydyimpiin yrttipohjaisiin ravintolisiin, ja monet vaihtoehtohoitoihin erikoistuneet lääkärit suosittelivat sitä ahdistuksen sekä uni- ja mielialaoireiden lievittämiseen. Vuonna 2001 sen turvallisuudesta kuitenkin nousi yllättäen huolia, kun kavan käytön väitettiin olevan yhteydessä maksavaurioihin. Euroopassa kava luokiteltiin nopeasti valvottavaksi aineeksi, ja myynti käytännössä pysähtyi. Kiellon perusteluja on silti kyseenalaistettu toistuvasti, sillä ennen vuotta 2001 vastaavia maksavaurioraportteja ei käytännössä esiintynyt, eikä myöhemmissäkään tutkimuksissa ole pystytty osoittamaan selkeää yhteyttä. Ennen kuin perehdymme kiistanalaiseen kieltoon tarkemmin, katsotaan ensin itse yrtin taustaa.

Kavan tarina

Kavan historia Etelä-Tyynellämerellä kietoutuu tiiviisti seksuaalisuuteen ja aistilliseen nautintoon. Sen löytymisestä kerrotaan alueen eri kansojen keskuudessa monia kansantarinoita, mutta useimmissa niistä on jonkinlainen eroottinen kohtaaminen kasvin kanssa. Tunnetuin tarina kuuluu suunnilleen näin:

Kauan, kauan sitten kaksi sisarta pesi villijamseja saariryhmän rannikolla – siellä, missä nykyään on Vanuatu. Heidän tietämättään paikalle oli muutamaa päivää aiemmin saapunut matkalainen, jolla oli mukanaan erityinen kava-yksilö, ja hän oli kätkenyt sen juuri siihen. Kun sisaret puhdistivat jamssinsa, kava puski esiin uuden verson ja kutitti hellästi toisen naisen intiimiä kohtaa. Nainen hätkähti miellyttävästi, ihmetteli kiihottumuksensa alkuperää – ja niin kava tuli “löydetyksi”. Sisaret tutkivat kasvia, päättivät viedä sen kotiin ja istuttivat sen puutarhaansa, hoitaen sitä salaa tulevina vuosina.

Tuohon aikaan käytössä oli “heikompia” villiä kavalaatua edustavia kasveja: joskus ne toivat hyvän olon, joskus taas aiheuttivat turruttavia päänsärkyjä – villi kava oli aina pieni arpapeli. Kun sisarten kava oli kasvanut täyteen mittaansa, he toivat sen kyläläisten eteen ja julistivat sen olevan oikeaa kavaa: “Kun juot tätä kavaa, et enää koskaan juo villiä kavaa. Tämä kava antaa suurimman nautinnon”, he sanoivat.

Totta kai kaikki halusivat kokeilla. Kylästä valittiin tarkoin neitsyt valmistamaan kava, ja juoma tarjoiltiin kylän miehille. Miehet kokivat voimakasta mielihyvää ja myönsivät, että juuri tällaista kavan kuuluikin olla. Siitä lähtien sisaret viljelivät kavaa alkuperäisestä kasvista otetuilla pistokkailla – ja tätä samaa kavaa käytetään ympäri maailmaa yhä tänäkin päivänä.

Mistä koko kohussa on sitten kyse?

Vaikka kava kavalla on tuhansien vuosien käyttöperinne ilman kirjattuja haittavaikutuksia, myöhemmissä raporteissa on esitetty, että kava voi aiheuttaa maksavaurion aina maksan vajaatoimintaan asti (hepatotoksisuus). Tämän vuoksi kavan myyntiä ja käyttöä säännellään nykyään useissa maissa.

Kirjatuilla maksavaurioilla on esitetty olevan kaksi pääselitystä. Ensinnäkin perinteisesti juoma valmistetaan vain kasvin juurista. Kasvin yläosien, kuten lehtien, tiedetään olevan haitallisia, eikä niitä käytetä koskaan. Osa häikäilemättömistä myyjistä kuitenkin lisäsi myyntiin myös lehtiä parantaakseen katettaan ja sivuutti niiden toksisuuden. Fidžiltä kerrottiin jopa tapauksista, joissa eurooppalaiset yritykset ostivat suuria eriä kavan lehtiä ja varsia, joita ei perinteisesti käytetä lainkaan. Seurauksena markkinoille päätyi “huono erä”.

Toinen kritiikin kohde koskee itse saksalais-sveitsiläistä tutkimusta. Siinä käytiin läpi 30 tapausta, joissa raportoitiin kavan aiheuttamaa maksamyrkytystä, ja yrtti nimettiin nopeasti syylliseksi. Tutkimuksessa oli kuitenkin merkittäviä puutteita: esimerkiksi runsasta alkoholin käyttöä tai reseptilääkkeiden samanaikaista käyttöä ei huomioitu. Sekä alkoholin että monien lääkkeiden tiedetään kuormittavan maksaa, eikä niiden yhdistämistä kavaan suositella. On selvää, että päättely ontuu. Joidenkin mukaan kyse ei ollut vain huonosta harkinnasta, vaan tietoisesta päätöksestä poistaa suosittu yrtti markkinoilta. Kava on nimittäin osoittautunut varsin tehokkaaksi – ehkä joidenkin vaikutusvaltaisten lääketeollisuuden toimijoiden mielestä liiankin tehokkaaksi.

Yhteenvetona kavan kielto näyttää syntyneen usean tekijän yhteisvaikutuksesta. Tutkimuksen rahoitti alun perin lääkeyhtiö, valmisteissa käytettiin myrkyllisiä lehtiä, ja lisäksi osallistujien mahdollisia ennestään olemassa olevia maksavaivoja ei otettu huomioon. Vaikka tulokset ovat selvästi kyseenalaisia, juuri tätä tutkimusta käytettiin silti keskeisenä perusteena kavan kieltämiselle laajalti Euroopassa.

Onko kava turvallista?

Yrttiä on käytetty turvallisesti tuhansien vuosien ajan ilman raportteja myrkyllisyydestä. Vain yksi yksittäinen tutkimus – ja vieläpä selvästi puutteellisin menetelmin – on kyseenalaistanut tämän turvallisuusprofiilin. Kun Kava valmistetaan oikein eikä taustalla ole ennestään maksavauriota, on vain vähän näyttöä siitä, että se olisi vaarallista. Kuten mitä tahansa, myös Kavaa voi käyttää väärin ja vastuuttomasti. Oikein käytettynä ja kohtuudella se on kuitenkin turvallinen tapa rentoutua ja rauhoittua.

Steven Voser

Steven Voser on itsenäinen kannabisjournalisti, jolla on yli kuuden vuoden kokemus kirjoittamisesta kaikesta kannabikseen liittyvästä: miten sitä kasvatetaan, miten siitä saa parhaan irti sekä millainen on alan nopeasti kasvava liiketoiminta ja sitä ympäröivä hämärä oikeudellinen kenttä.

Lue koko esittely