Sieni – avaruudesta tullut ulkoavaruuden ystävämme?
Tiedämme, että tämä kuulostaa hullulta, mutta teorialle löytyy myös biologiset perustelut!
Taikasienet pystyvät lennättämään tajunnan kuin avaruuteen: ne voivat paljastaa meille maailmankaikkeuden “koneiston” ja auttaa ymmärtämään elämää paljon pidemmälle kuin ne arkiset rajat, joihin täällä maan päällä yleensä tyydymme. Jännittävää kyllä, osa teoreetikoista, filosofeista ja tutkijoista ajattelee, että asia voi ulottua pelkkää psykedeelistä vaikutusta pidemmälle – sillä sienten itiöt voisivat periaatteessa matkustaa avaruudessa.
Ajatus on hurja! Että sienet voisivat olla muukalaisperäistä elämää. Mutta ennen kuin tyrmäät idean, vilkaise muutamaa teorian peruskohtaa. Vaikka se osoittautuisi vääräksi, se on silti kaunis ja kiehtova ajatusleikki – täydellinen sytyke väittelyyn ja pohdintaan seuraavalla kerralla, kun olet pilvessä. Keskeisen idean muotoili nerokas psykonaattifilosofi Terrence McKenna, ja se etenee suurin piirtein näin.
Toisin kuin lähes mikään muu elämänmuoto planeetallamme, sienten itiöt ovat miltei täydellisiä avaruusmatkailijoita. Ne kestävät kovan tyhjiön ja uskomattoman alhaiset lämpötilat; itiön kuori on yksi luonnon elektronitiheimmistä materiaaleista – McKennan mukaan se on lähes metallin kaltainen. Ilmavirroissa leijailevan itiön kvasi-metalliselle pinnalle voi jopa muodostua sähkövirtoja, jotka puolestaan toimivat suojana avaruuden äärimmäistä säteilyä vastaan. On suorastaan ällistyttävää ajatella, että jokin olisi voinut kehittyä niin täydellisesti soveltumaan maailmankaikkeuden tutkimiseen.
MUTTA MIKSI?
Ehkä sienet todella ovat peräisin jostain galaksin toiselta laidalta. Jos itiöt liikkuisivat galaksissa tähtiaineksen tyypilliseen tahtiin, ne voisivat kulkea galaksin poikki alle 400 000 vuodessa – ja kosmisessa mittakaavassa se ei ole kovin pitkä aika. Mutta miksi? Jos teoria pitää paikkansa, onko avaruuden halki kulkeminen pelkkää sattumaa? Mikä olisi tarkoitus, ja miksi sienet olisivat ylipäätään kehittyneet siihen? Onko kyse vain leviämisestä vai jostakin suuremmasta? Teoria herättää enemmän kysymyksiä kuin antaa vastauksia.
Selittääkseen asiaa pidemmälle McKenna vie ajatusta vielä askeleen eteenpäin. Esimerkkinä hän käyttää mahdollisuutta hyvin kehittyneestä sivilisaatiosta. Jos sivilisaatio olisi riittävän edistynyt, sen käsitteet ja ymmärrys todellisuudesta olisivat todennäköisesti meihin verrattuna täysin omaa luokkaansa. Ja jos se kykenisi muokkaamaan jopa omaa geneettistä rakennettaan, olisi sieneksi ”muuntautumisessa” paljon järkeä. Sienet ovat poikkeuksellisen sitkeitä, eivät ole erityisen invasiivisia, käytännössä lähes kuolemattomia, sisältävät runsaasti hermoston välittäjäaineisiin liittyviä yhdisteitä ja kestävät avaruuden olosuhteita. Se olisi oivallinen tapa tutkia ja jopa asuttaa galaksia. Lisäksi, kun sienet vakiinnuttavat asemansa, ne rakentavat maan alle rihmastosta verkoston, joka muistuttaa hämmästyttävän paljon ihmisaivojen hermoverkkoja. Vaikka ajatus siitä, että ”olisi sieni”, ei välttämättä kuulosta houkuttelevalta, se voisi olla olemisen muoto, joka menee oman ymmärryksemme periaatteiden tuolle puolen. Tähän päälle tulee vielä se, että sienissä esiintyy luonnossa ainutlaatuinen 4-fosforyloitu yhdiste (psilokybiini, 4-po-dmt). McKennan mukaan, jos jossain olisi koskaan ”sormenjälki” ulkoavaruuden elämänmuodosta, se olisi juuri tässä. Eikä siinä vielä kaikki: näiden yhdisteiden nauttiminen voi synnyttää kokemuksen ykseydestä ja universumin ymmärtämisestä tavalla, jota ei juuri muualta löydy.
Ajatus siitä, että sienet ovat peräisin avaruudesta, vaatii ison henkisen loikan – mutta täysin tuulesta temmattuna teoriaa ei voi pitää. Me pidämme siitä, ja tuntuu, että se tuo taikasienikokemukseen vielä yhden lisäkerroksen mystiikkaa. Ainakin se ruokkii tervettä filosofista keskustelua, eikä se ole koskaan huono asia yhteiskunnalle, joka haluaa viedä ajatteluaan eteenpäin.
