Oliko Mooses DMT:n vaikutuksen alaisena?

Psykedeelejä kokeilleet tietävät omakohtaisesti, millaista hengellistä oivallusta ne voivat tuoda. Uskonnolliselle ihmiselle kokemus voi olla jopa mullistava: se voi avata näkökulmia ja tulkintoja, joita ei olisi tullut aiemmin edes ajatelleeksi. Voisiko olla niin, että nämä matkat ovat niin syvällisiä, että ne ovat vaikuttaneet jopa länsimaisen, nykyisen uskonnon aivan perimmäisiin juuriin? Eräs psykologi uskoo, että tämä on täysin mahdollista.

Benny Shanonin mukaan — Stanfordissa kouluttautuneen psykologin, joka opettaa Jerusalemin heprealaisessa yliopistossa — on hyvinkin mahdollista, että Mooses oli DMT:n vaikutuksen alaisena historian kannalta ratkaisevilla hetkillä. Teoria on rohkea, ja kuten voi arvata, moni on leimannut sen harhaopiksi ja perusteettomaksi.

DMT: uskonnon juuret?

Teoria pohjautuu Shanonin omiin kokemuksiin Ayahuascasta, DMT:tä runsaasti sisältävästä amazonialaisesta keitoksesta, jota on käytetty enteogeenisissa rituaaleissa. Sattumalta tämän vahvan juoman rakentamiseen tarvittavia ainesosia löytyy myös Lähi-idästä: akaasiapuusta ja Peganum harmala -pensaasta voidaan yhdessä valmistaa MAOI:n ja DMT:n yhdistelmä, joka voi johtaa yhteen ihmisen tuntemista voimakkaimmista hallusinogeenisista kokemuksista. Seos ei teknisesti ole ayahuascaa, mutta perusmolekyylit ovat samat.

Shanonin mukaan ei ole suuri harppaus olettaa, että näiden kasvien aikaansaamaa voimakasta psykedeeelistä kokemusta – kasveja, joita kunnioitettiin ja pidettiin jopa pyhinä – olisivat varhaiset pyhät miehet hyödyntäneet päästäkseen lähemmäs Jumalaa. Vaikka suoraa näyttöä siitä, että Mooses olisi käyttänyt tällaisia keitoksia, ei ole, Exoduksessa kuvatut uskonnolliset valmistelut muistuttavat hyvin läheisesti niitä, joita tehtiin ayahuascan rituaalisissa esiasteissa.

Milloin Mooses sitten olisi ollut DMT:n vaikutuksen alaisena? Shanonin mukaan todennäköisimmin silloin, kun hän kohtasi Jumalan palavassa pensaassa, sekä silloin, kun hän sai kymmenen käskyä. Se selittäisi paljon. Radiohaastattelussa hän sanoi:

“Mitä Moosekseen Siinainvuorella tulee, kyse oli joko yliluonnollisesta kosmisesta tapahtumasta, mihin en usko, tai legendasta, mihin en myöskään usko, tai sitten – ja tämä on hyvin todennäköistä – tapahtumasta, joka yhdisti Mooseksen ja Israelin kansan huumausaineiden vaikutuksen alaisina.”

Hän kuvaili myös, että Mooseksen kokemat ilmiöt – tulen näkeminen, ajan tajun muuttuminen, käärmeet, olennot joiden kasvot eivät näy, äänien “näkeminen” ja värien “kuuleminen” sekä jumalallisen kohtaaminen – ovat kaikki yleisiä kokemuksia, joista ayahuascaa käyttävät raportoivat. Ayahuascan käyttäjien kerrotaan lisäksi säteilevän käytön jälkeen tietynlaista hehkua, mikä voisi selittää Mooseksen ympärillä kuvatun “loisteen”.

Onko se totta? Sitä ei voi varmasti sanoa. Teoriassa on kuitenkin paljon aukkoja, jotka pitäisi paikata. Vaikka edellä mainittuja kasveja esiintyy laajalti Lähi-idässä ja niitä on pidetty pyhinä, ei ole näyttöä siitä, että niitä olisi koskaan yhdistetty ja käytetty hallusinogeenina. Jos näin olisi ollut, voisi olettaa käytön olleen huomattavasti yleisempää ja myös paremmin dokumentoitua. Teologisesti skeptisille jää lisäksi kysymys siitä, oliko Moosesta edes olemassa. Raamatun mainintojen ulkopuolella hänestä ei ole muita viitteitä.

Puutteistaan huolimatta teoria herättää kysymyksen: voisiko jonkin uskonnon aivan perusta pohjautua DMT-matkaan? Ajatus on poikkeuksellinen ja kiinnostava – ja se varmasti synnyttää kiivaita väittelyitä vielä pitkään.

Adam Parsons

Adam Parsons on Zamnesian pitkäaikainen työntekijä sekä kokenut kannabisjournalisti, copywriter ja kirjailija. Hän käsittelee laajaa aihekirjoa CBD:stä psykedeelisiin ja kaikkea siltä väliltä, ja tuottaa blogitekstejä ja oppaita sekä tutustuu jatkuvasti laajenevaan tuotevalikoimaan.

Lue koko esittely