Kuinka lisätä meskaliinikaktusten alkaloidipitoisuutta

Monet kasvit ja sienet (ja jopa jotkin sammakkoeläimet) sisältävät yhdisteitä, jotka voivat päihdyttää ihmisen. Monia niistä on hyödynnetty eri puolilla maailmaa perinteisissä uskonnollisissa ja hengellisissä rituaaleissa – myös tiettyjä kaktuksia. Keski- ja Etelä-Amerikassa sekä Yhdysvaltojen lounaisosissa kasvaa luonnonvaraisena useita kaktuslajeja, jotka sisältävät alkaloidi meskaliinia – hallusinogeenista yhdistettä, jota on käytetty shamanistisissa perinteissä jo pitkään.

Meskaliinia sisältäviä kaktuksia on melko helppo kasvattaa kotona, ja kasvattajana saatat pohtia, miten niiden vahvuutta voisi optimoida mahdollisimman hyvän lopputuloksen saavuttamiseksi. Vaikka moni seuraavista alkaloidipitoisuutta lisäävistä keinoista perustuu pitkälti kokemuksiin ja harrastajien havaintoihin, kasvattajien keskuudessa niiden toimivuudesta on varsin yhtenäistä näyttöä. Jatka lukemista ja opi, miten meskaliinikaktusten tehoa voi kasvattaa.

Mitä alkaloidit ovat ja miksi niillä on merkitystä?

Jotta ymmärrät, miten voit nostaa kaktuksesi meskaliinipitoisuutta, on ensin hahmotettava, mitä alkaloidit ovat. Alkaloidit muodostavat laajan yhdisteiden ryhmän, ja osa niistä vaikuttaa elimistöön hyvinkin merkittävillä tavoilla. Jotkin alkaloidit toimivat huumaavina aineina ja voivat aiheuttaa voimakkaita, syvälle meneviä vaikutuksia. Ensimmäinen eristetty ja tunnistettu alkaloidi oli morfiini – tunnettu ja erittäin vahva opioidi.

Toinen vahva alkaloidi on meskaliini, jota esiintyy tunnetusti muun muassa peyote- ja San Pedro -kaktuksissa. Näitä kaktuksia on käytetty osana Väli-Amerikan shamanistisia perinteitä jo vuosituhansien ajan niiden voimakkaiden psykedeelisten vaikutusten vuoksi.

Ulkoisten stressitekijöiden merkitys

Meskaliinin ja muiden alkaloidien tarkkaa tehtävää peijootissa, San Pedrossa, bolivialaisessa torchissa ja muissa kaktuksissa ei tunneta täysin. Yleisesti kuitenkin ajatellaan, että alkaloidit ovat kaktuksen tapa suojautua saalistajilta. Vaikka me saatamme syödä niitä tarkoituksella päihtyäksemme, monia eläimiä ajatus ruoasta voi alkaa vähemmän houkutella, jos jokainen ateria tarkoittaa samalla syvää henkistä matkaa.

Siksi on laajalti hyväksytty näkemys, että ulkoiset stressitekijät voivat käynnistää alkaloidien tuotannon meskaliinia tuottavissa kaktuksissa.

Kuinka lisätä alkaloideja meskaliinikaktuksissa

Jos tavoitteenasi on kasvattaa meskaliinia sisältävän kaktuksesi alkaloidipitoisuutta, mikä on paras tapa edetä?

Pieni vastuuvapauslauseke: mitään seuraavista menetelmistä ei ole perusteellisesti testattu tai todistettu toimivaksi. Suurin osa perustuu anekdootteihin—osa on varsin tuoreita, osa taas nojaa ikivanhoihin perinteisiin. Pohjimmiltaan monet keinot rakentuvat oletukselle, että alkaloidien muodostuminen on kasvin reaktio ympäristön aiheuttamaan stressiin.

Mekaaninen stressi (vahingoittaminen)

Tällä menetelmällä on brutaali nimi, ja monen mielestä se onkin tarpeettoman raju. Kun kaktukseen tehdään arpia, sitä viilletään tai sitä vahingoitetaan, kasvi ”luulee” kohdanneensa luonnossa tapahtuvaa vauriota – ennen kaikkea saalistusta. Koska yleisen teorian mukaan meskaliinia muodostuu nimenomaan petojen karkottamiseksi, on loogista ajatella, että jos kaktus kokee joutuvansa saaliiksi, se voi lisätä meskaliinin tuotantoa puolustuskeinona.

Jos päätät kokeilla tätä, maltti on olennaista. Tärkeintä on, että kaikki välineet, joilla vahingoitat kaktusta, ovat steriilejä. Pieni pintavaurio voi käynnistää alkaloidien muodostumista, mutta likainen haava johtaa helposti vakavaan – jopa kohtalokkaaseen – tulehdukseen. Älä myöskään vahingoita kasvia liikaa, esimerkiksi poistamalla siitä suuria tai tärkeitä osia.

Jos tämä tuntuu sinusta liian rajulta, käytettävissä on myös muita menetelmiä.

Skalpelli

172

2,20 €

2,75 €

Skalpelli

(172)

2,20 €

2,75 €

Ravinnetasot

Kaktukset tarvitsevat ravinteita tuottaakseen erilaisia alkaloideja, joten toimiva lannoitusrutiini antaa niille “polttoaineen” meskaliinin muodostukseen. Yllättäen jopa ylilannoitus (haitallinen virhe, johon moni kasvattaja sortuu) voi joissain tapauksissa tukea tavoitetta kasvattaa meskaliinipitoisuutta.

Erityisesti runsas typpi voi auttaa vetämään vettä meskaliinikaktuksesta. Käytännössä tämä on epäsuora tapa vähentää kasvin veden saantia, mikä aiheuttaa sille stressiä. Myös tässä menetelmässä tasapaino on kuitenkin ratkaisevaa: stressi saattaa lisätä alkaloidien tuotantoa, mutta se voi myös vaurioittaa kasvia pysyvästi tai jopa tappaa sen. Ylilannoituksessa riskinä on ravinnepolte, jolloin kasvi voi lopulta menettää kykynsä ottaa ravinteita vastaan. Jos kokeilet tätä, ylilannoita siis vain hyvin maltillisesti!

Kaktuslannoite

220

5,95 €

Kaktuslannoite

(220)

5,95 €

Täysvarjo

Kasvien pitäminen täysin varjossa muutamasta viikosta aina koko kasvukauden (kevät ja kesä) ajaksi ennen käyttöä on ikivanha keino, jota Keski-Amerikan shamaanit ovat hyödyntäneet. Nykyään kaktuksia voidaan pitää varjossa jo kasvatusvaiheessa, mutta perinteisesti — kun kaktukset kerättiin luonnosta — leikatut pistokkaat jätettiin usein varjoon lepäämään joksikin aikaa ennen käyttöä.

Käytännössä tämä menetelmä heikentää kaktuksen kykyä yhteyttää normaalisti, mikä aiheuttaa sille stressiä.

Vedensaannin rajoittaminen

Mescaline-kaktuksia voi myös stressata vähentämällä kastelua. Kuten valon rajoittamisessa, jotkut kasvattajat lopettavat kastelun jo kokonaisen kasvukauden ennen kuin aikovat käyttää kaktuksen, jolloin stressi kasvaa sen viimeisen kasvujakson ajan. Menetelmä jäljittelee kuivuutta, mikä saattaa puolestaan nostaa meskaliinin ja muiden alkaloidien pitoisuutta.

Kaktuksen ikä ja koko

Kaksi viimeistä keinoa – täysi varjo ja veden puute – kannattaa ottaa käyttöön vasta silloin, kun kaktus on jo kypsä ja lähestyy optimaalista käyttöajankohtaa. Jos kasvi pidetään alusta asti täysin ilman valoa tai vettä, se ei kasva lainkaan ja lopulta se kuolee.

Kasvata siis kaktus ensin haluamaasi kokoon ja laukaise vasta viimeisen kasvukauden aikana hallittuja stressireaktioita, jotta alkaloidipitoisuus nousee mahdollisimman paljon ennen kuin leikkaat kasvin ja käytät sen.

Huomio: vaikka vanhemmat kaktukset ovat yleensä nuoria vahvempia, myös koolla on merkitystä. Grammasta grammaan pienemmät kaktukset sisältävät enemmän meskaliinia kuin suuremmat. Siksi kaktuksen pakottaminen mahdollisimman suureksi ei välttämättä ole tehokkain tapa kasvattaa meskaliinin pitoisuutta. Isommassa kaktuksessa voi silti olla kokonaismäärältään enemmän meskaliinia kuin pienemmässä.

Kemiallinen douping

Nykyaikaisemmassa menetelmässä oletetaan, että voit ruiskuttaa meskaliinin muodostumiseen tarvittavia esiasteyhdisteitä suoraan kaktukseen, jolloin kasvi muuntaa ne halutuksi alkaloidiksi.

Käymme alla läpi, miten tämä tehdään.

Huomio: menetelmä edellyttää aineita, jotka voivat olla valvottuja ja vaikeasti hankittavia, joten se ei välttämättä ole monille paras vaihtoehto.

Miten meskaliinikaktus dopataan kemiallisesti

Jos sinulla on käytössäsi kaikki tarvittavat välineet, kaktuksen “doussaaminen” onnistuu melko vaivattomasti. Ajatuksena on yksinkertaisesti antaa kaktukselle esiasteita (precursor-kemikaaleja), joita se tarvitsee meskaliinin muodostamiseen. Näin se tehdään.

Välineet

• Ruisku
• Suolahappo
• Doping-yhdiste: dopamiini (ihanteellinen) tai tyramiinin ja dopan seos

Ohjeet

1. Pidä kaktus ilman vettä vähintään kaksi viikkoa – näin se imee ruiskutetun liuoksen tehokkaammin.

2. Valmista dopamiinin ja suolahapon (0,05 N) seosliuos. Vaihtoehtoisesti voit käyttää dopamiinin sijasta tyramiinia ja dopaa: kaktus muuntaa ne dopamiiniksi ja lopulta meskaliiniksi.

3. Ruiskuta kasviin 5 ml liuosta. Noin 2,5 ml kannattaa antaa tyvelle, lähelle juuria. Loput jaetaan kasvin vihreään kudokseen eri kohtiin. Ole hellävarainen ja pidä neulaa paikallaan muutaman sekunnin ajan jokaisella pistolla, jotta imeytyminen tehostuu.

4. Anna kasvin olla rauhassa vähintään 4–8 viikkoa ennen käyttöä. Koska kasvi käyttää tämän ajan yhdisteiden aineenvaihduntaan, sitä ei yleensä kannata rasittaa. Hoida sitä sen sijaan erityisen hyvin, jotta kasvu pysyy terveenä ja voimakkaana. Yhdisteet on jo lisätty, joten kasvia ei tarvitse ”laukaista” tuottamaan niitä itse.

5. Tätä ei tarvitse tehdä vain kerran – toimenpiteen voi toistaa loputtomasti 6–8 viikon välein niin kauan kuin haluat, ja tulokset voivat parantua.

Kuinka testata alkaloiditasot meskaliinikaktuksessa

Valitettavasti meskaliinikaktusten alkaloidipitoisuuden tarkka testaaminen on melko hankalaa. Uuttoprosesseja on useita, mutta moni niistä on niin työläs ja monivaiheinen, ettei useimpien mielestä ole vaivan arvoinen.

Tämä huomioiden sinulla on käytännössä kaksi vaihtoehtoa.

Ensimmäinen on ottaa pieni määrä, tunnustella vaikutuksia ja edetä sen perusteella. Totuus on, että suurin osa kotona kasvatettujen päihteiden käyttäjistä arvioi vahvuuden juuri näin – oli kyse sitten kannabiksesta, taikasienistä tai meskaliinikaktuksista.

Toinen tapa perustuu menetelmään, jota jotkut Keski-Amerikan šamaanit käyttävät. Joidenkin mukaan mitä tummemman vihreää kaktuksen malto on, sitä suurempi meskaliinipitoisuus. On epäselvää, pitääkö tämä oikeasti paikkansa, mutta anekdoottiset havainnot viittaavat siihen, että väitteessä voi olla ainakin jonkin verran perää.

Vasta-argumentti meskaliinikaktusten stressaamiselle

Nyt tiedät, miten voit stressata kaktuksiasi siinä toivossa, että meskaliinin tuotanto kasvaisi. Valitettavasti emme voi olla varmoja siitä, ovatko nämä keinot oikeasti toimivia.

Asiasta on olemassa myös toisenlainen näkemys: jos aiomme käyttää jotakin henkisiin tarkoituksiin, sen hyvä ja kunnioittava kohtelu lisää todennäköisemmin mahdollisuuksia myönteiseen kokemukseen.

Tätä voi tarkastella kahdesta kulmasta. Ensimmäisen mukaan kasvi – ja sen synnyttämä päihdekokemus – on ikään kuin tietoinen ja voi muuttua sen mukaan, miten sitä kohdellaan. Toinen tulkinta on enemmän symbolinen: kun olet hoitanut ja pitänyt jostakin huolta, sen nauttiminen tuntuu ja vaikuttaa todennäköisemmin paremmalta kuin sellaisen, jota on järjestelmällisesti stressattu ja vahingoitettu vain vahvuuden lisäämiseksi.

Max Sargent

Max on kirjoittanut yli vuosikymmenen ajan ja siirtynyt viime vuosina kannabis- ja psykedeeliaiheiseen journalismiin. Hän on kirjoittanut muun muassa Zamnesialle, Royal Queen Seedsille, Cannaconnectionille, Gorilla-siemenille, MushMagicille ja muille, ja hänellä on kokemusta alan monipuolisista osa-alueista.

Lue koko esittely