5 San Pedro -kaktukseen liittyvää myyttiä kumottuna

San Pedro -kaktus on Etelä-Amerikan Andeilta kotoisin oleva kasvi. Pohjoisamerikkalaisen vastineensa peyoten tavoin San Pedro sisältää meskaliinia, psykedeelistä alkaloidia.

Meskaliini on yksi maailman pisimpään käytetyistä ja tutkituista psykedeeleistä, ja se tunnetaan voimakkaan euforisista sekä empatiaa korostavista vaikutuksistaan. Sillä on maine syvällistä, jopa ”elämää muuttavaa” itsetutkiskelua ja aistiharhoja laukaisevana aineena.

5 San Pedro -kaktukseen liittyvää myyttiä kumottuna

Ei ole yllättävää, että tämän yhdisteen ja sitä tuottavien kaktusten eksoottinen alkuperä sekä voimakkaat hallusinogeeniset vaikutukset ovat ruokkineet lukuisia myyttejä ja huhuja. Tässä 5 yleistä San Pedroon ja meskaliiniin liittyvää myyttiä – ja miksi ne eivät pidä paikkaansa.

1. Perulainen soihdukaktus sisältää 10 kertaa enemmän meskaliinia kuin San Pedro

Echinopsis peruviana -lajin (Peruvian torch) on pitkään väitetty sisältävän moninkertaisesti enemmän meskaliinia kuin Echinopsis pachanoi (San Pedro). Väite esitettiin ensimmäisen kerran Adam Gottliebin vuonna 1977 ilmestyneessä kirjassa Peyote And Other Psychoactive Cacti, ja se on jäänyt elämään sitkeästi. Monien mielestä Gottlieb kuitenkin esitti väitteen ilman kunnollista näyttöä — ja saattoi samalla sivuuttaa havainnot, jotka viittaisivat päinvastaiseen.

Vuonna 2010 julkaistu tutkimus antaa ymmärtää, että tilanne voi olla juuri toisin päin. Kun Peruvian torch -kaktuksen kasvikudos sisälsi kuivapainosta mitattuna 0,24% meskaliinia, San Pedron kudoksessa meskaliinia oli 4,7%. Vaikka pitoisuudet vaihtelevat yksilöstä toiseen, tulokset viittaavat siihen, että San Pedro on keskimäärin ja usein myös tasaisemmin vahvempi kuin Peruvian torch.

2. MESKALIINI AIHEUTTAA RIIPPUVUUDEN

Vaikka meskaliinin mahdollisesta riippuvuuspotentiaalista tarvitaan yhä lisää tutkimusta, nykykäsityksen mukaan se ei vaikuta muodostavan suurta riskiä. Tutkimusnäyttöä ei ole siitä, että meskaliinin käyttö johtaisi fyysiseen tai psyykkiseen riippuvuuteen.

Sen sijaan elimistö voi kehittää meskaliinille toleranssin melko nopeasti: yleensä kuluu noin viikko käytön jälkeen, ennen kuin vaikutusherkkyys palautuu lähtötasolle. Lisäksi meskaliinitoleranssin ajatellaan voivan vaimentaa myös muiden psykedeelien, kuten LSD:n, vaikutuksia. Toleranssin kasvaessa saman vaikutuksen saavuttamiseksi tarvitaan aiempaa suurempi annos meskaliinia. Tämä ei kuitenkaan ole merkki riippuvuudesta.

3. Meskali ja meskaliini liittyvät toisiinsa

Mescaline tunnetaan joskus lyhyesti nimellä ”mescal”. Tämän vuoksi moni sekoittaa sen virheellisesti ”mezcal”-nimiseen meksikolaiseen alkoholijuomaan. Mezcal valmistetaan kuitenkin agaavesta, ei kaktuksesta, eikä sillä ole psykedeelisiä vaikutuksia. Jotkut ovat myös väittäneet, että Sophora secundiflora -lajin niin sanotut mezcal-pavut sisältäisivät meskaliinia, mutta tämäkään ei pidä paikkaansa. Uskotaan, että sanaa ”mescal” saatettiin alun perin käyttää virheellisesti peyotesta — ja vaikka se oli väärinkäsitys, nimitys jäi elämään.

4. MESKALIINIA ON SAATAVILLA MICRODOTTEINA TAI MIKROANNOKSINA

Meskaliinia saatetaan joskus kaupata ”mikrodotteina” eli hyvin pieninä nappeina, joiden koko on noin 1–3 mm. On kuitenkin äärimmäisen epätodennäköistä, että näin pienessä muodossa myytävä tuote olisi aitoa meskaliinia. Syy on yksinkertainen: mikrodotti on liian pieni sisältämään sekä meskaliinin että tabletin koossa pysymiseen tarvittavat sidos- ja täyteaineet. Käytännössä meskaliinia myydäänkin useimmiten isommissa kapseleissa. Jos sinulle on myyty meskaliini-mikrodotti, ole varovainen — on varsin mahdollista, että kyseessä onkin LSD.

5. Valtaosa meskaliinialkaloideista on kaktuksen ulommassa kuorikerroksessa

On totta, että kasvin ulommaisessa kerroksessa on painoon nähden korkein meskaliinipitoisuus. Tämä kerros muodostaa kuitenkin vain pienen osan koko kasvin kokonaismassasta, sillä sisempi kudos on määrältään paljon suurempi. Siksi arvioidaan, että jopa noin ⅔ alkaloideista sijaitsee todellisuudessa kasvin sisäosissa eikä pelkästään kuorikerroksessa. Myytti syntyi siitä, että moni oletti meskaliinilla ”ladatun” ulkokuoren sisältävän automaattisesti myös suurimman osan meskaliinista. Myytti kumottu!

Miguel Antonio Ordoñez

Miguel Ordoñez on median ja viestinnän kandidaatti (AB), ja hänellä on takanaan jo 13 vuoden kirjoittajakokemus – eikä vauhti ole hidastumassa. Kannabikseen liittyviä aiheita hän on käsitellyt vuodesta 2017 lähtien. Jatkuva, huolellinen taustatyö sekä oma kokemus ovat kartuttaneet hänelle vahvan ja laaja-alaisen asiantuntemuksen aiheesta.

Lue koko esittely