Holotrooppinen hengitystyö: muuttuneet tietoisuudentilat ilman päihteitä
Voiko muuttuneisiin tietoisuudentiloihin päästä ilman päihteitä?
Holotrooppinen hengitystyö on yhtä arvoituksellinen kuin kiehtovakin. Se on henkinen ja terapeuttinen menetelmä, joka voi viedä hengittäjän samankaltaiseen tietoisuuden tasoon ja muuntuneeseen tajunnantilaan kuin psykedeeliavusteinen terapia – mutta ilman päihteitä. Siksi monet käyttävät sitä tuodakseen menneisyyden traumat pintaan ja kohdatakseen ne muuntuneen tietoisuuden näkökulmasta. Kyse on niin voimakkaasta harjoituksesta, että sitä kutsutaan joskus “teollisen mittakaavan meditaatioksi”.
Holotrooppisen hengitystyön historia
Holotrooppinen hengitystyöskentely (Holotropic Breathwork) on tekniikka, jonka kehittivät tohtori Stanislav Grof ja hänen vaimonsa Christina. Grof tunnetaan yhtenä LSD:n kliinistä käyttöä ensimmäisten joukossa tutkineista pioneereista sekä transpersoonallisen psykologian suuntauksen perustajista. Tämä on tehnyt hänestä yhden alan arvostetuimmista psykiatreista – ja samalla hieman omapäisen uudistajan maineessa.
Menetelmä sai alkunsa 1970-luvun puolivälissä Grofin syventyessä yhä enemmän LSD:n terapeuttisiin vaikutuksiin ja hyödyntäessä niiden tarjoamaa viitekehystä hengitysharjoitukselle. Myös nimi heijastaa tätä hoitavaa näkökulmaa: se juontuu muinaiskreikan sanoista "holos" (”kokonainen”) ja "trópos" (”kääntyä kohti”). Yhdessä ne muodostavat sanan holotrooppinen, joka tarkoittaa ”liikkumista kohti kokonaisuutta”.
Grof, nykyisin 84-vuotias, opettaa holotrooppista hengitystyöskentelyä yhä terapeuttisissa yhteyksissä.
HOLOTROOPPISEN HENGITYSTYÖSKENTELYN VAIKUTUKSET
Holotrooppisen hengitystyöskentelyn vaikutuksia on hieman vaikea kuvata, sillä kokemus on aina yhtä yksilöllinen kuin tekijänsäkin. Osa kertoo kohdanneensa menneitä versioita itsestään, nähneensä näkyjä, vaipuneensa syviin meditatiivisiin tiloihin, tunteneensa kehollisia aistimuksia, kokeneensa henkisen heräämisen sekä päästäneensä irti vanhoista traumaattisista tapahtumista.
MITEN HOLROTROOPPISTA HENGITYSTYÖSKENTELYÄ TEHDÄÄN
On hyvä huomata, että Holotropic Breathwork on rekisteröity tavaramerkki, ja sitä ohjaavat ainoastaan sertifioidut ja hyväksytyt ohjaajat. Syynä on se, että menetelmän kehittäjät ovat rakentaneet sen ympärille huolellisesti jäsennellyn rituaalin, joka tukee koko kokemusta. Siihen kuuluvat turvallinen ympäristö, ohjaus, musiikki ja piirtäminen. Tämä ei tietenkään ole estänyt muita kehittämästä omia versioitaan, joten samankaltaisia tekniikoita on syntynyt muun muassa nimillä rebirthing ja transformationaalinen hengitys.
Pohjimmiltaan Holotropic Breathwork ja vastaavat menetelmät perustuvat siihen, että hengitetään normaalia syvemmin ja nopeammin silmät suljettuina turvallisessa, meditatiivisessa ympäristössä pidemmän aikaa. Pian – noin 10 minuutin jälkeen – keho löytää oman luonnollisen rytminsä ja tietoisuus siirtyy muuttuneeseen tilaan, lähes kuin elävä uni. On havaittu, että jatkuva suun kautta hengittäminen helpottaa prosessia: näin et pidätä hengitystä etkä päädy ”tyhjille keuhkoille”. Jos haluat kokeilla menetelmää, suosittelemme ottamaan ensin yhteyttä koulutettuun ohjaajaan, joka voi turvallisesti vetää session, ennen kuin lähdet soveltamaan tekniikkaa omin päin.
NO, TOIMIIKO SE?
Ehdottomasti. Moni kertoo kokemuksen olleen heille erittäin hyödyllinen. MAPS, psykedeelipohjaista terapiaa tieteellisesti tutkiva organisaatio, onkin pitänyt sitä lupaavana, lääkkeettömänä vaihtoehtona psykedeelisen terapian kaltaisille kokemuksille. MAPS seurasi menetelmää 12 vuoden ajan tutkimuksessa, johon osallistui 11 000 psykiatrista osastopotilasta eri yksiköistä ja erilaisin diagnoosein. Tulosten mukaan 82 % kuvasi kokemusta transpersoonalliseksi ja hyödylliseksi, eikä istunnon jälkeen raportoitu haitallisia seurauksia.
Tietoisuuden muuttaminen hengityksen avulla ei ole mikään uusi ilmiö. On turvallista olettaa, että kyseessä on yksi ihmiskunnan vanhimmista henkisistä harjoituksista — mahdollisesti jopa vanhempi kuin kasvipohjaisten enteogeenien käyttö. Monissa muinaisissa joogaperinteissä keskiössä on hengityksen säätely, ja ajan myötä tästä lähestymistavasta kehittyi pranayama, eli ”hengityksen hallinta”.
